Lupasin loppiaisen jälkeen palata keskusteluumme USA:n vaikuttimista Irakin iskuun ja sen aiheuttamiin seurannaisilmiöihin maailmalla.
Yritin välttää omaa kannanottoani sodan jälkimaininkeihin, mutta ette oikein tyytyneet valitsemaani puolueettomaan tarkastelutapaan.
Nytkin lainaan ensin valtakuntamme mediajättiläistä, eli päivän Helsingin Sanomien ykköspääkirjoitusta.
Se oli otsikoitu vähemmän puolueettomasti:
"Bushin hallitus hyökkäsi Irakiin valheellisin perustein."
(Olisi muuten ollut suomettumisen vuosina ilahduttavaa havaita moinen rohkea kielenkäyttö N-liiton tekemisistä, mutta silloin ei lehden rohkeus vastaavaan riittänyt.)
Käytyään läpi Carnegie-säätiön katsausta Irakin sodan perusteluihin, lehden pääkirjoittaja yhtyy Tuomiojamaisiin päätelmiin Bushin hallituksen tarkoitushakuisesta propagandan käytöstä.
Lehti myönsi, että Irakin uskottiin ennen sotaa yleisesti salaavan aseohjelmiaan.
Sitten keskellä kirjoitusta tulee kohta, johon kiinnittäisin Arjan ja Ohikulkijan huomion:
"Sotaan oli päätetty mennä, ja perustelut valittiin päämäärän mukaan. Todelliset syyt selviävät aikanaan. Niitä lienevät olleet
-halu täydentää vanhemman presidentti Bushin työ
-halu taata öljyn saanti Saudi-Arabian romahduksen varalta
-halu poistaa Israelin tärkein vihollinen
-halu löytää näyttävä jatko "sodalle terrorismia vastaan"
-ja halu vain osoittaa viimeisen supervallan voimaa.
On nyt syytä painottaa, että pääkirjoitus ei suinkaan väitä näitä luetteloimiaan haluja omiksi kannanotoikseen, vaan päinvastoin pääkirjoittajan erittäin kriittinen kanta USA:n Irakin iskua vastaan on jo tullut ennen noiden muiden syiden luetteloa selväksi.
Silti nuo "mahdolliset halut" sotaan mainitaan faktoina, aivan kuten minäkin kirjoituksessani mainitsin faktoina USA:n iskun psykologiset vaikutukset muiden öljyntuottajamaiden mielialoihin.
Ennen lopputoteamustaan Yhdysvaltojen kärsimästä moraalisesta iskusta (Irakin sodan epämääräisistä syistä johtuen) pääkirjoitus sanoo näin:
Washingtonin strateginen oppi "ehkäisevien" iskujen oikeutuksesta joukkotuhoaseiden uhatessa seisoo tai kaatuu tiedustelutietojen luotettavuuden mukana. Jos niitä voidaan peukaloida mieleisiksi, kuten Irakissa tapahtui, oppi on tuskin enää muuta kuin avoin valtakirja hyökätä milloin ja minne hyvänsä.
Yhdysvaltojen sotilaallinen johtoasema on ennallaan, koska sen takaajina ovat valtakunnan rikkaus ja aseellinen ylivoima."
Nämä asiat ovat juuri niitä, joita ilmeisen puutteellisesti yritin omassa kirjoituksessani painottaa teille, Arja ja Ohikulkija.
Yhtä vähän kuin pääkirjoituskirjoittaja ilmaisee omaa kantaansa esim. viimeisissä oheisissa lainatuissa kohdissaan, koska ne ovat yleisiä realiteetteja, yhtä vähän ne realiteetit ovat minunkaan omia kannanottoja.
Henkilökohtaiseksi mielipiteekseni voinen kuitenkin tunnustaa sen kohdan, jossa sanoin, että "voi vain toivoa, että USA on tehnyt Irakin miehityksellään asian riittävän selväksi muille suurille öljyntuottajamaille, ettei Irakin sodan kaltainen tilanne pääse jossain muussa valtiossa toistumaan."
Nuo olivat toki minun omia lauseitani, ja jos se teitä rauhoittaa, voin siihen vielä lisätä, että vaikka nuokin ovat tämänhetkisiä realiteetteja, en itse voi koskaan hyväksyä ylivoimaan perustuvaa väkivallan käyttöä, teki sen sitten supervalta USA Lähi-Idässä tai suurvalta Venäjä Tsetseniassa.
