MUTUilijat väittävät nykyjapseja huonoiksi ajettaviksi. Kuitenkin TM kirjoitti jo 19/96 seuraavaa: "Autojen ajettavuus paranee kaiken aikaa. Nyt on tultu tilanteeseen, jossa perinteisen käsityksen mukaisia "huonoja" ajo-ominaisuuksia ei enää ole". Ja siinä vertailussa oli 4 japanilaista.
Onko nykyään uudet perinteiset käsitykset huonoista ajo-ominaisuuksista? Eurooppalainen - hyvä ajaa. Japanilainen - huono ajaa.
Koittakaa nyt jo ymmärtää, että kaikki nykyiset autot ovat hyviä ajaa. On vain hyviä ja vielä parempia. Niin tai kertokaa mitä ovat huonot ajo-ominaisuudet. Eikä MUTUilua, kiitos!
Onko nykyään uudet perinteiset käsitykset huonoista ajo-ominaisuuksista? Eurooppalainen - hyvä ajaa. Japanilainen - huono ajaa.
Koittakaa nyt jo ymmärtää, että kaikki nykyiset autot ovat hyviä ajaa. On vain hyviä ja vielä parempia. Niin tai kertokaa mitä ovat huonot ajo-ominaisuudet. Eikä MUTUilua, kiitos!
Vastaukset 42
Vanhimmat
On aina huonommat ajo-ominaisuudet kuin minulla, varsinkin silloin kun se on uudempi tai kalliimpi. =)
Aina löytyy joku testi jossa se ei ole pärjännyt...
Kokeileppa ajaa mersulla ja japsilla routaheittoista tietä, niin väitän että edelleen on eroa jousituksessa!!!
Nii-iin, Möösille kun pitää hakea vertailukohdaksi japsi parin vuosikymmenen takaa. Ellei sitten halua hirvittävää eroa jaappanilaisen hyväksi.
Meillä on MB 200D vm. 1988, (ajettu nyt 600000km, ja risat) sekä Honda Civic 1.4 vm. 1988 (ajettu 265000km)
Molemmilla vielä pääsee, mutta mersu on edelleen mukavuudessa lähellä uusiakin autoja.
(Hyvä ajaa moottoritiellä ja diesel käy nikottelematta)
Honda sitävastoin kolisee, paukkuu, tärisee, ym.
(Lisäksi on bensiiniautolle tyypillisiä käyntihäiriöitä)
Ja minun 21 vaihteisen pyöräni ajo-ominaisuudet ovat ylivoimaiset 30 km/h vauhdissa verrattuna poikani kolmipyöräiseen, vaikka kolmipyöräisellä on ajettu selkeästi vähemmän.
Jotain järkeä siihen vertailuun. Ota sen E mersusi vertailukohdaksi saman hintaluokan Honda Legend ja itke Mersusi pateettista kyytiä.
Riippuu siitä minkä japsin ottaa vertailukohdaksi. Kallis japsi niin voipi olla että mersu häviää. Halvempia kannata edes vertailla puoltakalliimpaan autoon. Vaikka tuskin nekään hirveästi eroavat.
kuuluvat ROMUTTAMOLLE!
joskus vuonna -88 tuo väite japsien huonommista ajo-ominaisuuksista piti paikkaansa, mutta haloo, sen ikäiset autot on jo yli rippikouluiän!!!
Esimerkiksi uudessa Primerassa ja Mondeossa ei ole eroa ajo-ominaisuuksissa, kunhan vaihtaa ne Primeran mukana tulevat renkaat ensin kunnollisiin.
Mersua en huolis ilmaiseksikaa, hirveitä NOKI VASAROITA jo uutenakin.
> On vain hyviä ja vielä parempia.
Näinhän se juuri on. Tähän saakka aina kun olen kokeillut japsia, on minulla tullut ikävä oman ranskalaiseni rattiin. Hyvä ei taida olla vieläkään riittävän hyvää minulle.
