Ateistisen moraalin taustalla

on kristillinen etiikka. On julmaa että ateistit voivat erottaa uskon ja moraalin tieteestä, kun tämä tiede on versonut kristillisestä uskosta ja moraalista. Uudella ajalla Descartes jakoi mielen ja ruumiin, tästä alkoi Kehitys Uskon Aika, jolloin erotettiin myös moraali ja tiede toisistaan. Jolloin myös erotettiin Jumala ja moraali toisistaan, ei ehkä aivan heti, mutta jo Descratesin seuraaja juutalainen Spinoza oli ateistifilosofi.

On siis mielenkiintoista lukea tälläkin palstalla kuinka ateistit korostavat moraalisuuttansa ja hyvää tahtoansa, vaikka länsimainen moraalikäsitys perustuu kristilliseen etiikkaan, joka kielletään ja jota halveksutaan. Ateisti voi hyvin sanoa että voi kuinka uskonnot ovat aiheuttaneeet niin paljon pahaa, vaikka positivismi ja looginen empirismi ovat itse asiassa täysin epäinhimillisiä oppeja, kun ne erottavat moraalin ja tieteen toisistaan. Tiedemies ei voi tehdä moraalisesti väärin, koska hän tekee tiedettä.

Neuvostoliitossa tehtiin todellakin positivistien oppien mukainen moraalin ja tieteen täydellinen erottaminen. Tiede ei siellä ollut kriittistä positivistisessa mielessä sen takia että kommunistinen järjestelmä oli diktatuuri, johon ei tietenkään sovi moraalin ja tieteen erottaminen. Silti kommunismi oli tieteellinen positivistinen näkemys maailmasta, ajateltiin että voidaaan rakentaa valtiokone, joka toimii tieteen lakien mukaan. He myös hylkäsivät kristillisen etiikan ja kaikki tietävät seuraukset.

Ateistit ovat oma ryhmänsä, jotka USKOVAT AKTIIVISESTI että Jumalaa ei ole olemassa. He määrittävät itsensä kristillisen etiikan vastakohdaksi, mutta kuitenkin tiputtavat kristillisen historiansa pois. He polttavat sillat takanaan kuvainnollisesti sanottuna. Kristillinen etiikka on mahdollistanut länsmaisen sivistyksen ja sen poistaminen on johtanut aina ikäviin seurauksiin. Tästä on esimerkkinä monet aatteet, kuten natsismi, liberalismi, kommunismi jne.

Kristinuskon historia korvataan Uudella historilla, evoluutio kertoo mistä me olemme tulleet ja Alkuräjähdysteoria korvaa Luomisopin. Nämä ovat tietysti täysin positivistisen tieteen mukaan pseudotiedettä, mutta ateismi on uskonto, joka tarvitsee omat myyttinsä. Nämä ovat vastamyyttejä kristilliselle symboliigalle ja kulttuurille, raaka irtiotto moraalin ja tieteen erotteluun. Kun sitten vielä mukaan otetaan taloustiede, joka operoi politiikalla, joka on siis ateistien mielestä arvovapaa alue, niin Helvetinkoneisto on valmis. Talousopeilla voidaan suoritta mitä hirveimpiä operaatioita ihmisiä kohtaan, mutta nämä ovat perusteltuja, koska ne ovat tiedettä ja siten ne eivät ole missään tekemisissä moraalin kanssa.

Ateistit voisivat siis ainakin vähintään pohtia oman ateisminsa historiaa, usein väitätte että me uskovaise olemme moraalittomia, mutta oletteko koskaan pohtineet sitä mitä te olette? Hegelin dialektiikka on hyvä tapa oppia tuntemaan itsensä, jos sitä käytetään rehellisesti.
301589
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 30

Vanhimmat

Moraalipohja ei ole vuosikymmeniin ollut uskonnossa, vaan yhteiskunnassa. Moraalit ja arvot ovat yhteiskunnallistuneet eivätkä ole enää uskonnon alaisia.

Moraali on puhdistunut, se on uudistunut. Itse ainakin olen ylpeä moraalistani, koska tiedän sen olevan vailla uskonnon haitta-vaikutuksia. Uskontollinen moraali ja oikeuskäsitys ajaa ihmisiä sotiin ja pahoihin tekoihin. Minkä luulet motivoiman itsemurhapommittajia?

Ateistin moraali on puhdas ja logiikkaan perustuva. Uskonnollinen moraali tekee virheitä ja stagmentoituneen hitaasti muuttuva. Vai mitä olet mieltä esimerkiksi inkvisitiosta? Monet uskovaiset ovat edelleenkin sitä mieltä, että seksi avioliiton ulkopuolella on paha asia, tai että ihmisen on oltava aikuinen ymmärtääkseen seksuaalisuuttaan.

Moraali ei lähde uskonnosta eikä ole siihen sidonnainen.

