Öljyä on enää jäljellä noin 800 miljardia tynnyriä. 1 tynnyri on 157 litraa. Noin 800 miljardia tynnyriä on jo käytetty. Vuosikulutus tällä hetkellä on 24 miljardia tynnyriä. (Tiede 2000 1/99)
Öljylöytöjen huippuvuosi oli 1962. Tähän mennessä on löydetty 1600 miljardia tynnyriä. Viimeiset öljylöydöt tehtiin 1995. Uutta öljyä ei ole paljon löydetty enää 10 vuoteen. Kun tuotanto alkaa vähetä tällä vuosikymmenellä yhtä nopeasti kuin se alkoi niin kasvava kulutus ylittää tuotannon ja aiheuttaa jyrkän ja pysyvän nousun öljyn hintaan. Kehitysmaat tulevat kärsimään ensin ja eniten, mutta vaikutukset ulottuvat myös kehittyneisiin maihin. (The Coming Oil Crisis, Colin J Campbell)
Öljyn tuotanto ylitti 5 miljardia tynnyriä vuodessa 1950, saavuttaa maksimin 24 miljardia tynnyriä vuodessa tällä vuosikymmenellä ja alkaa vähentyä taas nopeasti kunnes alittaa 5 miljardia tynnyriä vuodessa 2050. (The End of Cheap Oil, Colin J Campbell)
Öljyn hinta on pysytellyt 130 vuotta alle 20 dollarin tynnyriltä lukuunottamatta 70-luvun öljykriisejä. Öljyn hinta 3 kertaistui 1973 ja 2 kertaistui vielä siitä 1979. 1986 öljy maksoi taas alle 20 dollaria tynnyriltä. Lisääntynyt tuotanto on kattanut lisääntyneen kulutuksen. 70-luvun nopeat hinnannousut osoittavat miten helposti öljyn hinta kallistuu kun kulutus ylittää tuotannon. (Oil Price History and Analysis, James L Williams)
Biomassapopulaatio: Vuonna 1850 maailmassa oli noin 1 miljardi ihmistä, jotka elivät uusiutuvan energian, biomassan, kuten puiden ja eläinten varassa. Hiilen käyttö alkoi. Hiilipopulaatio: Vuonna 1950 maailmassa oli noin 2 miljardia ihmistä, joista 1 miljardi eli hiilen ja teollistumisen varassa ja 1 miljardi biomassan varassa. Hiiltä riittää vielä 200 vuotta nykykulutuksella. Öljyn käyttö alkoi. Öljypopulaatio: Vuonna 2000 maailmassa on noin 6 miljardia ihmistä, joista 3 miljardia elää koneistuneen maatalouden, teollisuuden ja kuljetusten eli öljyn varassa, 2 miljardia hiiliteollisuuden varassa ja 1 miljardi biomassan varassa. Öljyn tuotanto on saavuttanut maksimin ja loppuu 50 vuoden kuluttua. Muut energialähteet: Vaikka ihminen on tehnyt paljon teknisiä innovaatioita niiden käyttövoima on kuitenkin aina ollut hiilestä ja öljystä saatu energia. Fossiilisia polttoaineita ei voi korvata aurinko- tai tuulivoimalla koska niistä ei saada niin paljon energiaa ja hyötysuhde on huonompi. Ydinenergiaa ei ole riittävän paljon ja se loppuu aikanaan. Fissiosta voisi saada paljon energiaa melkein loputtomasti, mutta sen hallinta ei ainakaan lähivuosikymmeninä onnistu. Jos 200 vuoden aikana fissiota ei saada hallintaan niin hiilen ja ydinenergiankin loputtua energialähteeksi jää vain biomassa. Skenaariot: Kun öljyn tuotanto vähenee niin 3 miljardin ihmisen elinkeino on vaarassa 50 vuoden kuluessa. Kun hiilen tuotanto loppuu niin 2 miljardin ihmisen elinkeino on vaarassa 200 vuoden kuluttua. (Population and Energy, Graham Zabel)
Polttokennot on kehitetty Englannissa jo 1839, mutta niitä on käytetty ensimmäisen kerran vasta Yhdysvaltojen avaruuslennoilla, kun kustannukset eivät olleet esteenä. Platinasta valmistetussa polttokennossa vety ja happi reagoivat muodostaen vettä ja lämpöä. Vety on herkästi syttyvää ja vaikea varastoida. Platina on harvinainen ja kallis metalli. Polttokenno on 10 kertaa kalliimpi kuin polttomoottori. (Hydrogen Fuel Needs Less Costly Technology, Washington Times)
Ensimmäisten polttokennoautojen hinta on arvioitu komponenttien perusteella olevan muutamasta sadasta tuhannesta dollarista yli miljoonaan dollariin. Valmistajat eivät ole kertoneet hintaa. (Toyota, Honda deliver hydrogen fuel-cell cars in the USA, Bloomberg News)
Suomi on siirtynyt 1900-luvulla melkein suoraan biomassapopulaatiosta öljypopulaation. Paluuta entiseen maatalousyhteiskuntaan ei ole. Öljyn loppumisen aikakausi on jo alkanut. Öljyn kallistuminen vähentää sen kulutusta. Ilman öljyä jäävät ensimmäiseksi ne joilla ei ole sitä varaa enää ostaa. Kehittyneet maat voivat ehkä selviytyä öljyn loppumisesta seuraavat 200 vuotta tuottamalla hiili- ja ydinenergialla vetyä polttokennomoottoreihin. Ne ovat kuitenkin niin kalliita että varaa niihin on vain harvoilla ja aikaa öljyn korvaamiseen on vain 50 vuotta.