Voihan toki kaikki olla kiinni vain korviani välistä. Yhtä kaikki: minulle ei tuota vaikeuksia jättää japsit muiden nautittaviksi. Luotettavuus (?) ei ole se kriteeri, jolla minulle autoa myydään.
Olen ajanut niin paljon surkeilla pommeilla, että kunhan mahdun hyvin ratin ja penkin sekä penkin ja katon väliin eikä renkaat putoa kesken ajon, olen tyytyväinen. Meteli peittyy radiolla ja käsien lihakset kehittyy kun puristaa ja pitää rattia paikoillaan. Motoriikka kehittyy kun arpoo löysällä kepillä oikeaa vaihdetta nanometrin tarkkuudella ja kärsivällisyys ja näkökyky paranee kun on täysi työ yleensäkään nähdä naarmuisesta etulasista läpi kun pyyhkijät on riekaleina ja pissapoika jäässä (kesälläkin).
Rusinan kokoiset aivot saavat sen verran puhdetta jatkuvasta koko kropalla ajamisesta, lasin läpi tihruttamisesta ja mittareiden valvomisesta (joista harva toimii...) ettei pääse keske ajon nukkumaan. Huonon lämppärin aiheuttama vilu myös osaltaan pitää hereillä. No, vaikkei pakkasta olisikaan, niin ei siinä metelissä edes voi nukkua.
Toista on mukavassa autossa. Unohtaa pian olevansa liikenteessä. Olen tälläisiä joskus pari nähnytkin ;)
Huh. Sitten ottamaan taas lääke, johan tuli päästeltyä tajunnan virtaa. Saakohan tosta edes tolkkua selväjärkinen? Kertokaa, jos porukasta sellainen löytyy ;)
Siinäpä sanan säilä heilui urakalla! Oikein tuli hyvä mieli itellekin omasta vanhasta ruppanasta, sehän on noilla kriteereillä oikea laatuauto!! Lähtee käyntiin jos on pakkasta alle 15 astetta, jopa ilman lämmitystä! Muut osa-alueet ei enää yllä ihan yhtä korkealle, mutta perille on päästy, on se jo mulle aika paljon!
Kiitos piristyksestä!
... tuommoistahan se autoilu juuri on karseimmillaan.
On mullakin siitä kokemusta. Mutta myös toisesta äärilaidasta:
Vaihdekeppiin ei tarvitse koskea sen jälkeen kun se on laitettu asentoon D. Ja vakionopeussäätimeen jokin sopiva nopeus (risteysalueilla joutuu toki hieman jarruttelemaan).
Lämmityksen voi myös unohtaa kun säätää automaatti-ilmastointiin vaikkapa 20 Celsius-astetta. Olipa ulkolämpötila mikä tahansa, niin sisällä on aina sama lämpötila!
Penkissä löytyy sähköistä säätövaraa niin paljon että minäkin (190 cm) mahdun helposti. Pipoa ei tarvitse pitää päässä kun autossa on lämmintä muutenkin.
Lasin läpi ei tarvitse tihruttaa kun pyyhkimen automatiikka pyyhkii aina kun lasi on märkä (sulka syytä olla kunnossa, turvaura samoin suositeltava).
Sitten vain radiosta / CD-boxista jotain sopivan virkistävää musiikkia soimaan.
Ennen kuin kukaan ehtii kysymään, niin autoni on siis Mercedes-Benz E 320 CDI vm 2000. Kyllä se maksoi, mutta myös maistuu.
... pidän tämän mielessä kun seuraavan kerran ajan tunnottomaksi tehostetulla ohjauksella kaarteeseen ja huomaan toisen takatassun nousevan ilmaan samaan aikaan kun eturengas taittuu alle... :)
Pidän kiinni samasta ajatuksesta kun auto vaan puskee ja puskee eikä käänny liukkaalla. Enkä turhaan uskottele että jotain voitaisiin asialle tehdä. Ovathan kaikki autot samasta puusta ja vain toinen toistaan parempia.