Sanot, että kristillinen etiikka on mahdollistanut länsimaisen sivistyksen. Olen itse sitä mieltä, että kristillisyys, kuten muutkin uskonnot, ovat vain hidastaneet kehityksen etenemistä, varsinkin mielipide-kehityksen, olemalla paikalleenjämähtäneitä organisaatioita.

Alkuräjähdys-, sekä evoluutioteorioissa ei ole mitään myyttistä. Niissä on toki ongelmakohtia, jotka tullaan vuosituhansien kuluessa paikkaamaan. Tämä ei tee niistä fiktiota, vaan teorioita.

En ole itse tavannut ainuttakaan ateistia, joka väittäisi olevansa moraaliton. Ateisteilla on vain erilainen käsitys moraalista, käsitys jota uskonnolliset patoutumat eivät ole pilanneet.

Äänestä
  • "Olen itse sitä mieltä, että kristillisyys, kuten muutkin uskonnot, ovat vain hidastaneet kehityksen etenemistä".

    Eli olet kehitysuskovainen.

    Äänestä

  • k. marttyyri kirjoitti:

    "Olen itse sitä mieltä, että kristillisyys, kuten muutkin uskonnot, ovat vain hidastaneet kehityksen etenemistä".

    Eli olet kehitysuskovainen.

    "Kehitysuskovainen"? Sinäkö uskot, ettei kehitystä tapahdu?

    Äänestä

  • k. marttyyri kirjoitti:

    "Olen itse sitä mieltä, että kristillisyys, kuten muutkin uskonnot, ovat vain hidastaneet kehityksen etenemistä".

    Eli olet kehitysuskovainen.

    Tämä on minulle uusi termi, joten voisitko määritellä sen tarkoituksen?

    En itse kylläkään koe olevani uskovainen millään tavalla tai tasolla, sillä uskonto ei ole osa elämääni. Kaikilla ihmisillä ei ole tarvetta saada vastauksia kaikkiin kysymyksiin, eikä kaikilla ole edes kysyttävää.

    Sikäli kuin kehitykseen tulee, niin en kyllä usko että kehitys tai muutos olisi itseisarvoisesti ihailtava tai kunnioitettava asia. Muutoksen pitää myös tapahtua oikeaan suuntaan.

    Taisit myös aikaisemmin mainita jotain sen sorttista, että "ateistit AKTIIVISESTI uskovat ettei jumalaa ole". Tässä taidat olla hieman hakoteillä, koska yleistät vahvasti. Toki osa ateisteista pyrkii tavallaan edistämään ateismia, eli suorittamaan omaa lähetystyötään, mutta valtaosalle ateismi on täysin passiivista. Tällä tarkoitan sitä, että jumalan olemassaolo tai olemattomuus ei millään tavalla vaikuta arkiseen elämään.

    Mutta tosiaan, tämä kehitysuskovainen, mikä se on?

    Äänestä

  • Pion kirjoitti:

    Tämä on minulle uusi termi, joten voisitko määritellä sen tarkoituksen?

    En itse kylläkään koe olevani uskovainen millään tavalla tai tasolla, sillä uskonto ei ole osa elämääni. Kaikilla ihmisillä ei ole tarvetta saada vastauksia kaikkiin kysymyksiin, eikä kaikilla ole edes kysyttävää.

    Sikäli kuin kehitykseen tulee, niin en kyllä usko että kehitys tai muutos olisi itseisarvoisesti ihailtava tai kunnioitettava asia. Muutoksen pitää myös tapahtua oikeaan suuntaan.

    Taisit myös aikaisemmin mainita jotain sen sorttista, että "ateistit AKTIIVISESTI uskovat ettei jumalaa ole". Tässä taidat olla hieman hakoteillä, koska yleistät vahvasti. Toki osa ateisteista pyrkii tavallaan edistämään ateismia, eli suorittamaan omaa lähetystyötään, mutta valtaosalle ateismi on täysin passiivista. Tällä tarkoitan sitä, että jumalan olemassaolo tai olemattomuus ei millään tavalla vaikuta arkiseen elämään.

    Mutta tosiaan, tämä kehitysuskovainen, mikä se on?

    Hän ei kykene vastaamaan kysymykseesi. Siispä hän on hiljaa.

    Äänestä

  • Pion kirjoitti:

    Tämä on minulle uusi termi, joten voisitko määritellä sen tarkoituksen?

    En itse kylläkään koe olevani uskovainen millään tavalla tai tasolla, sillä uskonto ei ole osa elämääni. Kaikilla ihmisillä ei ole tarvetta saada vastauksia kaikkiin kysymyksiin, eikä kaikilla ole edes kysyttävää.

    Sikäli kuin kehitykseen tulee, niin en kyllä usko että kehitys tai muutos olisi itseisarvoisesti ihailtava tai kunnioitettava asia. Muutoksen pitää myös tapahtua oikeaan suuntaan.

