Ääh, tää on niin turhaa ku voi ees kuvitella. Elämä ilman ystäviä ja kumppania on niin tuskallista. No, onneks mulla on sentään ystäviä, jotka saa mut tuntemaan itteni tärkeeks. Tutustuminenki on paljon helpompaa, kun ottaa sen asenteen ettei oo mitää menetettävää, tai et elämäähän tää vaa on… Elä jokainen päivä, niin kuin se olisi viimeisesi. Noilla kahella lauseella pärjää kaikessa. Ei voi pettyy, kun ei odota mitään…
Niinhän se on, ja onhan se vaikee odottaa mitään, jos ei yksinkertasesti ole mitä odottaa.
Kaiken laisesta elämästä voi unelmoida, mut ne todellakin on vaan unelmia ja sää jäädäkki unelmiksi, silloin kukaan ei voi tuholta niitä!
Noin mä ajattelen elämästä, tai ainakin yritän ajatella.
Mun käsityksen mukaan monella nuorella on kauhee pakkomielle saada jätkä ittelleen ja kadehtia samassa toisten onnea. Mun mielestä se on väärin. Toisten puolesta pitäs pystyy oleen onnellinen ja nauttiin siitä mitä on. Hätiköidysti alotetut teinisuhteet ei johda mihinkään. No, ehkä itkuun ja masennukseen, mut ei mihinkään muuhun. Mä oon ite kokenut ton kaiken ja pyrin oleen sortumatta niihin enää toiste.
Oikeestaan elämä on ku, nyt esimerkiks Jyväskylän keskusta ruuhka-aikana: ihmisiä tulee ja menee ilman määränpäätä ja tietoo tulevasta. Ikinä et voi arvata, mihin ne ihmiset on menossa, tai mitä ne ajattelee, tai mitä niiden eteen sattuu. Sun täytyy tutkii sita, tai no, niitä, jotta pystyt tekeen jonkilaisen päätelmän. Sama koskee elämää. Oikeesti, sä et pysty tietään, mitä seuraavaks tapahtuu.
Kuolema saa ajattelemaan, sitä alkaa miettiä et itelleen olis voinu käydä samoin. Läheisen ihmisen kuolema koskettaa viel enemmän. Sitä alkaa miettimään, mitä olis pitänyt tehdä toisin. Mut mä annan teille vastauksen. Menneille ei voi tehä enää mitään, joten niitä ei kannata miettiä, sillon muistaa se hyvät asiat ja unohtaa pahan. Jos oikeesti löytää elämästään ees yhen hyvän puolen, kohta niitä löytää enemmän. Jos ei oo negatiivinen aina, ei loppuenlopuksi ole negatiivinen enää koskaan.
Sellasta elämä on
Kommentoikaa!!! *[email protected]*
Niinhän se on, ja onhan se vaikee odottaa mitään, jos ei yksinkertasesti ole mitä odottaa.
Kaiken laisesta elämästä voi unelmoida, mut ne todellakin on vaan unelmia ja sää jäädäkki unelmiksi, silloin kukaan ei voi tuholta niitä!
Noin mä ajattelen elämästä, tai ainakin yritän ajatella.
Mun käsityksen mukaan monella nuorella on kauhee pakkomielle saada jätkä ittelleen ja kadehtia samassa toisten onnea. Mun mielestä se on väärin. Toisten puolesta pitäs pystyy oleen onnellinen ja nauttiin siitä mitä on. Hätiköidysti alotetut teinisuhteet ei johda mihinkään. No, ehkä itkuun ja masennukseen, mut ei mihinkään muuhun. Mä oon ite kokenut ton kaiken ja pyrin oleen sortumatta niihin enää toiste.
Oikeestaan elämä on ku, nyt esimerkiks Jyväskylän keskusta ruuhka-aikana: ihmisiä tulee ja menee ilman määränpäätä ja tietoo tulevasta. Ikinä et voi arvata, mihin ne ihmiset on menossa, tai mitä ne ajattelee, tai mitä niiden eteen sattuu. Sun täytyy tutkii sita, tai no, niitä, jotta pystyt tekeen jonkilaisen päätelmän. Sama koskee elämää. Oikeesti, sä et pysty tietään, mitä seuraavaks tapahtuu.
Kuolema saa ajattelemaan, sitä alkaa miettiä et itelleen olis voinu käydä samoin. Läheisen ihmisen kuolema koskettaa viel enemmän. Sitä alkaa miettimään, mitä olis pitänyt tehdä toisin. Mut mä annan teille vastauksen. Menneille ei voi tehä enää mitään, joten niitä ei kannata miettiä, sillon muistaa se hyvät asiat ja unohtaa pahan. Jos oikeesti löytää elämästään ees yhen hyvän puolen, kohta niitä löytää enemmän. Jos ei oo negatiivinen aina, ei loppuenlopuksi ole negatiivinen enää koskaan.
Sellasta elämä on
Kommentoikaa!!! *[email protected]*
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kommentti:
Ihme teiniangstipaskaa.
Joko olet äärimmäisen tyhmä tai ruma.
Harrasta niitä hätäisiä teinisuhteita,
niin saat edes elämänkokemusta, ja lopulta
susta tulee kyräilevä kyyninen vanhapiika.
Mutta kuitenkin opit sen ettei mailma ole
noin mustavalkoinen. Kasva, teininoita.
Ei vittu!! Onko tää olevinaan joku vitsi?!?
Taas joku helvetin teini kertoo kuinka rankkaa se elämä on!!
nii no, ehkä sä oot kyllästyny lukeen niitä,m ut onks sun sitte pakko lukee päiväkirjaa??? Veikkaan et ei, eipä tällä palstalla juuri muuta ole, ja jos sä luulet et mua tollaset kommentit lannistais ni turha luulo, mä oon saanu niin paljon hyvää palautetta tosta ettet uskokkaa...!