Lähteet löytyvät Internetistä Google:lla www.google.com.
Öljylöytöjen huippuvuosi oli 1962. Tähän mennessä on löydetty 1600 miljardia tynnyriä. Viimeiset öljylöydöt tehtiin 1995. Uutta öljyä ei ole paljon löydetty enää 10 vuoteen. Kun tuotanto alkaa vähetä tällä vuosikymmenellä yhtä nopeasti kuin se alkoi niin kasvava kulutus ylittää tuotannon ja aiheuttaa jyrkän ja pysyvän nousun öljyn hintaan. Kehitysmaat tulevat kärsimään ensin ja eniten, mutta vaikutukset ulottuvat myös kehittyneisiin maihin. (The Coming Oil Crisis, Colin J Campbell)
Öljyn tuotanto ylitti 5 miljardia tynnyriä vuodessa 1950, saavuttaa maksimin 24 miljardia tynnyriä vuodessa tällä vuosikymmenellä ja alkaa vähentyä taas nopeasti kunnes alittaa 5 miljardia tynnyriä vuodessa 2050. (The End of Cheap Oil, Colin J Campbell)
Öljyn hinta on pysytellyt 130 vuotta alle 20 dollarin tynnyriltä lukuunottamatta 70-luvun öljykriisejä. Öljyn hinta 3 kertaistui 1973 ja 2 kertaistui vielä siitä 1979. 1986 öljy maksoi taas alle 20 dollaria tynnyriltä. Lisääntynyt tuotanto on kattanut lisääntyneen kulutuksen. 70-luvun nopeat hinnannousut osoittavat miten helposti öljyn hinta kallistuu kun kulutus ylittää tuotannon. (Oil Price History and Analysis, James L Williams)
Biomassapopulaatio: Vuonna 1850 maailmassa oli noin 1 miljardi ihmistä, jotka elivät uusiutuvan energian, biomassan, kuten puiden ja eläinten varassa. Hiilen käyttö alkoi. Hiilipopulaatio: Vuonna 1950 maailmassa oli noin 2 miljardia ihmistä, joista 1 miljardi eli hiilen ja teollistumisen varassa ja 1 miljardi biomassan varassa. Hiiltä riittää vielä 200 vuotta nykykulutuksella. Öljyn käyttö alkoi. Öljypopulaatio: Vuonna 2000 maailmassa on noin 6 miljardia ihmistä, joista 3 miljardia elää koneistuneen maatalouden, teollisuuden ja kuljetusten eli öljyn varassa, 2 miljardia hiiliteollisuuden varassa ja 1 miljardi biomassan varassa. Öljyn tuotanto on saavuttanut maksimin ja loppuu 50 vuoden kuluttua. Muut energialähteet: Vaikka ihminen on tehnyt paljon teknisiä innovaatioita niiden käyttövoima on kuitenkin aina ollut hiilestä ja öljystä saatu energia. Fossiilisia polttoaineita ei voi korvata aurinko- tai tuulivoimalla koska niistä ei saada niin paljon energiaa ja hyötysuhde on huonompi. Ydinenergiaa ei ole riittävän paljon ja se loppuu aikanaan. Fissiosta voisi saada paljon energiaa melkein loputtomasti, mutta sen hallinta ei ainakaan lähivuosikymmeninä onnistu. Jos 200 vuoden aikana fissiota ei saada hallintaan niin hiilen ja ydinenergiankin loputtua energialähteeksi jää vain biomassa. Skenaariot: Kun öljyn tuotanto vähenee niin 3 miljardin ihmisen elinkeino on vaarassa 50 vuoden kuluessa. Kun hiilen tuotanto loppuu niin 2 miljardin ihmisen elinkeino on vaarassa 200 vuoden kuluttua. (Population and Energy, Graham Zabel)
Polttokennot on kehitetty Englannissa jo 1839, mutta niitä on käytetty ensimmäisen kerran vasta Yhdysvaltojen avaruuslennoilla, kun kustannukset eivät olleet esteenä. Platinasta valmistetussa polttokennossa vety ja happi reagoivat muodostaen vettä ja lämpöä. Vety on herkästi syttyvää ja vaikea varastoida. Platina on harvinainen ja kallis metalli. Polttokenno on 10 kertaa kalliimpi kuin polttomoottori. (Hydrogen Fuel Needs Less Costly Technology, Washington Times)
Ensimmäisten polttokennoautojen hinta on arvioitu komponenttien perusteella olevan muutamasta sadasta tuhannesta dollarista yli miljoonaan dollariin. Valmistajat eivät ole kertoneet hintaa. (Toyota, Honda deliver hydrogen fuel-cell cars in the USA, Bloomberg News)
Suomi on siirtynyt 1900-luvulla melkein suoraan biomassapopulaatiosta öljypopulaation. Paluuta entiseen maatalousyhteiskuntaan ei ole. Öljyn loppumisen aikakausi on jo alkanut. Öljyn kallistuminen vähentää sen kulutusta. Ilman öljyä jäävät ensimmäiseksi ne joilla ei ole sitä varaa enää ostaa. Kehittyneet maat voivat ehkä selviytyä öljyn loppumisesta seuraavat 200 vuotta tuottamalla hiili- ja ydinenergialla vetyä polttokennomoottoreihin. Ne ovat kuitenkin niin kalliita että varaa niihin on vain harvoilla ja aikaa öljyn korvaamiseen on vain 50 vuotta.