    Taisit myös aikaisemmin mainita jotain sen sorttista, että "ateistit AKTIIVISESTI uskovat ettei jumalaa ole". Tässä taidat olla hieman hakoteillä, koska yleistät vahvasti. Toki osa ateisteista pyrkii tavallaan edistämään ateismia, eli suorittamaan omaa lähetystyötään, mutta valtaosalle ateismi on täysin passiivista. Tällä tarkoitan sitä, että jumalan olemassaolo tai olemattomuus ei millään tavalla vaikuta arkiseen elämään.

    Mutta tosiaan, tämä kehitysuskovainen, mikä se on?

    projektista tai Uudesta ajasta? Turha jatkaa keskustelua henkilön kanssa, joka ei tunne länsimaista historiaa.

    Äänestä

  • Pakana(M) kirjoitti:

    "Kehitysuskovainen"? Sinäkö uskot, ettei kehitystä tapahdu?

    pelle! Eikö Kant todennut että mielemme asettaa tiedostuksen kategoriat, eli periaatteessa tulkitsemme inhimillisellä ymmärryksellä kaiken minkä koemme. Kehitystä ei ole muualla kuin mielessämme. Kehitys on turha sana ilman jotain yhteyttä, joka antaisi sille jonkin funktion...

    Äänestä

  • K. marttyyri kirjoitti:

    projektista tai Uudesta ajasta? Turha jatkaa keskustelua henkilön kanssa, joka ei tunne länsimaista historiaa.

    Etkö todellakaan osaa selittää mitä tarkoitat tällä käsitteellä?

    Minua kyllä kiinnostaisi kuulla millaiseen lokeroon olet minua laittamassa.

    Olen edelleenkin sitä mieltä, etten ole uskovainen, en kehityksen kuin mihinkään muuhunkaan perustuen.

    Äänestä

  • k. marttyyri kirjoitti:

    "Olen itse sitä mieltä, että kristillisyys, kuten muutkin uskonnot, ovat vain hidastaneet kehityksen etenemistä".

    Eli olet kehitysuskovainen.

    Ei kai niitä keksijöitä ja tiedemiehiä poltettu roviolla kehityksen edistämiseksi vaan sen jarruttamiseksi. Kristinusko on tunnetusti lähes koko olemassaolonsa ajan ollut kehityksen jarruna.

    Äänestä

  • k. marttyyri kirjoitti:

    pelle! Eikö Kant todennut että mielemme asettaa tiedostuksen kategoriat, eli periaatteessa tulkitsemme inhimillisellä ymmärryksellä kaiken minkä koemme. Kehitystä ei ole muualla kuin mielessämme. Kehitys on turha sana ilman jotain yhteyttä, joka antaisi sille jonkin funktion...

    Hyvinkin moni asia on kehittynyt. Myös syöpäkasvain kehittyy. Voisipa samaa sanoa uskovaisen järjestä.

    Äänestä

Jos kansanmurhat, kostonhimo, sadistisuus, penalismi yms. sellainen jätetään huomioimatta, perustuu kristinusko varsin voimakkaasti myös niihin moraalisiin ja eettisiin arvoihin joita kulttuurievoluutio on ihmiskunnalle kehittänyt.

Ikävä kyllä kristinuskoon ei sisälly luottamusta ihmiseen. Uskonnot lähtevät olettamuksesta että ihminen ei tee mitään hyvää jos häntä ei siihen pakoteta väkivallalla ja kummitusjutuilla.

Ateistit eivät ole samaa mieltä.

Äänestä
  • länsimaista historiaa.

    Paavalihan aloitti kristillisen filosofian pohtimalla oikeaoppista filosofiaa, joka oikeuttaisi kristinuskon, koska sitä uhkasivat gnostilaisuus ja muut harhaopit. Antiikin Kreikan filosofeila sitten ammennetiin opillisia totuuksia, joilla alettiin todistamaan Jumalan olemassaoloa ja rakentamaan kristillistä opillista teologiaa.

    Rooman aikanahan filosofiaa ei ollu harjoitettu ollenkaan, vaan silloin elettiin himojen aikaa, mitään intellektuaalisia harrastuksia ei silloin harrastettu.

    Keskiajalla sitten kristityt munkit pelastiva Kreikkalaisten jättämän perinnön, jonka pohjalle kristillinen filosofia rakennettiin. Kristillinen filosofia mahdollisti ateistisen filosofian synnyn. Mutta koska ateismi perustuu ehdottomalle varmuudelle, joka voidaan muka todistaa, niin ateismista muodostuu uusi uskonto, joka kieltää oman historiansa. Tällainen ei voi olla millään tavalla järkveää toimintaa.