Näinhän se ei käytännössä ole. Autoissa on nytkin huomattavia eroa. Olkoot skaala sitten hyvästä vaikka taivaalliseen. Toiset ovat siis vain hyviä (itse sanoisin kohtuullisia) ja toiset erinomaisia.
On totta että autot ovat kehittyneet paljon. Olen ajanut niillä "oikeasti" huonoilla autoilla. Mainittakoon yhtenä erikoisuutena vaikkapa Skoda 120. Jossain testissä ajoivat sellaisen kyljelleen 30 km/h vaudissa. Itse ajoin samanlaisen laitteen peräti katolleen kun takarengas repesi vanteelta. Autossahan oli erittäin kevyt keula ja todella raskas perä. Eli kaarteissa auto saattoi ensin puskea, mutta kun heilurit takana ottivat joustoa saattoikin pusku muuttua ns. leka jäällä tyyppiseksi peräluistoksi... :) Erityisesti tuulella ei tahtonut riittää moottoritien kaksi kaistaa jos ajeli yli 100 km/h.... :)
Tämmöisiä ongelmia ei enään nykyautoissa ole, myönnän sen. Mutta eroja on. Eikä ne erot tosiaankaan aina ole euroautojen hyväksi. Eräs huonoimpia autoja ajoltaan on A-mersu. Samalta tehtaalta on päästetty myös Smart, jolla ei talvella tekisi yhtään mitään ilman alustanhallintaa. Muutoinkin monet tila-autot uhmaavat fysiikan lakeja. Korkea ja kapea auto on äärimmäisen harvoin hyvä ajaa. Kun painopiste on korkealla eikä ole mahdollisuutta käyttää sen siirtymistä hyväksi tulee ongelmia. Jokainen MP:llä ajanut tietää miten paljon voisi olla hyötyä jos autonkin koria voitaisiin kallistaa kaarteessa sisäkaarteeseen päin... :)
Pikkusen lisää vielä. Nykyään kun autoja tuulilasissa tai tm:ssa ym. hupilehdissä testaillaan, niin visusti pysytään asvaltilla ja jääkokeetkin tehdään suurinpiirtein jäähallissa, että olis sitte kaikille samat olosuhteet.
Soratielle tai millekkä vaan kärrypolulle kun noilla nykyisillä autoilla menee, niin ensimmäinen ihmetys on se, että vaikka on 15" pyörät niin pohja raapii maata. Pikkusen jos kopsasee pyärä johonkin esteeseen, niin peltiset tukivarret ym. alustakomponentit on tuhannen vituralla.
Ajonhallintajärjestelmä antaa mahdollisuuden tehdä entistä heiveröisemmät alustat perusajo-ominaisuuksien siitä kärsimättä, mutta ei tarvita kuin urainen tie, niin ominaisuudet loppuu siihen paikkaan. Vai minkä vuoksi kaikki uusilla autoilla ajavat kulkee niitä uria ja minä 14 vuotta vanhalla svensktståhlilla siellä jäätiköllä urien ulkopuolella.
Ja vielä ilmanvastuksesta; nykyautoissa on verrattain suuri omapaino, mutta pieni ilmanvastus, mistä seuraa ns. aerodynaamisen kölin puuttuminen, mikä ilmenee sivutuuliherkkyytenä ja erityisesti liukkaahkolla kelillä tai vesisateessa kovassa nopeudessa yht'äkkisinä suunnanmuutoksina. Käykääpä koittamassa jossain märällä moottoritiellä (ei sateella, vaarallista) kunnon tuulella.
"Jokainen MP:llä ajanut tietää miten paljon voisi olla hyötyä jos autonkin koria voitaisiin kallistaa kaarteessa sisäkaarteeseen päin..."