Lähteet löytyvät Internetistä Google:lla www.google.com.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Ne saastuttavat ydinvoimaloiden dieselitkin sitten pysähtyvät. Hyvä.
Sellaisen energian käyttö, jota ei tarvitse kuljetella, sais jo alkaa lisääntymään. Esim. aurinko ja tuuli.
Asevoimilta öljy ei lopu ennenkuin se on korvattu jollain muulla.
>Ne saastuttavat ydinvoimaloiden dieselitkin
>sitten pysähtyvät.
Tarkoitatko nyt niitä varavoimaloita joiden tehot ovat mitättömät ja joita ei käytännössä juuri koskaan tarvita? Jos luulet tuollaisen määrän saastuttavan jotakin niin luule vaan ihan rauhassa: Määrä on täysin mitätön ja se on käytössä äärimmäisen harvoin. Kyllä ne ydinvoimaloiden varavoimalähteet ovat kuule viimeisiä asioita maailmassa jotka tulee saastuttamisen vuoksi sulkea.
>Hyvä.
Ei vaan paha koska ydinvoima on puhdasta, turvallista ja edullista. Sen vaihtoehdot eivät. Se on olemassa olevista vaihtoehdoista siis selvästi parhain tapa tuottaa yhteiskunnan tarvitsemaa sähköä (sekä ehkä lämpöä). Sinusta näin ei tietenkään ole koska haluat takaisin aikakauteen jolloin poltettiin päreitä...
>Sellaisen energian käyttö, jota ei tarvitse
>kuljetella, sais jo alkaa lisääntymään. Esim.
>aurinko ja tuuli.
Miksi energiaa ei saisi siirtää? Hullua. Samalla logiikalla pitäisi sanoa että sellaisen viljelyn ja vaatteiden teon jossa tuotetta ei tarvits siirtää tulisi lisääntyä...eli alatkos itse viljelemään ruokasi ja kutomaan vaatteesi? HAHAH! Tuo on juuri paluuta 1700-luvulle, nälkään, kurjuuteen ja tehottomuuteen.
Tuulivoimaa sitä vasta saakin siirtää, koska se tuottaa niin huonosti ja epäluotettavasti. Pitää rakentaa MASSIIVISIA puistoja pitkin merta ja sitten sieltä siirtää sähkö runkoverkkoon.
>Asevoimilta öljy ei lopu ennenkuin se on korvattu
> jollain muulla.
Miten asevoimat tähän muka liittyvät? Koko ajan koetat "vihjailla" erilaisia asioita jotta ihmiset kuvittelisivat että ne liittyvät jotenkin ydinvoimaan. Teet sen aika taitavasti. Eikö sinulla ole mitään moraalia kun vippaskeinoin ja valhein jatkuvasti joudut omaa asiaasi ajamaan kun tosiasiat ja kylmät faktat eivät riitä? Eikö olisi järkevämpi unohtaa tuollainen ideologiasi eikä ylläpitää sitä valheella ja vippaskonstein? Ketä luulet huiputtavasi? Itseäsi?
surinaa korvissamme!
Diesel on yhtä kuin kevyt polttoöljy verotettuna.
Diesel:n tilalla voidaan hyvin käyttää kasviperäisiä öljyjä kuten Rypsi-, Rapsi- ,Sinapappiöljyjä. Tarvitsee vain säätää kasviperäisen öljyn ominaisuudet vastaamaan kevyttä polttoöljyä. Tai hieman optimoida Diesel moottorin ominaisuuksia kasviperäisen öljyn käyttöön sopivaksi. Ja sitten eikun kasvattamaan omat polttoaineet erilaisiin diesel moottoreihin tai voimaloihin.
Sinähän se melkoinen Spede olet. Sinä varmaan voisit yhtä hyvin sanoa "Mihin me ydinvoimaa tarvitaan, tuleehan meillä sähköä jo pistorasiastakin."
Sinun kaltaisilta ihmisiltä pitäisi ottaa sähköt pois viikoksi niin alatte ymmärtää mistä on kyse. Millään auringolla ja tuulella ei tämän maan energiantuotantoa korvata. Tajuatko yhtään miten paljon esim. paperitehtaat tarvitsevat sähköä toimiakseen ympäri vuoden? Mutta sinähän et varmaan tosin tarvitse paperiakaan, ai niin.
Tuulivoimalan ideahan on sinänsä hyvä, mutta ne paikat jossa oikeasti tuulee ovat tuolla pohjois-Suomessa, ja siellä ei ole kuluttajia. Sähkön siirtokustannukset ovat niin isot ettei rakentaminen suuressa mittakaavassa kannata.
Kyllä se tuuulisähkökin kulkee samanlailla kuin vesisähkökin. sillehän on rakennettu vekosto jo ajat sitte ,jos et ole sattunut huomaamaan.
Kyllä se teollisuus otta lapista kaiken mahdollisen hyödynnettävän,siitä ei ole epäilystäkään. Lappilaisia on ryöstetty kautta aikain,Oma vikahan se on kun ovat niin saamattomia,että eivät vaadi itselleen korvaukseksi edes itselleen ilmista sähköä,vaan antavat viedä siitäkin tulevan hyödyn Etelään,ja pörssi keinottelijolle jaettavaksi. Jos olisi vaaltaa,niin panisin suomen oulunläänin eteläpuolelta sähkölinjat poikki.Pohjoinen ei tarvis ydinvoimaa,eikä polttovoimaloita pilaamaan
elinolojamme. Liikenevä sähkö myytäisiin ja vaihdettais tuotteisiin,joita tarvitsisimme,kuten elintarvikkeet yms.joita itse ei pystyttäis tuottamaan.
Teollisuushan menee ulkomaille halvemman työvoiman perässä. Semmoisella teollisuudella ,joka ei työllistä muuta,kuin johtajia,emmme tarvitse.Muutenkin sähköä ei pitäisi myydä teollisuudelle sen halvemmalla,kuuin yksityisille. Se panisi ajattelemaan teollisuudenkin eenergian käyttöä,kannattaako sitä tuhlata.
ja Lappi lappalaisille.Ei enää avustuksia kumpaankaan suuntaan!Omat riidat kummallakin suunnalla. Näin on!
Lapin läänistä olisi tehtävä itsenäinen Lapinmaa niminen valtio. Pirkkalaiset ovat ryöstäneet lappalaisilta lapin luonnonvarat ja korjanneet rikkaudet etelään. Lapinmaan valtio on omavarainen hiilidioksidivapaasta vesivoimasähköstä jonka arvo vain nousee. Lisäksi meillä on kromimalmia, puuta, poroja, sekä puhdas luonto. Kyllä me pärjätään itsenäisenä valtiona, mutta miten käy pirkkalaisille. Itsenäisyystaisteluun saisimme apua Ruotsiin, Kanadaan ja Australiaan muuttaneilta lappalaisilta.
mutta lopetakaa se ikuinen marinanne!
Rooman klubi ennusti että öljy loppuu vuonna 2001. Siitä lähtien öljyn hinta on jatkuvasti laskenut, eli tarjonta ja odotukset tarjonnasta ovat kasvaneet. Toisin sanoen: Öljy EI OLE loppumassa pitkään aikaan. Jos olisi, öljyn hinta olisi nousussa koska tarjontaa ei olisi (koska öljyn omistajat panttaisivat eivätkä myisi koska öljystä tulisi pian pulaa).
Mutta polttovoimasta olisi silti hyvä päästä eroon. Ydinvoima on ainoa realistinen vaihtoehto suurten energiamäärien tuottamiseen. Kunhan markkinoiden esteitä puretaan ja sallitaan vapaa energiantuotanto (kunhan se ei aiheuta selvää vaaraa ihmisille) niin markkinat alkavat tuottamaan energiaa sellaisin menetelmin jotka ovat edullisimpia ja tehokkaimpia sekä ympäristöystävällisempiä. Hyvä tapa aloittaa tämä suuntaus olisi lopettaa kaikkien energiantuotantomuotojen tuet sekä romuttaa rakentamista estävät lainsäädäntö.
"
Brittiläis-hollantilainen öljyjätti Royal Dutch/Shell leikkasi perjantaina arviota todennetuista öljy- ja kaasuvaroistaan peräti 20 prosentilla. Ilmoitus käänsi yhtiön osakekurssin selvään, noin seitsemän prosentin laskuun ja heijastui myös muihin alan yhtiöihin.
...
"
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=47197
.. tuotantokustannukset tulevat nousemaan ja ottajia lopulle öljylle riittää. Ne ottavat joilla on varaa maksaa.
Ensimmäiset kärsijät ovat esim. ilmaliikenne.
Mä luulin, että lentokoneiden polttoaine on kerosiinia, ei juuri öljyä. Valista mua tyhmää vähän.
Kerosiini - 'petrooli' - on tietty tisle raakaöljystä - öljyä sekin on.
tilleystä tuttu
kiitos valistuksesta
Jotkut täällä puolustavat Rooman Klubin virheellisiä ennustuksia talouskasvun ja raaka-aineiden loppumisesta, koska maapalloon mahtuu vain rajallinen määrä raaka-aineita. Markus jo vastasikin mutta jatkan ja korostan, että ensinnäkin raaka-ainevarannot eivät ole lähelläkään loppua ja toiseksi sopimustaloudessa raaka-aineiden käyttö voi jatkuvasti tehostua nopeammin kuin kulutus lisääntyy. Näin raaka-aineita riittää loputtomasti samalla kun niiden hinta alenee.
Markkinamekanismin ongelma on ollut kautta aikojen, että se kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Liberaalien ja varsinkin libertaristien ongelmana on aina ollut, että ihmiset paljon mieluummin voivottelevat pessimistisessä nollasumma-ajattelun paineessa kuin yrittäisivät löytää kaikkia hyödyttäviä ratkaisuja. Jos esimerkiksi palaisimme 300 vuotta taaksepäin ja yrittäisimme selittää sen ajan ihmisille kuinka korkealle elintaso voi nousta, jos vain he lisäisivät yksilönvapauksia eli omistusoikeuksia ja sopimusvapautta, niin varmasti he pitäisivät meitä täysin hulluina. Sama ongelma on nykyäänkin kun yrittää selittää sopimustalouden tehokkuudesta. Ainoa syy miksi nykyään siihen uskotaan edes vähän on, että kaikki kykenevät omilla silmillään näkemään miten esim. tietokoneiden ja kännyköiden laatu paranee samalla kun hinnat laskevat. Tietotekniikassa hinnanlasku on tietysti nopeinta, mutta myös lähes kaikilla muillakin aloilla hinnat laskevat joko välittömästi tai sitten epäsuorasti laadun nousun kautta. Vielä paremmin hintatrendin lasku ymmärrettäisiin, jos valtio ei jatkuvasti vetäisi välistä eli verojen, tullien ja kartellisoivan sääntelyn avulla ulosmittaisi reaalisia kuluttajahintojen laskua. Monet esimerkiksi luulevat öljyn kallistuvan jatkuvasti.. tai kyllähän se kallistuu, mutta verojen takia.. itse öljy halpenee jatkuvasti. (siis tietysti markkinoilla hinnat jatkuvasti vaihtelevat, mutta trendi on aleneva) Toinen asia jota ei usein oteta huomioon on inflaatio ja yleensäkin rahanmäärän nousu, joka toisaalta piilottaa ja toisaalta syö hinnanlaskut. Maailmantalouden lisääntyvät investoinnit ja erikoistuminen mahdollistavat jatkuvan hintatrendin alenemisen jopa sekataloudessa. Ratkaisevaa on kumpaan suuntaan sekatalous on "kallellaan" eli onko se lähempänä sopimus- vai käskytaloutta. Edellinen synnyttää laskevan hintatrendin ja jälkimmäinen nousevan hintatrendin. Perusongelmana ei ole resurssien määrä vaan niiden hyödyntämistapa. Mekaaniset mallit raaka-aineiden riittävyydestä ja "kasvun rajoista" ovat täysin virheellisiä, mikäli ne eivät ota tarkkaan huomioon vaihtoehtoisten talousjärjestelmien vaikutuksia.
Jonkin raaka-aineen loppuu kuluminen (vaikkapa öljyn) on ns. ceteris paribus -esimerkki, joka lähtee siitä, että vain yksi tekijä muuttuu. (eli nähtävästi esimerkissäsi vain tarjonta). Todellisuus on kuitenkin monien tekijöiden summa, eikä resurssin väheneminen nostaa sen hintaa. Muutenhan kaikki olisi jatkuvasti muuttunut niukemmaksi ja ennen kaikkea kalliimmaksi sitten Aatamin ja Eevan ajoista lähtien. Tärkeää on huomata, että aivan kuten tietokoneita kyetään jatkuvasti tuottamaan tehokkaammin eli halvemmalla (pääoman ja tietämyksen lisääntyessä), aivan samoin kyetään jatkuvasti tehokkaammin eli halvemmalla esim. kaivamaan metalleja tai poraamaan öljyä. Sama tietysti pätee myös jalostukseen, kuljetukseen, jne. Näin resurssin yksikköhinta (marginaalihinta) jatkuvasti putoaa, samalla kuitenkin voittojen noustessa. Lisäinvestoinneilla voidaan siis tehdä kaikki jatkuvasti halvemmaksi. Esimerkiksi kivikaudella metalleja ja öljyä oli nykyistä enemmän, mutta niiden hyödyntäminen oli paljon kalliimpaa (työmäärä suhteessa raaka-aineyksikköön esim. kilo rautaa tai litra öljyä) kuin nykyisellä pääomatasolla eli infrastruktuurilla, erikoistumisella, tietotaidolla ja teknologialla sama yksikkö voidaan tuottaa satoja kertoja tehokkaammin. Tehokkuuden lisääntyminen on siis tehnyt kaiken "vähemmän niukaksi" eli ennen kaikkea halvemmaksi eli samalla työmäärällä saa jatkuvasti entistä enemmän. Sama prosessi jatkuu edelleen voimakkaana ja voi itse asiassa jatkua loputtomiin. Parhaiten tuotannon tehostumisen tietysti huomaa kännyköiden tuotannossa (jotka ovat niitä vähiten säädeltyjä tuotannonaloja), sillä vaikka hinnat jatkuvasti alenevatkin, se ei yrityksiä välttämättä haittaa, koska niitä kiinnostaa vain tuotantokustannusten ja myyntihinnan suhde. Hinnat voivat siis alentua ja silti kaikki voittavat. Aivan