    Uudella ajalla siis luotiin tämä uusi tiedeuskonto, eli uskotaan Järkeen ja individualistiseen ihmiseen, mutta eipä ole Jumalan leikkiminen mitään hyvää tuottanut 1900-luvulla; inhimillisestä näkökulmasta katsottuna. Välineellinen kehitys ei koskaan voi tapahtua henkisen kehityksen kustannuksella, mikä taas on yksi tieteisuskonnon tärkeimmistä teeseistä, että etiikka on jotain mikä ei ole välineistä riippuvaista!

    Äänestä

  • k. marttyyri kirjoitti:

    länsimaista historiaa.

    Paavalihan aloitti kristillisen filosofian pohtimalla oikeaoppista filosofiaa, joka oikeuttaisi kristinuskon, koska sitä uhkasivat gnostilaisuus ja muut harhaopit. Antiikin Kreikan filosofeila sitten ammennetiin opillisia totuuksia, joilla alettiin todistamaan Jumalan olemassaoloa ja rakentamaan kristillistä opillista teologiaa.

    Rooman aikanahan filosofiaa ei ollu harjoitettu ollenkaan, vaan silloin elettiin himojen aikaa, mitään intellektuaalisia harrastuksia ei silloin harrastettu.

    Keskiajalla sitten kristityt munkit pelastiva Kreikkalaisten jättämän perinnön, jonka pohjalle kristillinen filosofia rakennettiin. Kristillinen filosofia mahdollisti ateistisen filosofian synnyn. Mutta koska ateismi perustuu ehdottomalle varmuudelle, joka voidaan muka todistaa, niin ateismista muodostuu uusi uskonto, joka kieltää oman historiansa. Tällainen ei voi olla millään tavalla järkveää toimintaa.

    Uudella ajalla siis luotiin tämä uusi tiedeuskonto, eli uskotaan Järkeen ja individualistiseen ihmiseen, mutta eipä ole Jumalan leikkiminen mitään hyvää tuottanut 1900-luvulla; inhimillisestä näkökulmasta katsottuna. Välineellinen kehitys ei koskaan voi tapahtua henkisen kehityksen kustannuksella, mikä taas on yksi tieteisuskonnon tärkeimmistä teeseistä, että etiikka on jotain mikä ei ole välineistä riippuvaista!

    >>Et siis tunne länsimaista historiaa.>> (loistava argumentti)

    Enhän minä tunne, minkä nyt jotain huhuja olen kuullut jostain 30-vuotisesta sodasta ja muista sellaisista uskontoja sivuavista erimielisyyksistä.

    >>Keskiajalla sitten kristityt munkit pelastiva Kreikkalaisten jättämän perinnön, jonka pohjalle kristillinen filosofia rakennettiin.>>

    Tuohan se oli minunkin pointtini, kristinusko on kopioinut oppiinsa moraali- ja eettisiä ohjeita ihmiskunnan yhteisestä kulttuuriperinteestä, ei päinvastoin.

    Ikävä vain että uskonnoissa nämä hyvät opetukset helposti jäävät kirkkollisten valtataisteluiden ja kirkkoruhtinaiden vallanhimon varjoon.

    Äänestä

  • k. marttyyri kirjoitti:

    länsimaista historiaa.

    Paavalihan aloitti kristillisen filosofian pohtimalla oikeaoppista filosofiaa, joka oikeuttaisi kristinuskon, koska sitä uhkasivat gnostilaisuus ja muut harhaopit. Antiikin Kreikan filosofeila sitten ammennetiin opillisia totuuksia, joilla alettiin todistamaan Jumalan olemassaoloa ja rakentamaan kristillistä opillista teologiaa.

    Rooman aikanahan filosofiaa ei ollu harjoitettu ollenkaan, vaan silloin elettiin himojen aikaa, mitään intellektuaalisia harrastuksia ei silloin harrastettu.

    Keskiajalla sitten kristityt munkit pelastiva Kreikkalaisten jättämän perinnön, jonka pohjalle kristillinen filosofia rakennettiin. Kristillinen filosofia mahdollisti ateistisen filosofian synnyn. Mutta koska ateismi perustuu ehdottomalle varmuudelle, joka voidaan muka todistaa, niin ateismista muodostuu uusi uskonto, joka kieltää oman historiansa. Tällainen ei voi olla millään tavalla järkveää toimintaa.

    Uudella ajalla siis luotiin tämä uusi tiedeuskonto, eli uskotaan Järkeen ja individualistiseen ihmiseen, mutta eipä ole Jumalan leikkiminen mitään hyvää tuottanut 1900-luvulla; inhimillisestä näkökulmasta katsottuna. Välineellinen kehitys ei koskaan voi tapahtua henkisen kehityksen kustannuksella, mikä taas on yksi tieteisuskonnon tärkeimmistä teeseistä, että etiikka on jotain mikä ei ole välineistä riippuvaista!

    "Rooman aikanahan filosofiaa ei ollu harjoitettu ollenkaan, vaan silloin elettiin himojen aikaa, mitään intellektuaalisia harrastuksia ei silloin harrastettu."