Tiehän on yleensä jonkinverran kallistettu kurvissa, eli autokin jonkinverran kallistuu.
Mutta eikö kukaan autovalmistaja (edes saksalainen) ole tehnyt sillätavalla aktiivista jousitusta, että auto kallistuisi aktiivisesti.
Eli tämä on varmaan lähinnä oikeaa nelipyöräisistä:
Mercedes F400 Carving
http://www.ultimatecarpage.com/frame.mv?file=car.mv&num=1002
Sitten oli myös joku konsptiauto, joss takapyörät oli vierekkäin, eli lähes kolmipyöräinen, joka sitten kallistui enemmänkin. En vain muista mikä merkki.
Olisko Rinspeed tehnyt tällaisen vekottimen?
Rinspeed on muistaakseni sveitsiläinen.
Korjatkaa tieto, jos on väärä.
Jos takatossu nousee ilmaan, tai auto vain puskee ja puskee eikä käänny liukkaalla, niin vika ei taida olla pelkästään autossa. Kyllä ymmärtääkseni vika löytyy penkin ja ratin välistä, sillä silloin tilannenopeus on ollut liian suuri. Normaaleilla ja laillisilla nopeuksilla ei moisia juttuja voi juuri tapahtua.
Monesti jos auto menee metsään, niin syytetään autoa, mutta kyllä useimmiten vika on kuitenkin kuljettajassa. Näin se asia on, vaikka monen on sitä vaikea tunnustaa.
... ei kuskissa jos takatassu on ilmassa pitkiä aikoja autoa käännettäessä.
Jos alusta ei toimi niin se ei vaan toimi.
Nimenomaan ääritilanteissa alustan tulee toimia. Normaaleilla nopeuksilla em. tilanne voi syntyä väistettäessä hirveä, rekkaa, mummoa, naapurin pikkupoikaa tms.
Teikäläisen ajatusmaailma tuntuu olevan vähän samanlainen kitkarengasmiesten kanssa. Eihän mitään satu koska AINA on mahdollista ennakoida. Varsinaisia meedioita olette. Käytännössä eteeni on tultu lukuisia kertoja kolmion takaa, kolmesti niin että on tullut vaurioita. Samoin näitä elukoita on hyppinyt tielle, mutta onneksi olen osunut vain pienimpiin ja kiitos hyvän kaluston väistellyt ne isommat.
Itse pyrin ostamaan sellaisia autoja, jotka kääntyvät ja kulkevat... Sinä et taida siitä paljoa perustaa... ?
On se vaan ihme, että joidenkin eteen näitä törttöjä satelee enemmän kuin toisten. Itse en ole edes joutunut tekemään paniikkijarrutusta, mutta takana on vain 23 vuotta autoiluja/500tkm, joten ehkä sitä kohta pääsee jarruja kokeilemaan tositilanteessakin.
Itsessäsihän ei ole koskaan mitään vikaa eikä omalla ajolla voi kompensoida muiden virheitä. Eihän?
Vai ajavatko toiset vain ennakoivimmin kuin toiset?
... ja aavelaivat seilaa aavoilla merillä ilman muiden seuraa.
Missähänpäin olet ne kilsasi kuluttanut kun et kertaakaan ole joutunut tavallista enempää jarruttamaan?
Viimeiset 20 vuotta on ainakin joko asuin- tai työpaikka ollut Espoossa. Eli sillä seudulla sitä valtaosa kilometreistä tulee.
Jarruttamaan toki jokainen joutuu, muttei paniikki- tai hätäjarrutuksiin.
Toisilla sitä kait sitten on vain tuuria...
Täällä kun rauhalliset naiskuskitkin joutuvat joskus tinttaamaan jarrut pohjaan. Näin ovat pikkulinnut kertoneet.
On aika ihme ettei kukaan ole mukamas koskaan päässyt yllättämään teikäläistä. Mutta onnea vaan jatkossakin.