Harras toiveeni on edelleen, ettei joku omassa suuruudenhulluudessa oleva valtio aiheuta todellista maailmanpaloa lyhytnäköisyydellään, koska Irakin sodan kaltainen tilanne jossain muualla saattaa synnyttää todellisen uhan maailmanrauhan järkkymisestä.
Uskoisin, että tähän toiveeseen yhtyvät kaikki lukijat.
Yritin välttää omaa kannanottoani sodan jälkimaininkeihin, mutta ette oikein tyytyneet valitsemaani puolueettomaan tarkastelutapaan.
Nytkin lainaan ensin valtakuntamme mediajättiläistä, eli päivän Helsingin Sanomien ykköspääkirjoitusta.
Se oli otsikoitu vähemmän puolueettomasti:
"Bushin hallitus hyökkäsi Irakiin valheellisin perustein."
(Olisi muuten ollut suomettumisen vuosina ilahduttavaa havaita moinen rohkea kielenkäyttö N-liiton tekemisistä, mutta silloin ei lehden rohkeus vastaavaan riittänyt.)
Käytyään läpi Carnegie-säätiön katsausta Irakin sodan perusteluihin, lehden pääkirjoittaja yhtyy Tuomiojamaisiin päätelmiin Bushin hallituksen tarkoitushakuisesta propagandan käytöstä.
Lehti myönsi, että Irakin uskottiin ennen sotaa yleisesti salaavan aseohjelmiaan.
Sitten keskellä kirjoitusta tulee kohta, johon kiinnittäisin Arjan ja Ohikulkijan huomion:
"Sotaan oli päätetty mennä, ja perustelut valittiin päämäärän mukaan. Todelliset syyt selviävät aikanaan. Niitä lienevät olleet
-halu täydentää vanhemman presidentti Bushin työ
-halu taata öljyn saanti Saudi-Arabian romahduksen varalta
-halu poistaa Israelin tärkein vihollinen
-halu löytää näyttävä jatko "sodalle terrorismia vastaan"
-ja halu vain osoittaa viimeisen supervallan voimaa.
On nyt syytä painottaa, että pääkirjoitus ei suinkaan väitä näitä luetteloimiaan haluja omiksi kannanotoikseen, vaan päinvastoin pääkirjoittajan erittäin kriittinen kanta USA:n Irakin iskua vastaan on jo tullut ennen noiden muiden syiden luetteloa selväksi.
Silti nuo "mahdolliset halut" sotaan mainitaan faktoina, aivan kuten minäkin kirjoituksessani mainitsin faktoina USA:n iskun psykologiset vaikutukset muiden öljyntuottajamaiden mielialoihin.
Ennen lopputoteamustaan Yhdysvaltojen kärsimästä moraalisesta iskusta (Irakin sodan epämääräisistä syistä johtuen) pääkirjoitus sanoo näin:
Washingtonin strateginen oppi "ehkäisevien" iskujen oikeutuksesta joukkotuhoaseiden uhatessa seisoo tai kaatuu tiedustelutietojen luotettavuuden mukana. Jos niitä voidaan peukaloida mieleisiksi, kuten Irakissa tapahtui, oppi on tuskin enää muuta kuin avoin valtakirja hyökätä milloin ja minne hyvänsä.
Yhdysvaltojen sotilaallinen johtoasema on ennallaan, koska sen takaajina ovat valtakunnan rikkaus ja aseellinen ylivoima."
Nämä asiat ovat juuri niitä, joita ilmeisen puutteellisesti yritin omassa kirjoituksessani painottaa teille, Arja ja Ohikulkija.
Yhtä vähän kuin pääkirjoituskirjoittaja ilmaisee omaa kantaansa esim. viimeisissä oheisissa lainatuissa kohdissaan, koska ne ovat yleisiä realiteetteja, yhtä vähän ne realiteetit ovat minunkaan omia kannanottoja.
Henkilökohtaiseksi mielipiteekseni voinen kuitenkin tunnustaa sen kohdan, jossa sanoin, että "voi vain toivoa, että USA on tehnyt Irakin miehityksellään asian riittävän selväksi muille suurille öljyntuottajamaille, ettei Irakin sodan kaltainen tilanne pääse jossain muussa valtiossa toistumaan."
Nuo olivat toki minun omia lauseitani, ja jos se teitä rauhoittaa, voin siihen vielä lisätä, että vaikka nuokin ovat tämänhetkisiä realiteetteja, en itse voi koskaan hyväksyä ylivoimaan perustuvaa väkivallan käyttöä, teki sen sitten supervalta USA Lähi-Idässä tai suurvalta Venäjä Tsetseniassa.