    No voi sun kanssas.

    Monet rooman keisaritkin olivat tunnettuja filosofeja. Rooman ajan käsitteet hyvästä ja pahasta olivat vain hieman erilaiset, kuin mihin me nykyihmiset olemme tottuneet. Miehisyys ja voima olivat arvossaan, ja maailmankuva oli raaempi. Sana 'Virtus' joka nykymuodossaan on 'Virtue', eli suomeksi 'Hyve' tarkoittaakin miehisyyttä ja kovuutta.

    Roomalaisetkin uskoivat jumalaan. Tosin, heidän käsityksensä jumalan tahdosta oli lievästi nyky-kristittyihin verrattuna erilainen. He uskoivat logiikkaan, järkeen ja luonnon järjestykseen. 'Logos' tarkoittaa juuri tätä, ja nykymuodossaan tunnetaan logiikkana.

    Väite, että Roomassa ei harrastettu mitään intellektuellista on suorastaan pöyristyttävä. Tuolloinkin oli paljon runoilijoita ja kirjailijoita, historioitsioita ja taiteilijoita.

    Usko järkeen ja logiikkaan ei siis ole mikään uusi keksintö.

    Äänestä

  • Pion kirjoitti:

    "Rooman aikanahan filosofiaa ei ollu harjoitettu ollenkaan, vaan silloin elettiin himojen aikaa, mitään intellektuaalisia harrastuksia ei silloin harrastettu."

    No voi sun kanssas.

    Monet rooman keisaritkin olivat tunnettuja filosofeja. Rooman ajan käsitteet hyvästä ja pahasta olivat vain hieman erilaiset, kuin mihin me nykyihmiset olemme tottuneet. Miehisyys ja voima olivat arvossaan, ja maailmankuva oli raaempi. Sana 'Virtus' joka nykymuodossaan on 'Virtue', eli suomeksi 'Hyve' tarkoittaakin miehisyyttä ja kovuutta.

    Roomalaisetkin uskoivat jumalaan. Tosin, heidän käsityksensä jumalan tahdosta oli lievästi nyky-kristittyihin verrattuna erilainen. He uskoivat logiikkaan, järkeen ja luonnon järjestykseen. 'Logos' tarkoittaa juuri tätä, ja nykymuodossaan tunnetaan logiikkana.

    Väite, että Roomassa ei harrastettu mitään intellektuellista on suorastaan pöyristyttävä. Tuolloinkin oli paljon runoilijoita ja kirjailijoita, historioitsioita ja taiteilijoita.

    Usko järkeen ja logiikkaan ei siis ole mikään uusi keksintö.

    ei juurikaan harrastettu, eikä mitään tieteitä. Ciecero on yksi ainoista muistettavista ROOMALAISISTA intellektuellesista. Taas kreikkalaiset stoalaiset, skeptikot ja epikurolaiset koulukunnat olivat olemassa vielä Rooman aikoihin, mutta ne eivät olleet osa roomalaista kulttuurisa.

    Äänestä

  • Lasse kirjoitti:

    >>Et siis tunne länsimaista historiaa.>> (loistava argumentti)

    Enhän minä tunne, minkä nyt jotain huhuja olen kuullut jostain 30-vuotisesta sodasta ja muista sellaisista uskontoja sivuavista erimielisyyksistä.

    >>Keskiajalla sitten kristityt munkit pelastiva Kreikkalaisten jättämän perinnön, jonka pohjalle kristillinen filosofia rakennettiin.>>

    Tuohan se oli minunkin pointtini, kristinusko on kopioinut oppiinsa moraali- ja eettisiä ohjeita ihmiskunnan yhteisestä kulttuuriperinteestä, ei päinvastoin.

    Ikävä vain että uskonnoissa nämä hyvät opetukset helposti jäävät kirkkollisten valtataisteluiden ja kirkkoruhtinaiden vallanhimon varjoon.

    eivät ole yhtä kuin sinun olkiukkosi kristillisestä etiikasta. Jeesusksen opetukset tulivat vasta kreikkalaisuuden jälkeen ja Paavali yhdisti ne kreikkalaiseen filosofiaan.

    Äänestä

  • k. marttyyri kirjoitti:

    eivät ole yhtä kuin sinun olkiukkosi kristillisestä etiikasta. Jeesusksen opetukset tulivat vasta kreikkalaisuuden jälkeen ja Paavali yhdisti ne kreikkalaiseen filosofiaan.

    Hyvinkin on saattanut olla aivan kelpo kaveri moraaliltaan ja etiikaltaan, tämä kritittyjen lahkon oletettavasti perustanut maallikkosaarnaaja.

    On ainakin ymmärtänyt lainata koko joukon viisautta vanhoilta filosofeilta ja samalla hiukan lieventää vanhoillisen juutalaisuuden kaikkein verenhimoisimpia opetuksia.

