vaille kriittisiä kommentteja. Jo tutkimuksen julkistamistilaisuudessa professori Antti Tanskanen esitti sensuuntaisen näkemyksen, että Eta-Suomessa voitaisiin pelkästään kotimaisin päätöksin lisätä suljetun sektorin kilpailullisuutta, jolloin ETLA:n ynnälaskun tuloksena olisi aivan hyvin voinut olla pyöreä nolla.
Näin varsinkin silloin, jos laskuihin olisi otettu mukaan EY-jäsenyyden edellyttämien "suurten sopeutumishaasteiden" kustannukset. ETLA:n tutkimuksessahan esimerkiksi saatiin yli 1.5.% positiivinen vaikutus BKT:hen siitä, että väki ja pääoma siirtyvät joustavasti "tuottamattomasta" maataloudesta tuottavampiin teollisuus- ja palveluelinkeinoihin ilman suuria sopeutumiskustannuksia.
Kysyä sopiikin tämän maatalouslaskelman osalta, pitäisikö saadun prosenttiluvun merkki muuttaa positiivisesta negatiiviseksi.
Näin varsinkin silloin, jos laskuihin olisi otettu mukaan EY-jäsenyyden edellyttämien "suurten sopeutumishaasteiden" kustannukset. ETLA:n tutkimuksessahan esimerkiksi saatiin yli 1.5.% positiivinen vaikutus BKT:hen siitä, että väki ja pääoma siirtyvät joustavasti "tuottamattomasta" maataloudesta tuottavampiin teollisuus- ja palveluelinkeinoihin ilman suuria sopeutumiskustannuksia.
Kysyä sopiikin tämän maatalouslaskelman osalta, pitäisikö saadun prosenttiluvun merkki muuttaa positiivisesta negatiiviseksi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.