Ennakoivalla ajolla ei oikeastaan ole mitään tekemistä rauhallisuuden kanssa, ainakin niin kuin minä rauhallisuuden tajuan -- karvalakki syvällä päässä ajava pappa on yleensä hyvinkin rauhallinen.
Oleellista on se, että lukee liikennettä, on tuntuma keliin jne. Kaikkein oleellisinta on kuitenkin se, että marginaalit ovat riittävät siihen, että ainakin yhteen "ennakoimattomaan" tilanteeseen on riittävä aika/tila/valmius.
Onnea tarvitaan siinä, että näitä ennakoimattomia tilanteita ei tule liian montaa samalla kerralla. Näitä ei ole vielä kohdalleni tullut (knock knock) ja paniikkijarrutuksetkin ovat vielä kokematta.
Ja alla on - tietenkin - kitkat.
Olen erimieltä. Jos vene on virtaviivainen ei se tarkoita sitä etteikö siinä ole köliä, olkoon vastuspinta miten pieni tahansa. Saman luulisi pätevän autoonkin. Omistamistani autoista nykyinen on uusin, painavin ja virtaviivaisin (pienin ilmanvastus) ja samalla myös vähiten herkkä sivutuulelle.
Urissa ajamiseen on syynsä, nykymuoti (vai mikä lie?) suosii leveitä renkaita ja niihin urat vaikuttavat ihan toisella tavalla kuin rippikouluikäisten autojen kurkunleikkureihin. Olen itsekin harkinnut vaihtaa vakiorengastusta kapeammat kumit alle.
Onkos 120 Skoda nykypäivän japsi?
... Skoda 120 oli esimerkkinä todella huonosta ajettavuudesta. Skodan tapaan ajettavuudeltaan töpättyä japsia en ole päässyt ajelemaan.
Hydrodynamiikka ja aerodynamiikka on kaksi eri asiaa, vaikka niisä on joitain yhteneviä fysikaalisia laskentakaavoja ym.
Aerodynaaminen köli on h...tin huono sana, mutta kun sen joku on joskus jossain lanseerannut, niin käytetään nyt sitä.
Ilmanvastushan on ilmanvastuskerroin kertaa poikkipinta-ala. Poikkipinta-alat varsinkin tila-autoissa ovat suuria kuten sivupinta-alatkin, joten tuuli tms. häiriövirtaus aiheuttaa helposti ei-toivottuja liikkeitä. Tätä kielteistä ominaisuutta voidaan pienentää ilmanohjauksella, jossa auton alle luodaan aerodynaaminen vetovoima eli down-force. Tämä vaatii kuitenkin melkoisia siivekkeitä sekä etu- että takapäähän, joten niitä ei juuri massatuotantomalleissa kustannussyistä esiinny, myös ne aiheuttavat törmäystesteissä "tähtien vähenemistä". Down-forcen katoaminen ajossa aiheuttaa alisoonisen siipiefektin aivan kuten lentokoneessa, kun ilmavirtaus menee alta suoraan ja yli kiertäen, niin yläpuolella paine laskee ja syntyy nostetta, joka pyrkii irroittamaan auton tien pinnasta. Suuren ilmavastuksen omaavissa autoissa on auton edessä eräänlainen ilmapatja, jossa on korkeampi paine kuin auton takana. Tämä aiheuttaa häiriövirtausten vaikutusten vähenemistä, koska ilmapatja toimii ikäänkuin puskurina niin edestä kuin sivultakin päin tuleville virtauksille.
Down-forcen lisääminen onnistuu pienentämällä maanvaraa ja tekemällä sileä auton pohjasta. Sivutuuliherkkyyteen vaikuttaa auton sivupinta-ala sekä ilmanvastuskerroin ko. suunnasta.
Olettaisin, että autossasi on myös matalaprofiiliset renkaat, jotka osaltaan tukevoittavat menoa.