    Äänestä

"On julmaa että ateistit voivat erottaa uskon ja moraalin tieteestä, kun tämä tiede on versonut kristillisestä uskosta ja moraalista."

Ketkähän kiivaimmin vastustivat esim. Leonardo da Vincin tai Galileo Galilein tutkimuksia aikanaan?

Äänestä
  • Käsitykseni mukaan uskonto on moraalitonta koska se valehtelee jumalan olemassaolon mutta ei pysty todistamaan sitä muuta kui raamatun avulla. Raamattu on ihmisten kirjoittama tarukokoelma muinaisten seemiläiskansojen jumaltarustosta. Uskonnollinen väritys vie siltä lopunkin todistusvoiman rehellisenä todistajana. Kyllä vanhaa jumaltarustoa voi lukea mutta sen todistusvoima on kyllä kyseenalaista. Vedenpaisumuskertomus on otettu gilgames tarustossa joka kertoo Eufradin tulvasta. Näin ainakin uskontotieteilijät todistavat.

    Äänestä

  • jotain mihin tuo vaikuttaa? Kehitys itsessään ei voi olla arvo, välineellistyminen ei ole hyvä asia, jos niitä ei osata käyttä oikein.

    Äänestä

Lainaus eräältä ateismia kuvaavalta web sivulta

14. Ateismin perusteella on vainottu ja tapettu ihmisiä esimerkiksi Neuvostoliitossa ja Kiinassa.

Ihmisiä tapettiin Neuvostoliitossa poliittisista syistä, ei ateismin vuoksi. Neuvostoliitossa vainottiin paitsi uskontoja, usein myös ateistisia järjestöjä. Uskonnotkin sallittiin, mikäli niitä ajavat järjestöt eivät uhmanneet Puolueen valtaa.

Kommunismin sitominen ateismiin on täysin keinotekoista. Marx teki niin, koska oli itse ateisti, mutta sille ei ole mitään loogista perustetta. Marxilaisuus oli ateistista, koska Marx halusi Puolueesta korkeimman valta-auktoriteetin, jonka kanssa kirkko tai jumalat eivät saaneet kilpailla. Opillisesti kommunismi sopisi oikein hyvin kristinuskon oppeihin, jotka, kuten tiedämme, eivät ole ateistisia.

Ateistisessa Kiinassakin tapahtuu selviä uskonnonvapauden loukkauksia. Tämä on kuitenkin eettinen kysymys, eikä ateismi itsessään määrittele etiikkaa. Kiinalainen eettinen järjestelmä selvästikin poikkeaa länsimaisesta humanistisesta etiikasta. Korkeintaan tämä osoittaa, että ateistit kykenevät sortamaan muiden maailmankatsomusten edustajia siinä missä muutkin (vrt. kristinusko). Toisin kuin monissa muissa maailmankatsomuksissa (vrt. kristinusko), ei tätä sortoa kuitenkaan perustella "ateismin jumalan käskyillä", jollaisia ei

Äänestä

Kristinuskon moraalinen ydin on ns. kultainen sääntö: rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Tämä sääntö on plagioitu ja myöhemmin omittu ”pakanoilta”. Kultaista sääntöä opettivat nimittäin paljon ennen ajanlaskun alkua Kungfutse (n. 550-479 e.a.a) Kiinassa, Platon (427-347 e.a.a) Kreikassa ja se oli yleisesti tunnettu myös Palestiinassa (esim. rabbi Hillel 110-10 e.a.a.). Kristityt ovat ”moraalillaan” kiduttaneet ja tappaneet miljoonia viattomia ihmisiä ja tuhonneet satoja pakanallisina pitämiään kulttuureja. Luonnontieteiden kehitys pysähtyi yli 1000 vuodeksi valistuksen aikakauteen asti, koska sen opit olivat ristiriidassa Raamatun kanssa ja siten paholaisen aikaansaannosta. Kristinuskon historia on kaksinaismoraalin historiaa: homoutta vastaan saarnaava pappi onkin usein itse homoseksuaali jne.. Suomen Gallupin 1973 suorittama tutkimus osoitti vakuuttavasti, että uskovaiset ovat kovaluontoisempia kuin muu väestö. He myös hyväksyvät erilaisia vähemmistöjä selvästi huonommin.

JALOIMPAAN MORAALIN KUULUU MYÖS ÄLYLLINEN REHELLISYYS.

Varsinkin VT sisältää aivan liian paljon virheitä, jotta kukaan voisi uskoa sen olevan Jumalan profeetoille ilmoittamaa totuutta. Jos Jumala olisi luonut hyönteiset, hän varmaan tietäisi, että niillä on 6 eikä 4 jalkaa. Jänis ei märehdi, linnut eivät syö ruohoa, eivätkä käärmeet maan tomua. Aurinko ei kierrä maata, eikä maa ole pannukakku. Noitia, jättiläisiä ja metsänpeikkoja ei ole koskaan elänyt. Ajattelu ei tapahdu sydämessä, sielu ei majaile veressä, eivätkä sairaudet johdu riivaajahengistä.