Harras toiveeni on edelleen, ettei joku omassa suuruudenhulluudessa oleva valtio aiheuta todellista maailmanpaloa lyhytnäköisyydellään, koska Irakin sodan kaltainen tilanne jossain muualla saattaa synnyttää todellisen uhan maailmanrauhan järkkymisestä.
Uskoisin, että tähän toiveeseen yhtyvät kaikki lukijat.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Lisäisin vain sen, että kaikista ponnisteluistamme huolimatta ihmiskunnalle on uskoakseni jo aikojen alussa tehty suunnitelma, jonka erilaisia vaiheita me havaitsemme voimatta vaikuttaa lopputulokseen muuten kuin vain itsemme kohdalla.
Jokainen ihminen on siis loppujen lopuksi vastuussa vain omasta sielustaan, vaikka voi tietysti omilla valinnoillaan helpottaa(tai vaikeuttaa) lähimmäistensä elämää.
Siinä on lopullinen ihmisarvomme,siinä, miten me olemme pitäneet huolta meille jokaiselle luovutetusta ikuisen hengen osuudesta, joka meillä on lainassa omassa olemuksessamme nämä muutamat vuosikymmenet , jotka täällä saamme elää.
--------------------
Tämä saattoi olla vähän vaikeatajuista, mutta antakaa itsellenne joitakin minuutteja tämän asian miettimiseen.
Ne saattavat kantaa tuhatkertaisen koron oman elämänne hyväksi.
Juutalaiset hoitivat hienosti pois pelistä yhden suurimmista vihollisistaan vuodattamatta tippaakaan Israelilaisten verta.
Käytännössä lähettivät kristittyjä amerikkalaisia sotilaita hoitamaan asian.
Sotaa voimakkaimmin Bushin hallinnossa ajanut henkilö Paul Wolfowitz on juutalainen
Yksi sodan tärkeimmistä sodan syistä:
-halu poistaa Israelin tärkein vihollinen
Saddam näkyvin ja kovaäänisin juutalaisvaltion uhkaaja.
Sotaa voimakkaimmin Bushin hallinnossa ajanut henkilö Paul Wolfowitz on juutalainen ,USA:n vaikutusvaltainen juutalaisyhteisö hyvissä väleissä nykyhallinnon kanssa yleisestikin.
Seuraavana liipasimella Syyria Iran jne.
Toistoa tuli, mutta ei se mitään.
on se että miten juttuun suhtautuvat täällä jenkien Irakiin menoa vastustaneet jotka pääsääntöisesti ovat olleet sitä mieltä että Hesari on ehdottomasti Erkon ja jenkkien äänitorvi jonka juttuihin ei ole luottamista....
Tässä valossa on ymmärettävä kaiketi nyt niin että pääkirjoitus on paskaa?
Non nii, kukas nyt sitten näistä em.vastustajista kommentoisi?
Elikäs jos olet sitä mieltä että pääkirjoitus on asiaa ja olet selvittänyt paskaa?
Jos taas et anna periksi siitä että olet ollut Hesarin suhteen oikeassa niin silloinhan olet tavallaan puolesta puhuja jenkkien Irakiin menolle....
No?
G.oldmanin kanssa olen samaa mieltä että eipä näkynyt neukkujen touhuilusta aikanaan ensimmäistäkään selvitystä, nyt kyllä intoa riittää.
Toisaalta, maailma muuttuu...mutta silti tuntuu jotenkin tekopyhältä moralisoinnilta ja jälkiviisaudelta tämmöinen.
kuin antaa juutalaisjohtoisen öykkärivaltion terrorisoida muita kansakuntia heidän omalla maallaan. Ei jenkkienkään voima riitä maailman valloitukseen, puhumattakaan sen pitämisestä.
Voi teitä lapsellisia uhoajia!
Mieluummin maailman palo kuin Israelille rauha?
Ihminen saattaa saada sen, mitä toivoo...
" Yhtä vähän kuin pääkirjoituskirjoittaja ilmaisee omaa kantaansa esim. viimeisissä oheisissa lainatuissa kohdissaan, koska ne ovat yleisiä realiteetteja, yhtä vähän ne realiteetit ovat minunkaan omia kannanottoja. "
Helsingin sanomien kirjoitus oli hyvä ja melko realistinen ja median usa-nuolijoiden valtavirtaa vastaan varsin rohkea. Todellakaan artikkelissa ei otettu moraalista kantaa asioihin, vaan pyrittiin vain totuudenmukaiseen analyysiin tapahtuneesta sekä sen syistä ja seurauksista. Kyseisessä artikkelissa ei todellakaan esitetty mitään TOIVEITA sen suhteen, miten ihmisten ja maaailman pitäisi nämä asiat ottaa. Se jätettiin ihmisten itensä ratkaistavaksi.