Ei kai noi mun saappaan kummit niin kapeet ole 185 ja 195 milliä, ja hyvin riittää pito. Ei ole ihme, että talvella tulee uraa kunnei teitä aurata kunnolla ja ihimiset ei uskalla ajaa urien ulkopuolella, kunnei ole nastoja eikä edes kunnon renkaita kaikilla.
Kuten Inertia tuolla alhaalla mainiosti maalaili, nykyautoissa ei todella surkeita ajo-omituisuuksia ole. Eroja kuitenkin on.
Tenavatähti ja sen keskosversio Smart ovat todellakin sieltä huonommasta päästä, mutta eivät Hondat ja Toyotat vieläkään kärkisijoja hätyyttele. Toki niitäkin voi hyviksi sanoa verrattuna samojen merkkien (ja monien muidenkin) 80-luvun malleihin.
Nykyautoissa on järjestään paljon hyvää vanhoihin verrattuna. Kasvanut paino ja pidentyneet akselivälit ovat tuoneet tukevuutta kaikkiin autoihin. ABS:t ja ESP:t viimeistelevät vaikutelman. Myös renkaat ovat parantuneet. Halvat kuljetukset ja kaupan esteiden poistamiset lisäävät vientiä ja tuontia: Japsiautoja ei tehdä enää ennen muuta Tokion kaduille ja Seatteja vain Marbellan auringon alle. Kaikkien on kelvattava kaikkialla.
Silti kaikkien autojen kaikki ominaisuudet eivät ole ehdotonta huippua. Ohjaustuntuma on jopa useimmissa nykyautoissa huonompi kuin 20 vuotta sitten.
Lopulta kaikki on myös riippuvaista vertailukohdasta. Siinä, missä Mondeo on oman hintaluokkansa terävintä kärkeä, arvostellaan täsmälleen samalla lailla käyttäytyvän Jaguar X:n ajo-ominaisuudet vain tyydyttäviksi, kun sitä vertaillaan omassa hintaluokassaan.
tenavatähdellä?
Nimittäin auto on ihan hyvä ajettava, vertaa sitä sitten mihin tahansa saman kokoluokan autoon.
Smartilla en ole ajanut vaikka Sveitsissä usein vierailenkin. Auto on siellä erittäin suosittu kauppakassi.
... ja tasapuolisuuden vuoksi samanhintaiseen autoon.
Peugeot 206 GTi 23900 EUR
Huippunopeus: 210 km/h
Kiihtyvyys (0-100 km/h): 8,9 s
CO-päästöt: 18 g/km
EU-kulutus (kaupunki): 10,7 l/100 km
EU-kulutus (maantie): 6,1 l/100 km
EU-kulutus (yhdistetty): 7,7 l/100 km
MERCEDES-BENZ A 140 24990 EUR
Huippunopeus: 170 km/h
Kiihtyvyys (0-100 km/h): 12,9 s
CO-päästöt: 17 g/km
EU-kulutus (kaupunki): 9,7 l/100 km
EU-kulutus (maantie): 5,6 l/100 km
EU-kulutus (yhdistetty): 7,1 l/100 km
Ikävä kyllä MB:tä ei voi vertailla muihin ilman alustanhallintaa. Pökötissä sellaista taasen ei ole ollenkaan. Suosittelen käymistä koeajolla niin huomaat sinäkin mitä näillä on eroa.
MB on lähinnä aika pakettiautomainen ajaa. Se on myöskin yksi niistä harvoista autoista joka omatoimisesti on jarruttanut kurveihin koeajellessani. Tiukkaa mutkaa on MB:llä täysin mahdotonta ajaa kuivalla asfaltilla kovinkaan korkealla nopeudella. Silloin kun MB menee kurvia n. 40 km/h pääsee samasta pökötillä noin 60 km/h ilman että renkaat edes valittavat.
Jokainen näillä kahdella ajanut tietää niiden edustavan ääripäitä kokoluokkansa edustajissa mikäli nimenomaan ajettavuus on kriteerinä.
MB:n varustelu on lähinnä karu. Halvan oloista muovia on kaikkialla. Kummassakin laitteessa istutaan kuin kirkossa, mutta MB:ssä tunnelma on erityisen korostunut. Pökötissä penkit ovat nahka/alcantara verhoillut. Sisustus on tyylikäs.
Ihan näillä perusteilla en ymmärrä kuka viitsii ostaa A-mersun. Samalla rahalla kun saa jo perheautojakin, semmoisia joissa tuo ajettavuuskin on huomioitu.
MB on yksi kehnoimpia autoja mitä olen koskaan ajanut. Erityisesti ajettavuudeltaan. Samalla tavoin kuin A-mersunkin joutuu Smartin alustanhallinta venymään aika koviin suorituksiin paikatakseen auton perussuunnittelussa tehdyt erittäin suuret virheet. Itseasiassa on hyvin kummallista että Mersu viitsi A:n omalla nimellään lanseerata. Se poikkeaa normaalisti laadukkaista MB tuotteista halpahallin suuntaan aivan liikaa. Eli merkin kokonaismaine ei tuolla autolla ainakaan parane.
Järkeä verrata 1,4 litran tila-autoa sedaniin? Huomaa kyllä tuosta että et autoilusta tajua yhtään mitään. Ota kuule C-sarjalainen ja vertaa sitä vaikka mihin ranskikseen. Väitän, että Mersun C on paljon parempi ajaa kuin mikä tahansa ranskalainen auto.
Missä ne tilat siellä on? :D Minusta alle nelimetriset autot ovat pikkuautoja huolimatta katon korkeudesta. Jos sinne pari kassia mahtuu enemmän, niin hieno homma. Tavaratila on lyhyt ja syvä. Samoin ne "huikeat" jalkatilat on tehty nostamalla penkit todella pystyyn. Äärettömän ärsyttävää matkustamista.
Ja mistä lähtien 206:sta on saanut sedan mallia? :) Sen sijaan 206:sta saa 2.0 SW mallia pikkumersun hintaan... Siinä on jo enemmän tilaa ja saa lastata kattoa myöten... Edelleen pitää muistaa että "tila-auto" A:n hinnalla saa monia oikeasti tilavia autoja.
Perus C-mersua voi hyvin verrata 206 GTi:n ajettavuuteen. Ei pärjää. Hintaa on kyllä aika paljon enemmän... :)
Tilanne ei juuri parane jos verrataan mitä tahansa mersun mallia mihin tahansa peugeotin samankokoiseen autoon. Hinta kyllä kasvaa mutta ajettavuudessa ei tule voittoa mersulle. Erityisesti tämän huomaa talviajossa...
Vasta kun otetaan autot joita vastaavia malleja EI peugeot valmista löytyy laitteita jotka todella pärjäävät. Mutta nämä sporttilaitteet onkin sitten ihan oma lukunsa.
En minä silti inhoa mersuja. Niistä löytyy muita ominaisuuksia, jotka nostavat ne omaan luokkaansa. On harhaista kuitenkin luulla että jos joku auto on kallis se automaattisesti tarkoittaa sitä että se on kaikilta ominaisuuksiltaan halvempaa parempi. Ääriesimerkki on Lada Samara joka pari vuotta takaperin NÖYRYYTTI lähes kaikkia suomessa myytäviä merkkejä talvitestin etenemiskokeissa. Mm. nämä saksalaiset jäivät ajonhallintoineen kauas taakse. Kauas tarkoittaa tässä tapauksessa TODELLA kauas.
Huomaa kyllä, että et ole pahemmin Ranskalaisilla autoilla ajanut. Citroen valmisti jo pari vuosikymmentä sitten autoja, jotka päihittää ajettavuudessa C-sarjalaisen Mersun.