Jos uskoo näihin ja tuhansiin vastaaviin valheisiin, voiko moraalikaan olla kovin kestävällä pohjalla?

Äänestä
  • toistuu myös UT:ssa! Viinin litkiminen ehtoollisella on myös perua tuosta uskosta.

    Äänestä

Entä esimerkiksi pygmit, joiden usko on ehkä hyvinkin kymmeniätuhansia vuosia vanhaa, ja jotka ovat joutuneet kosketuksiin kristittyjen kanssa vasta viimeisen 100 vuoden aikana? Heidän moraalinsa ja etiikkansa tuskin - ehkä - tulee kristinuskosta?

Pygmiuskonto on ehkä jossain määrin panteistinen, mutta heidän uskossaan ei ole jumalia, vain esi-isiä. Tyypillinen animistinen usko siis, vailla jumalia.

Toinen mielenkiintoinen vertauskohta lienee noin 500-600 vuotta kristinuskoa vanhempi maailmanuskonto, jota voimme leikkisästi kutsua buddhalaisuudeksi. Näidenkin - maailmankatsomukseltaan jossain määrin ateististen - kumppaneiden moraali ja etiikka tulee kristinuskosta?

Viimeisenä tietysti minä, ateisti, joka toki olen saanut kristillisen kasvatuksen, mutta kristityt itse ovat noudattaneet enemmän tai vähemmän kyseenalaista etiikkaa ja moraalia (alkoholismi, perheväkivalta, pettäminen jne.), joten olen joutunut miettimään näitä kysymyksiä aivan itse. Sen lisäksi, että olen tuonne itäänpäin kallellaan.

Äänestä
  • Tarkoitit varmaan että buddhalaisuus on 5000-6000 vuotta vanha ?

    Ateisteja on ollut aikojen alusta, siitä lähtien kun ihmisiäkin. Kun ihminen syntyy on hän ateisti, samoin kuin kaikki eläimet, joten mielestäni ei voi väittää että ateistien moraali tulee kristinuskosta.


    Ihmisestä tulee myöhemmin jonkin uskonnon harjoittaja, kun hänelle opetetaan tai hän oppii jotain uskontoa

    Äänestä

  • Kee kirjoitti:

    Tarkoitit varmaan että buddhalaisuus on 5000-6000 vuotta vanha ?

    Ateisteja on ollut aikojen alusta, siitä lähtien kun ihmisiäkin. Kun ihminen syntyy on hän ateisti, samoin kuin kaikki eläimet, joten mielestäni ei voi väittää että ateistien moraali tulee kristinuskosta.


    Ihmisestä tulee myöhemmin jonkin uskonnon harjoittaja, kun hänelle opetetaan tai hän oppii jotain uskontoa

    Siis syntyessään ihminen omaa ateistisen asenteen? Uskotko itsekään omiin valheisiisi? Se että ei ole mitään asenteita ei tarkoita sitä että ihminen olisi ateisti.

    Äänestä

  • kuin joku pelle. Pygmit ovat pygmejä, ei ateisteja. Buddhalaiset ovat buddhalaisia, ei ateisteja. Ateismilla on oma historiansa ja sitä ei voida irroittaa siitä ja sanoa että ateismi olikin olemassa ennen kuin se syntyi historiallisesti. Tai voithan sinä tietysti valehdella ja vääristää asioita.

    Äänestä

  • k. marttyyri kirjoitti:

    kuin joku pelle. Pygmit ovat pygmejä, ei ateisteja. Buddhalaiset ovat buddhalaisia, ei ateisteja. Ateismilla on oma historiansa ja sitä ei voida irroittaa siitä ja sanoa että ateismi olikin olemassa ennen kuin se syntyi historiallisesti. Tai voithan sinä tietysti valehdella ja vääristää asioita.

    Käytät usein sanaa 'valehdella' toisten mielipiteistä.
    Valehteleminen ei ole hyväksyttävää missään kulttuurissa, asiayhteydestä riippuen se on usein rangaistava teko.

    Historian mukaan kuluu esim. katolisen kirkon perinteeseen että eriävät mielipiteet ovat 'valehtelua', rangaistukset ovat vaihdelleet polttoroviosta lempeään nuhteluun.

    Jos uskovilla olisi tuomio-oikeus vielä nykyäänkin, saattaisi meikäläinen mielipiteineen olla kovan edessä.

    Äänestä

  • k. marttyyri kirjoitti:

    Siis syntyessään ihminen omaa ateistisen asenteen? Uskotko itsekään omiin valheisiisi? Se että ei ole mitään asenteita ei tarkoita sitä että ihminen olisi ateisti.