" Henkilökohtaiseksi mielipiteekseni voinen kuitenkin tunnustaa sen kohdan, jossa sanoin, että "voi vain toivoa, että USA on tehnyt Irakin miehityksellään asian riittävän selväksi muille suurille öljyntuottajamaille, ettei Irakin sodan kaltainen tilanne pääse jossain muussa valtiossa toistumaan." Nuo olivat toki minun omia lauseitani, ja jos se teitä rauhoittaa, voin siihen vielä lisätä, että vaikka nuokin ovat tämänhetkisiä realiteetteja, en itse voi koskaan hyväksyä ylivoimaan perustuvaa väkivallan käyttöä, teki sen sitten supervalta USA Lähi-Idässä tai suurvalta Venäjä Tsetseniassa. "
Tuossa sitten sotketkin käsitteitä melkoiseset. Toiveen esittäminen ei ole realiteetti. Sinä voit kyllä todeta, että mikäli maailma ei alistu USA:n osoittaman esimerkin ja uhan edessä, on seurauksena sota jne. Se olisi vain faktojen toteamista.
Mutta sinä et tyydy siihen, vaan esität selkeän toiveen "voi vain toivoa, että..", jotta USA on nyt tehnyt riittävän selväksi muille, miten niiden pitää käyttäytyä, ettei seurauksena ole sota. Mikä fakta on esittää toiveita? Ei mikään. Syyt ja seuraukset voivat olla faktoja, mutta toiveesi on moraalinen kannanotto, sinähän kerrot siinä, mitä toivot muiden öljyntuottajamaiden tästä oppineen ja miten toivot niiden käyttäytyvän.
" en itse voi koskaan hyväksyä ylivoimaan perustuvaa väkivallan käyttöä, teki sen sitten supervalta USA Lähi-Idässä tai suurvalta Venäjä Tsetseniassa "
Jos tuo väite pitäisi paikkansa, sinä sanoisit, että voi vain toivoa että kukaan ei alistu ylivoimaan perustuvan väkivallan käytön ja uhkan edessä. Sitä sinä et ole esittänyt toivovasi. Olet todella pahasti ristiriidassa periaatteittesi kanssa. Sanot, ettet hyväksy ylivoimaan perustuvaa väkivallan käyttöä, mutta kuitenkin esität toiveita siitä, että muut eivät omaisi vastaavaa näkemystä, vaan hyväksyisivät sen ja taipuisivat sen edessä.
Olen varmasti muotoillut kantani todella epäselvästi, kun se antaa noin paljon aihetta lähes saivartelun tapaiseen yritykseen kääntää ajatukseni kielteiseksi.
Yritän siis vielä selventää toivettani:
Tarkoitukseni oli sanoa, että toivon, ettei sotaa pääse enää syttymään öljyn eikä minkään muunkaan syyn takia!
Olen rehellisesti juuri tuota mieltä ja toivon, että myös uskotte sen, vaikka olin ilmaissut toiveeni aluksi "toivottoman" epäselvästi.
Luottamuksella voin vielä lisätä, että inhoan sotaa niin suunnattomasti, että sen ilmeneminen missäpäin tahansa saa minut joka kerta uudestaan pettymään meidän ihmisten raadollisuuteen.
Minua yököttää se uho, millä toiset yrittävät selitellä joitakin edellytyksiä siihen, milloin sota olisi "laillinen" !
Sota on paras esimerkki siitä, että meitä ihmisiä vaivaa todella joku pahanlaatuinen henkinen tai hengellinen vajaamielisyys, jonka ilmeisesti vasta Taivaan Isä saa korjatuksi.
Toivottavasti nyt sain asian selvemmäksi! :))
Noin sanottuna asia on täysin selvä. Aiemmin esitit aivan toisenlaisen toiveen; toiveen siitä, että yhdysvallat olisi onnistunut tekemään öljyntuottajamaille selväksi, miten pitää käyttäytyä, jotta sota vältettäisiin. Se sisältää aivan selkeän toiveen siitä, että jotkut hyväksyisivät vääryyden välttääkseen sodan. Mutta olet oikaissut sen, mitä tarkoitit ja asia on ymmärretty.