samanlainen prosessi on tapahtunut myös mm. metallien ja öljyn tuottajilla ja jalostajilla. Esimerkiksi Outokumpu ja Rautaruukki eivät ole suinkaan kärsineet vaikka metallien hintatrendi onkin jatkuvasti laskeva. Sama tietysti pätee öljyn osalta myös esim. Shelliin, Exxoniin, Nesteeseen, jne. Esimerkiksi 1980-luvulla öljyn ja monien muiden raaka-aineiden hinnat laskivat kymmeniä prosentteja, mutta silti raaka-ainetuottajat voivat toimia voitollisesti. Siitä, että jokin resurssi tulee niukemmaksi ei siis voi vetää sitä johtopäätöstä, että sen hinta alkaisi nousta. Käytännössä raaka-aineresurssien hintatrendi on viimeisen 200 vuoden ajan ollut voimakkaasti aleneva eikä trendiä voi käytännössä kääntää kuin laajamittainen hintasäännöstely (ks. öljykriisi) tai sosialisointi. Periaatteessa hintatrendi voisi alkaa nousemaan myös raaka-aineiden lähestyessä loppuaan, mutta se on käytännössä mahdotonta, kuten tullaan seuraavassa huomaamaan:
Ovatko raaka-aineet ja niistä vaikkapa (vihreiden lempiesimerkki) öljy sitten aivan lähiaikoina loppumassa? No, ei varmasti. Totta kyllä on, että esim. öljyn tunnetut varannot/reservit riittävät vain 10-20 vuotta, mutta sehän ei todista yhtään mitään. Esimerkiksi Norjan öljyreservit riittävät jatkuvasti vain noin 10 vuoden päähän, mutta tuskin kukaan tosissaan uskoo, että ne silloin loppuvat. Kysehän on vain siitä, että ei ole mitään järkeä alkaa etsimään lisää öljyä, kun kerran tietää reservien riittävän peräti kymmenen vuoden ajan! Lisäreservien etsiminen olisi suurin piirtein yhtä järkevää, kuin jos ihmiset varastoisivat koteihinsa ruokaa koko loppuelämäkseen.Mitään tarvetta hamstraamiseen ei ole, koska kyllä Statoil tietää löytävänsä öljyä vielä vuosikymmeniksi, sillä tuo 10 vuoden varastoraja säilyy koko ajan. Toisin sanoen, Statoil alkaa huolestumaan vasta sitten, kun (tunnettujen) reservien kesto alkaa vuosittain vähentyä esim. 9, 8, 7, jne. eli aivan samoin kun jos ihmisten jääkaappien sisältötrendi olisi jatkuvasti laskeva. Markkinoita ei siis kiinnosta tunnettujen reservien määrä vaan niiden määrän muutokset, joten niin kauan kuin tunnetut reservit pysyvät nykyisessä 10-20 vuodessa, yksikään sijoittaja ei ala ostamaan tulevaisuuden öljyä (termiinejä ja optioita) nykyistä öljyä kalliimmalla. (Tosin tällaisiakin sijoittajia markkinoilla varmasti silloin tällöin näkyy, mutta he päätyvät vararikkoon.) Sama pätee tietysti kaikkiin muihinkin raaka-aineisiin.
Tunnetut reservit:
Vihreät voisivat edelleen sanoa: "Mitä jos käänne pahempaan tapahtuukin yhtäkkiä parinkymmenen vuoden kuluttua?". Vastaus on, että käänne ei voi olla lähellä siitä yksinkertaisesta syystä, että ensinnäkin tunnetut reservit ovat vain osa nykyteknologialla hyödynnettävistä reserveistä (mm. liuskeöljy), jotka puolestaan ovat myöskin pieni osa ns. lopullisista reserveistä (mm. syvänmerenpohja), jotka ovat puolestaan murto-osa maankuoresta. [Useimpien raaka-aineiden osalta listaa voisi tietysti vielä jatkaa jo nykyteknologiallakin saavutettavilla asteroideilla, jne. jne., mutta siihen on tuskin pakottavaa tarvetta nykyihmisten elinaikana.] Optimismia lisää sekin, että edes kaikkia tunnettuja reservejä ei nykyään käytetä. Syynä ovat mm.:
- sodat ja sosialisoinnin uhka. Koskee suurta osaa maailman valtioista ja varsinkin lähes koko mustaa Afrikkaa, jonne ei nykyään välttämättä edes uskalleta mennä etsimään raaka-aineita, niiden hyödyntämisestä puhumattakaan.
- tehottomuus eli alkeelliset tuotantomenetelmät. Hyvänä esimerkkinä maailman ex-suurin öljyntuottaja ex-NL tuottaa jatkuvasti vähemmän, mutta ei siksi, että öljy tai metallit olisivat loppumassa vaan, koska laitteet hajoavat käsiin. Vastaavanlainen tehottomuus on kehitysmaissa yleistä, sillä sosialisoinnin uhka ja länsimaiden vasemmisto/vihreiden painostus vaikeuttaa ylikansallisten yritysten investointeja tuotannon tehostamiseen.
- pakotteet, sillä esimerkiksi yhtä maailman suurinta öljyntuottajaa eli Irakia on usean vuoden ajan kielletty myymästä öljyään.
- kartellit, sillä lähes kaikkien raaka-aineiden tuotannossa on valtioiden ylläpitämiä kartelleja, joiden päätehtävänä on hintojen nostaminen tuotantomääriä alentamalla. Tunnettuja esimerkkejä tietysti OPEC ja de Beers, mutta lähes kaikki tuottajat ovat enemmän tai vähemmän kartellisoituneet aina kahvin- ja banaanintuottajista puuntuottajiin. Suomessakin on oma raaka-ainekartelli eli MTK, mutta se on suhteellisen heikko, koska suomessa maanomistus on yksityistä eli kilpailu voimakasta. Kehitysmaissa asia on päinvastoin eli kartellin luominen on helppoa, koska siellä ovat kaikki raaka-aineet käytännössä diktaattorin ja hallitsevan valtaeliitin hallinnassa joko virallisesti tai sitten epävirallisesti korruption kautta. Vapaan kilpailun vallitessa yksityiset kartellit aina hajoavat, mutta valtioiden ylläpitämät kartellit eivät koe maansisäistä kilpailua ja ulkomaisen kilpailun ne voivat yrittää minimoida valtioiden välisillä sopimuksilla.
Lisäksi on vielä muistettava se, että näistä kartelleista ja muista tuotannonesteistä huolimatta markkinat ovat niin täynnä metalleja ja öljyä, että kaikkia tunnettujakaan lähteitä ei kannata hyödyntää. Kun vielä varmuuden vuoksi muistetaan, että nyt puhutaan edelleenkin vain jo tunnetuista reserveistä, niin varmasti jokainen ymmärtää, että raaka-aineet eikä edes sinänsä suhteellisen harvinaiset fossiiliset raaka-aineet ole lähelläkään loppumista.
Korvikkeet:
Edelleen jotkut vihreät voisivat sanoa: "Mitä jos esim. parin sadan vuoden kuluttua nuo lopullisetkin reservit loppuvat?". Vastaus on, että jo sitä ennen on siirrytty korvaaviin materiankäyttö- ja energiantuotantomuotoihin ja mikä tärkeintä, ilman hinnannousua, sillä kulutuksen riittää ohjaamaan pois esim. öljystä myös öljyn hinnan suhteellisesti hitaampi aleneminen. Toisin sanoen, hallittuun muutokseen riittää kunhan fossiilisten polttoaineiden hinta halpenee hitaammin kuin esim. atomivoiman, aurinkovoiman, fuusiovoiman tai minkä tahansa seuraavan parinsadan vuoden aikana keksittävän energianlähteen hinta. Sama tietysti pätee kaikkiin raaka-aineisiin ja yleensäkin hyödykkeisiin. Korvikkeisiin siirtyminen ei siis suinkaan tapahdu jonkin valtavan hintanousun tai muun katastrofin kautta (paitsi valtion sääntelyllä, ks. öljykriisi) vaan vähittäisenä (marginaalisena) suhteellisten hintojen muutoksella. Käytännössä raaka-aineet eivät siis voi loppua, sillä vaikka tulevaisuudessa jokin yksittäinen raaka-aine (öljy on hyvä esimerkki) alkaisikin käymään todella harvinaiseksi, suhteelliset hinnat olisivat varmasti löytäneet tehokkaan kierrätystavan tai korvikkeen. Itse asiassa korvikkeita on rajattomasti, joten tästäkin seuraa, että raaka-aineet eivät voi loppua. Esimerkiksi kuparikaapelit voidaan korvata radiomastojen tai satelliittien digitaalivälityksellä tai vaikkapa valokaapeleilla, jotka tehdään käytännössä hiekasta eli kivestä, joka tuskin loppuu kovin lyhyellä aikavälillä. Itse asiassa useat metallitkin voidaan korvata hiekalla eli valmistamalla esim. terästäkin kovempaa posliinia, jne. jne. Jokainen tiedelehtiä lukenut on varmasti huomannut kuinka paljon erilaisia vaihtoehtoisia materiaaleja ja tekniikoita on olemassa, joten käytännössä korvikkeita ovat lähes rajaton määrä. Useimmat tieteen lähes lukemattomista mahdollisuuksista ovat tietysti olemassa vain teoriatasolla, mutta suhteellisten hintojen muutosten kautta ne muuttuvat tarvittaessa hyvinkin nopeasti realistisiksi.
Kasvun rajat:
Kasvun rajoja ei siis ainakaan resurssien ja teknologian kannalta ole olemassa. Jos taloudellista kapasiteettia löytyy, pystytään teknologiaa kehittämään rajattomasti, löytämään lähes rajattomasti lisää materiaa ja energiaa (sama asia) sekä ennen kaikkea käyttämään yhä tehokkaammin kaikki resursseja. Ydinkysymys on siis jälleen taloudellinen kasvu, sillä jos se on jatkuvasti mahdollista, kasvun rajoja ei ole ainakaan raaka-aineiden osalta. Luulenpa, että edes vihreät eivät kiistä taloudellisen kasvun mahdollisuutta. Maapallo ja kaukaisessa tulevaisuudessa itse universumi kykenee kyllä tarjoamaan resursseja ja mahdollistamaan loppumattoman elintason nousun jatkuvasti laajenevalla ihmiskunnalle. Asian ydin on arvovalinnoissa. Haluammeko yhä korkeampaa teknologiaa ja jatkuvaa elintason eli hyödykemäärän nousua vai haluammeko ihmiskunnan palaavan lähemmäksi luonnonvaraista omavaraistaloutta. Jos lähtee siitä, että kaikki kaivokset, puiden kaataminen, tuuli- tai aurinkovoimaloiden rakentaminen tai yleensäkin maapinta-alan ja luonnon resurssien käyttäminen on "Telluksen raiskausta", silloin tietysti "kasvun rajat" ovat olemassa. Mikäli taas lähtee siitä, että yksilöillä on oikeus maapinta-alan, puiden, metallien, asteroidien, jne. resurssien käyttöön, silloin "kasvun rajoja" ei ole ainakaan sopimustaloudessa, sillä hyödykemäärän lisääminen on mahdollista sekä saasteettomasti että luonnonvaraisia alueita säästäen. Esimerkiksi kolmannes maapallon maapinta-alasta voisi olla luonnonsuojelualuetta ja silti se ei estäisi talouskasvua eli elintason nostoa hyödykemäärää lisäämällä. Talouskasvu ja luonnon- sekä eläintensuojelu eivät sulje toisiaan pois vaan ovat täysin yhteensovitettavissa sopimusyhteiskunnan ja siihen perustuvan (sopimus)markkinatalouden avulla. Kyse on moraalista. Kollektivistit haluaisivat tehdä valinnat myös muiden puolesta. Libertaristit antaisivat jokaisen yksilön itse päättää. Libertarismissa jotkut voisivat esimerkiksi elää omavaraistaloudessa luonnonmukaisessa ympäristössä, kun taas toiset voisivat elää avaruusasemien teknoympäristössä. Jokainen saisi itse valita. Kyse on arvoista.
Ihan kuin joskus aiemminkin olisin lukenut täällä jonkun vastaavan vuodatuksen.
Silloin jäi auki kysymys väestön kasvusta, liittyen jatkuvaan kaiken ikuiseen kasvuun.
Kirjoittajahan olikin CopyPasteMan.
Alunperin teksti on luultavasti vähän muokattu versio tästä
http://www.vihrealiitto.fi/yleviarkisto/1997/4_97/0398.html
vuonna 1997 Yleville kirjoitetusta viestistä.
25 vuodessa,nyt on asiat paljon paremmin!
.. mutta nyt tiedetäänkin paremmin.
"Öljyn hinta ylimmillään sitten Irakin sodan
(13.1. 07:53)
Raakaöljyn hinta on kivunnut ylimmälle tasolle sitten Irakin sodan. Hintaa ovat viime aikoina nostaneet Yhdysvalloissa vallitseva tavallista kylmempi sää ja öljyvarastojen hupeneminen.
Raakaöljyn hinta on jo jonkin aikaa liikkunut selvästi öljynviejämaiden järjestön Opecin asettaman tavoitehaarukan yläpuolella. Opecia johtava Indonesian öljyministeri Purnomo Yusgiantoro vetoaa kaikkiin öljymarkkinoiden osapuoliin hinnan vakauttamiseksi.
Purnomo toisti myös, että Opec on tilapäisesti lisännyt omaa öljyntuotantoaan hintojen nousun hillitsemiseksi, mutta varsinaisia tuotantokiintiöiden lievennyksiä on luvassa vasta helmikuun 10. päivänä pidettävässä kokouksessa. Opec-maiden arvioidaan nyt pumppaavan öljyä päivässä noin 1,5 miljoonaa tynnyriä yli virallisen 24,5 miljoonan tynnyrin kiintiön.
Aamun ensimmäisissä kaupoissa kevyen amerikkalaisen U.S. crude -öljylaadun hinta nousi jo yli 35 dollariin tynnyriltä. Useista eri laaduista koostuvan Opec-korin hinta taas liikkuu 30,88 dollarissa, kun Opecin virallisena tavoitteena on pitää hinta 22 - 28 dollarin välillä. (STT-Reuters)"
Ei voi perhana loppua! Ei se vain voi loppua. Samperin kommunistit! Yritätte vain köyhdyttää rikkaita. Ette ole mitään robinhoodeja.
Niin juuri. Öljykö muka loppuisi? Roskaa. Epäamerikkalaista. Kommunistien juonia.
Me lähetimme ihmisen kuuhun ja piru vie lähetämme vielä marsiinkinn, eikä meiltä öljy lopu.
"Shellin öljyvarantojen laskusta ryhmäkanne USA:ssa
26.01.2004
Öljyjätti Shelliä vastaan on nostettu Yhdysvalloissa ryhmäkanne yhtiön öljyreservejä koskevan arvion alentamisen johdosta. Yhdysvaltalainen asianajotoimisto ilmoitti jättäneensä perjantaina osakkeenomistajaryhmän puolesta kanteen, jossa Shelliä syytetään "kirjanpitosääntöjen ja ohjeiden tahallisesta rikkomisesta".
Kanteen taustalla on Shellin tammikuun alussa tekemä ilmoitus, että yhtiön öljyvarannot ovat 3,9 miljardia tynnyriä aiemmin arvioitua pienemmät. Ilmoitus laskee Shellin käytettävissä olevien varmojen öljyvarojen keston 13-14 vuodesta 10-11 vuoteen.
New Jerseyn piirituomioistuimeen jätetyn kanteen mukaan Shellin ilmoitus on ristiriidassa arvopaperimarkkinoita valvovalle SEC:lle tehtyjen virallisten tilinpäätösilmoitusten kanssa. Shellin edustaja kertoi, ettei yhtiöllä ole asiaan välittömiä kommentteja.
(STT)"