    Jos ihmisellä ei ole uskonnosta asennetta, hän on ateisti. Tätä olen koittanut teille uskovaisille ennenkin toitottaa, mutta ei taida mennä perille.

    Ateistit eivät edelleenkään ole vain ihmisiä, jotka aktiivisesti saarnaavat jumalaa vastaan. Myös ihmiset, jotka eivät yksinkertaisesti usko mihinkään, ovat ateisteja. Ihminen, jolle ei ole siis kerrottu jumalista, on ateisti.

    Äänestä

Kai sinä tiedät miksi keskiaika oli pimeä?

Johtunee siitä, että kirkko kielsi kaiken titeellisen aktiviteetin, vertaa esm. islamilaiseen historiaan , jossa [ehkä] suurimmat edistykset tehtiin juuri v.1000-1500, kunnes siellä[kin] nousi valtaan hihhuli, joka oli sitä mieltä että esim. lääketiede pilkkaa jumalaa. Aika moni europpalaisista sovelluksista on/oli peräisin juuri islamilaisten tutkijoiden kynästä/aivoista...

Äänestä

Kommentoi aloitusta


k. marttyyri kirjoitti:

on kristillinen etiikka. On julmaa että ateistit voivat erottaa uskon ja moraalin tieteestä, kun tämä tiede on versonut kristillisestä uskosta ja moraalista. Uudella ajalla Descartes jakoi mielen ja ruumiin, tästä alkoi Kehitys Uskon Aika, jolloin erotettiin myös moraali ja tiede toisistaan. Jolloin myös erotettiin Jumala ja moraali toisistaan, ei ehkä aivan heti, mutta jo Descratesin seuraaja juutalainen Spinoza oli ateistifilosofi.

On siis mielenkiintoista lukea tälläkin palstalla kuinka ateistit korostavat moraalisuuttansa ja hyvää tahtoansa, vaikka länsimainen moraalikäsitys perustuu kristilliseen etiikkaan, joka kielletään ja jota halveksutaan. Ateisti voi hyvin sanoa että voi kuinka uskonnot ovat aiheuttaneeet niin paljon pahaa, vaikka positivismi ja looginen empirismi ovat itse asiassa täysin epäinhimillisiä oppeja, kun ne erottavat moraalin ja tieteen toisistaan. Tiedemies ei voi tehdä moraalisesti väärin, koska hän tekee tiedettä.

Neuvostoliitossa tehtiin todellakin positivistien oppien mukainen moraalin ja tieteen täydellinen erottaminen. Tiede ei siellä ollut kriittistä positivistisessa mielessä sen takia että kommunistinen järjestelmä oli diktatuuri, johon ei tietenkään sovi moraalin ja tieteen erottaminen. Silti kommunismi oli tieteellinen positivistinen näkemys maailmasta, ajateltiin että voidaaan rakentaa valtiokone, joka toimii tieteen lakien mukaan. He myös hylkäsivät kristillisen etiikan ja kaikki tietävät seuraukset.

Ateistit ovat oma ryhmänsä, jotka USKOVAT AKTIIVISESTI että Jumalaa ei ole olemassa. He määrittävät itsensä kristillisen etiikan vastakohdaksi, mutta kuitenkin tiputtavat kristillisen historiansa pois. He polttavat sillat takanaan kuvainnollisesti sanottuna. Kristillinen etiikka on mahdollistanut länsmaisen sivistyksen ja sen poistaminen on johtanut aina ikäviin seurauksiin. Tästä on esimerkkinä monet aatteet, kuten natsismi, liberalismi, kommunismi jne.

Kristinuskon historia korvataan Uudella historilla, evoluutio kertoo mistä me olemme tulleet ja Alkuräjähdysteoria korvaa Luomisopin. Nämä ovat tietysti täysin positivistisen tieteen mukaan pseudotiedettä, mutta ateismi on uskonto, joka tarvitsee omat myyttinsä. Nämä ovat vastamyyttejä kristilliselle symboliigalle ja kulttuurille, raaka irtiotto moraalin ja tieteen erotteluun. Kun sitten vielä mukaan otetaan taloustiede, joka operoi politiikalla, joka on siis ateistien mielestä arvovapaa alue, niin Helvetinkoneisto on valmis. Talousopeilla voidaan suoritta mitä hirveimpiä operaatioita ihmisiä kohtaan, mutta nämä ovat perusteltuja, koska ne ovat tiedettä ja siten ne eivät ole missään tekemisissä moraalin kanssa.

Ateistit voisivat siis ainakin vähintään pohtia oman ateisminsa historiaa, usein väitätte että me uskovaise olemme moraalittomia, mutta oletteko koskaan pohtineet sitä mitä te olette? Hegelin dialektiikka on hyvä tapa oppia tuntemaan itsensä, jos sitä käytetään rehellisesti.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu