telija !
HS päätoimittaja arvioi tänään 10.1. jenkkien "moraalista selkeyttä" eli perusteluja Irak-invaasiolle. Onneksi alokasmainen termi "moraalinen selkeys" oli tällä kertaa jätetty hs-pääkirjoituksesta pois.
Mutta toimittaja pääsi jo pitkällisen itsesensuurin jälkeen hiukan asiaankin todeten mm. seuraavaa:
""Garnegien päätelmähän ei ole yllätys. Irakilla ei ollut käyttövalmiita eikä nähtävästi edes käyttökelpoisia kemiallisia tai biologisia aseita, ydinaseesta puhumattakaan. Myös toistuvat väitteet sen yhteistyöstä terroristijärjestö al-Qaidan kanssa olivat vain George W. Bushin hallituksen TARKOITUSHAKUISTA PROPAGANDAA. ""
No, näinhän asianlaita oli ja YK:n tarkastajat, joukossa amerikkalaiset, totesivat tarkastuksissaan samat asiat. Ydinasetuontannon teoreettiset tuotantomahdollisuudet puolestaan hoiti Israelilaiset pyykimällä "persettään kansojen koskemattomuutta koskevilla YK-sopimuksilla" ja POMMITTAMALLA maan tasalle ranskalaisyhteistyönä aloitetun voimalan.
Näyttää kuitenkin siltä, että kun suuri impperialistinen maailman valta valehtelee tarkoitusperiensä eteenpäin viemiseksi, niin sen häikäilemättömän valehtelun vasta-argumentointi näyttää vievän kuukausia, ellei vuosia, vaikka kaikki käytännön toimet osoittavat päivän selvästi yksinkertaisemmallekin lukijalle, mistä todellisuudessa on kysymys. Niin suuri on rahan valta.
Osoitus siitä, että jenkkien rebublikaanihallintoon ja sen puheisiin täytyy suhtautua suurella varauksella tuli esiin hs:ssakin paria päivää aiemmin julkaistussa artikkelissa, missä viitattiin vuonna 1988 Irakin toimeen panemiin joukkomurhiin. Näistä silloinen USA:n hallitus vaikeni täysin, mutta otti asiat propagandan käsikassaraksi vasta 1991, kun kävi täysin selväksi, että diktaattori Saddam Hussein ei enää jatkanutkaan USA:n rebublikaanihallinnon liittolaisena. Tässä episodissa lienee kerrakseen näyttöä USA:n todellisesta huolesta suhteesta joukkotuhoaseisiin.
Mutta sitten, HS jatkaa:
""Sotaan oli päätetty mennä, ja perustelut valittiin päämäärän mukaan. Todelliset syyt selviävät aikanaan. Niitä lienevät olleet halu täydentää vanhemman presidentti Bushin työ, halu taata öljyn saanti Saudi-Arabian romahduksen varalta, halu poistaa Israelin tärkeä vihollinen, halu löytää näyttävä jatko "sodalle terrorismia vastaan" ja halu vain osoittaa viimeisen supervallan voimaa.""
HS pääkirjoittaja halunnee unohtaa tarkoituksellisesti jenkkien demokratisointipuheet, siis halun tuoda demokrtiaa Irakiin. Sehän on ollut näkyvin argumentti jenkkipuheissa viimeaikoina, mutta voitaisiin kuvitella lisättäväksi toimittajan arvuuttelulistaan kuitenkin pohjaltaan täysin ontuvana. Senhän toimittaja jo Saudi-Arabian kohtalosta voi päätellä.
Itse näen Irak-invaasion täysin suunnitelmallisena Pentagonin pitkälle harkitsemana energiavarojen hallintaoperaationa. Tätähän yritettiin jo 80-luvun lopulla unohtamalla Saddamin joukkomurhat ja hakeutumalla liittolaiseksi.
USA:n energiavarannot ovat huvenneet siten, että myös öljyn VARMUUSVARASTOT olivat pitkin 90-lukua ajoittain tyhjillään. Varastojen nopea täyttäminen olisi merkinnyt öljyn hinnan nousua, ja sitähän ei haluttu, onhan koko nykyisen operaation tavoitteena saada raaka-aineet edulliseen hintaan, kuten siirtomaapolitiikassa historiallisesti aina on ollut tavoitteena. Asiaan kytkeytyy oleellisesti myös "pahan akselin" ydinasehankkeet! Vain niillä voidaan sotilaallisesti ylivoimaista "siirtomaaisäntää" myös käytännössä uhata.
9/11 antoi oivallisen tilaisuuden puuttua asioihin sotilaallisesti. Nyt oli toimittava, olihan YK:n asetarkastusoperaatioissa saatu riittävästi tietoa siitä, että Irakilla EI OLLUT hyökkäykseen lähtevien jenkkisotilaiden joukkotuhon mahdollistavaa asearsenaalia. Muutenhan sotilaidenkin värväys olisi saattanut takkuilla.
Suuri huoli USA:lla on nyt öljyvarantojen kaappaamisen jälkeen Iran ja sen ydinaseohjelmat. Käsikassaraksi tässä asiassa on nokkelasti valjastettu YK ja Irak on suostuvainen yhteistyöhön, onhan "suuri saatana" käytännössä rajanaapuri, ja Iran taas täysin vailla tärkeintä kehitteillä ollutta iskuarsenaaliaan. Kun Irakin demokratiapuheet ovat siis vain suuren yleisön sumutusta, ollaan jo pitkällä operaation seuraavassa vaiheessa, Iranin painostuksessa. Kuten jossain aiemmin sanottu, demokratialle ja Saudi-Arabian vapautumiselle USAn rautahansikkaasta ei näillä näkymin ole mitään sijaa.
Demokratialla spekulointi johdattelua harhateille niin kauan, kun anglojen rautahansikkaan suojissa lymyilevä Saudi-Arabian sotilasjuntta, siistimmin kuningashuone, on vallassa. 9/11 isku olikin saudien opposition hanke, ja tästä haluttanee vaieta.
Nyt on siis kiikarissa todelliset ydinaseet ja niiden mahdollinen kehittely. Miksi? Siksi, että taktisilla ydinaseilla voidaan tuhohta USA:n teknologinen ja määrällinen ylivoima alueella. Alueen ydiaseuhassa ei ole kysymys siviilien (israelilaisten) tuhoamisesta, vaan kyvystä iskeä taktisin ydinasein USAn ja Iso-Britannian sotilastukikohtiin, lentotukialuksiin ja siten koko anglohegemoniaan alueella.
Pelkästään taktisin ydinasein olisi anglojen (USA:n ja Iso-Britannian) sotilaallinen teknologinen ja kalustollinen ylivoima alueella mitätöitävissä. Puhumattakaan, miten se vaikuttaisi alueella olevan miehistön mielialaan, jos tälläinen maallikkomainen arvio lopuksi sallitaan!
HS päätoimittaja arvioi tänään 10.1. jenkkien "moraalista selkeyttä" eli perusteluja Irak-invaasiolle. Onneksi alokasmainen termi "moraalinen selkeys" oli tällä kertaa jätetty hs-pääkirjoituksesta pois.
Mutta toimittaja pääsi jo pitkällisen itsesensuurin jälkeen hiukan asiaankin todeten mm. seuraavaa:
""Garnegien päätelmähän ei ole yllätys. Irakilla ei ollut käyttövalmiita eikä nähtävästi edes käyttökelpoisia kemiallisia tai biologisia aseita, ydinaseesta puhumattakaan. Myös toistuvat väitteet sen yhteistyöstä terroristijärjestö al-Qaidan kanssa olivat vain George W. Bushin hallituksen TARKOITUSHAKUISTA PROPAGANDAA. ""
No, näinhän asianlaita oli ja YK:n tarkastajat, joukossa amerikkalaiset, totesivat tarkastuksissaan samat asiat. Ydinasetuontannon teoreettiset tuotantomahdollisuudet puolestaan hoiti Israelilaiset pyykimällä "persettään kansojen koskemattomuutta koskevilla YK-sopimuksilla" ja POMMITTAMALLA maan tasalle ranskalaisyhteistyönä aloitetun voimalan.
Näyttää kuitenkin siltä, että kun suuri impperialistinen maailman valta valehtelee tarkoitusperiensä eteenpäin viemiseksi, niin sen häikäilemättömän valehtelun vasta-argumentointi näyttää vievän kuukausia, ellei vuosia, vaikka kaikki käytännön toimet osoittavat päivän selvästi yksinkertaisemmallekin lukijalle, mistä todellisuudessa on kysymys. Niin suuri on rahan valta.
Osoitus siitä, että jenkkien rebublikaanihallintoon ja sen puheisiin täytyy suhtautua suurella varauksella tuli esiin hs:ssakin paria päivää aiemmin julkaistussa artikkelissa, missä viitattiin vuonna 1988 Irakin toimeen panemiin joukkomurhiin. Näistä silloinen USA:n hallitus vaikeni täysin, mutta otti asiat propagandan käsikassaraksi vasta 1991, kun kävi täysin selväksi, että diktaattori Saddam Hussein ei enää jatkanutkaan USA:n rebublikaanihallinnon liittolaisena. Tässä episodissa lienee kerrakseen näyttöä USA:n todellisesta huolesta suhteesta joukkotuhoaseisiin.
Mutta sitten, HS jatkaa:
""Sotaan oli päätetty mennä, ja perustelut valittiin päämäärän mukaan. Todelliset syyt selviävät aikanaan. Niitä lienevät olleet halu täydentää vanhemman presidentti Bushin työ, halu taata öljyn saanti Saudi-Arabian romahduksen varalta, halu poistaa Israelin tärkeä vihollinen, halu löytää näyttävä jatko "sodalle terrorismia vastaan" ja halu vain osoittaa viimeisen supervallan voimaa.""
HS pääkirjoittaja halunnee unohtaa tarkoituksellisesti jenkkien demokratisointipuheet, siis halun tuoda demokrtiaa Irakiin. Sehän on ollut näkyvin argumentti jenkkipuheissa viimeaikoina, mutta voitaisiin kuvitella lisättäväksi toimittajan arvuuttelulistaan kuitenkin pohjaltaan täysin ontuvana. Senhän toimittaja jo Saudi-Arabian kohtalosta voi päätellä.
Itse näen Irak-invaasion täysin suunnitelmallisena Pentagonin pitkälle harkitsemana energiavarojen hallintaoperaationa. Tätähän yritettiin jo 80-luvun lopulla unohtamalla Saddamin joukkomurhat ja hakeutumalla liittolaiseksi.
USA:n energiavarannot ovat huvenneet siten, että myös öljyn VARMUUSVARASTOT olivat pitkin 90-lukua ajoittain tyhjillään. Varastojen nopea täyttäminen olisi merkinnyt öljyn hinnan nousua, ja sitähän ei haluttu, onhan koko nykyisen operaation tavoitteena saada raaka-aineet edulliseen hintaan, kuten siirtomaapolitiikassa historiallisesti aina on ollut tavoitteena. Asiaan kytkeytyy oleellisesti myös "pahan akselin" ydinasehankkeet! Vain niillä voidaan sotilaallisesti ylivoimaista "siirtomaaisäntää" myös käytännössä uhata.
9/11 antoi oivallisen tilaisuuden puuttua asioihin sotilaallisesti. Nyt oli toimittava, olihan YK:n asetarkastusoperaatioissa saatu riittävästi tietoa siitä, että Irakilla EI OLLUT hyökkäykseen lähtevien jenkkisotilaiden joukkotuhon mahdollistavaa asearsenaalia. Muutenhan sotilaidenkin värväys olisi saattanut takkuilla.
Suuri huoli USA:lla on nyt öljyvarantojen kaappaamisen jälkeen Iran ja sen ydinaseohjelmat. Käsikassaraksi tässä asiassa on nokkelasti valjastettu YK ja Irak on suostuvainen yhteistyöhön, onhan "suuri saatana" käytännössä rajanaapuri, ja Iran taas täysin vailla tärkeintä kehitteillä ollutta iskuarsenaaliaan. Kun Irakin demokratiapuheet ovat siis vain suuren yleisön sumutusta, ollaan jo pitkällä operaation seuraavassa vaiheessa, Iranin painostuksessa. Kuten jossain aiemmin sanottu, demokratialle ja Saudi-Arabian vapautumiselle USAn rautahansikkaasta ei näillä näkymin ole mitään sijaa.
Demokratialla spekulointi johdattelua harhateille niin kauan, kun anglojen rautahansikkaan suojissa lymyilevä Saudi-Arabian sotilasjuntta, siistimmin kuningashuone, on vallassa. 9/11 isku olikin saudien opposition hanke, ja tästä haluttanee vaieta.
Nyt on siis kiikarissa todelliset ydinaseet ja niiden mahdollinen kehittely. Miksi? Siksi, että taktisilla ydinaseilla voidaan tuhohta USA:n teknologinen ja määrällinen ylivoima alueella. Alueen ydiaseuhassa ei ole kysymys siviilien (israelilaisten) tuhoamisesta, vaan kyvystä iskeä taktisin ydinasein USAn ja Iso-Britannian sotilastukikohtiin, lentotukialuksiin ja siten koko anglohegemoniaan alueella.
Pelkästään taktisin ydinasein olisi anglojen (USA:n ja Iso-Britannian) sotilaallinen teknologinen ja kalustollinen ylivoima alueella mitätöitävissä. Puhumattakaan, miten se vaikuttaisi alueella olevan miehistön mielialaan, jos tälläinen maallikkomainen arvio lopuksi sallitaan!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos irakilaiset olisivat itse pystyneet kaatamaan saddamin, kaikki olisivat hemmetin tyytyväisiä.Valitettavasti he eivät siihen kyenneet.Nyt valitetaan, että väärä joukkue hoiti homman.
Vaikeita päätösiä ei tehdä eikä toteuteta ilman päättäväisyyttä.Euroopasta sitä päättäväisyyttä ei tällä hetkellä löydy.
Laitoin saman viestin kaksi kertaa - näyttää sopivan tähänkin.
Yksikään diktaattori, eikä muukaan valtiojohtaja, ei pysy vallassa jos kansa ei anna sen pysyä vallassa. Irakilaiset olisivat aivan hyvin pystyneet Saddam Husseinin syrjäyttämään jos olisivat halunneet. Olethan nähnyt vastaavasta esimerkkejä. On vallankumouksia ennenkin järjestetty. Viimeaikoina varsin useinkin.
Persian Shaahi sen sijaan lensi pihalle kuin "leppäkeihäs". Kansan toimesta!
Sitä paitsi Irakin epäyhtenäinen kansa ei oikein tiennyt, keneen luottaa, veljeilihän "väärä joukkuekin" ansiokkaasti diktaattorin kanssa katsoen läpi sormiensa teurastuksia!