En omista Ranskalaista, ja tuskin tulen omistamaankaan.. Ajokokemusta kyllä löytyy, niin ranskiksista, kuin Mersuistakin.
Vaahtoaahan Mese nyt aktiivialustastaankin kuin maailmanuutuudesta, Sitikalla oli Xantia Activa jo lähes vuosikymmen sitten. Toinen huippu-uutuus on pyörien mukaan kääntyvät ajovalot, Sitikalla jo vuosikymmeniä aiemmin.
Pikkumersun kunniaksi on kuitenkin sanottava se, että jos ei MB olisi keksinyt pikkuautoa, joka vaatii apupyörät, eivät nämä ajovakauden hallintahärvelit olisi ollenkaan niin yleisiä kuin nyt.
Koska mersunpentu ei pysy tiellä ilman esp:tä, on siihen ollut pakko laittaa tämä varuste, joka aikaisemmin oli vain kaikkein kalleimpien Mersujen herkkua.
Keskihintaisen auton varustamiseksi kalliilla järjestelmällä oli hintaa saatava alas. Toisaalta yllättäen kasvanut kysyntä mahdollisti pitemmät valmistussarjat ja hinnan alentamisen.
Tuloksista nauttivat nyt monet muutkin kuin tenavatähteilijät - vaikkapa Mazda 6:lla kurvailevat perusinsinöörit.
Jälleen kerran on tullut toteen näytetyksi, että maailma tarvitsee esikuvia ja jonkun on näytettävä tietä.
... ja taitaa olla totuuden siemen kätkettynä.
Huono puoli on se että esimerkiksi tila-autotehtailussa on tämä alustanhallinnan käyttöönoton helppous ikäänkuin antanut vapaat kädet tehdä perseestä revittyjä alustoja ja innostanut uhmaamaan fysiikan lajeja. Kun painopiste ohittaa tukipisteen objekti kaatuu...
Itse en kaipaa yhtään lisää tilaa ylöspäin. Haluaisin matkustaa mieluummin hieman enemmän selälläni... Voisivat ihan reilusti tehdä isompia autoja ja myydä niitä samaan hintaan. On aika keinotekoista pitää pikkuauto alle nelimetrisenä ja korottaa sitä kohden taivaita loputtomiin sisätilojen kasvattamiseksi. Varsinkin kun sisätilan kasvu on usein näennäistä, ei mukavuutta tai käytettävyyttä lisäävää.
Mielenkiintoinen tuli tästä keskustelusta, mutta sanokaas oletteko koskaan miettineet miksi toisen maailmansodan aikaan Kamikaze-lentäjillä oli turvavyöt koneissaan....?
... mutta veikkaan että nurinpäin lentäminen olisi aika hankalaa ilman penkissä pitäviä vöitä. Olen kuullut huhuja että hävittäjäkoneilla saatetaan tehdä niinkin radikaaleja manöövereitä. :)
Niinhä soon hankulaa, mutta ko. härveleissä ei ollut selkälento-ominaisuuksia, eli pyörähdykset piti tehdä posittivisen G:n puolella, joten siihenkään ei henkseleitä tarvittu.
Mutta vastaushan on ihan ilmeinen kun miettii asiaa pikkusen toisella tavalla; eli mikä oli niiden yhdistelmien perimmäinen tarkoitus. Joskus sorruin miettimään asiaa liian filosohviselta kannalta ja alkoi päätä särkeä... joutui sitten korjaamaan asiantilaa viinaa juomalla.
Hyvää viikonloppua vaan kaikille ihmettelijöille!
Niin, se vastaus tähän henkseliasiaan:
Syyhän on sama kuin autoissa, eli saadaan kuski ja lasti varmemmin perille, eli ei tipu kyytistä kesken matkan, vahingossa tai tarkoituksella...:)