Tuo keskustelu, miksi tytöt pärjäävät perusopinnoissaan keskimäärin poikia paremmin on hyvä asia.
Pojilla on luontainen taipumus kapinoida ja kyseenalaistaa järjestelmiä. Sinänsä se on typerää, että näin kyseiset pojat eivät edesauta omaa henkilökohtaista menestymistään. Tytöt taas taipuvat ja toimivat systeemin ehdoilla ja näin menestyvät paremmin etenkin lukiossa.
Jos kuitenkin mietitään vähän syvällisemmin mihin nämä kaksi erilaista toimintamallia johtavat. Poikien mallilla systeemi muuttuu ja kehittyy, kun taas tyttöjen malli saa aikaan taantumusta.
Järjestelmien toimintaa pitää kyseenalaistaa. Se on ensimmäinen edellytys kehitykselle. Katsotaanpa nyt muutama vuosi ja voimme huomata, että peruskoulutusjärjestelmään/lukioon tulee huomattavia, tasapuolistavia muutoksia. Näinhän se pitääkin olla, kun puhutaan tasa-arvosta. Tasaarvoonhan ei riitä tasapuoliset mahdollisuudet vaan se, että loppupeleissä kaikki on mistään riippumatta samalla viivalla.
Pojilla on luontainen taipumus kapinoida ja kyseenalaistaa järjestelmiä. Sinänsä se on typerää, että näin kyseiset pojat eivät edesauta omaa henkilökohtaista menestymistään. Tytöt taas taipuvat ja toimivat systeemin ehdoilla ja näin menestyvät paremmin etenkin lukiossa.
Jos kuitenkin mietitään vähän syvällisemmin mihin nämä kaksi erilaista toimintamallia johtavat. Poikien mallilla systeemi muuttuu ja kehittyy, kun taas tyttöjen malli saa aikaan taantumusta.
Järjestelmien toimintaa pitää kyseenalaistaa. Se on ensimmäinen edellytys kehitykselle. Katsotaanpa nyt muutama vuosi ja voimme huomata, että peruskoulutusjärjestelmään/lukioon tulee huomattavia, tasapuolistavia muutoksia. Näinhän se pitääkin olla, kun puhutaan tasa-arvosta. Tasaarvoonhan ei riitä tasapuoliset mahdollisuudet vaan se, että loppupeleissä kaikki on mistään riippumatta samalla viivalla.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Eikö tällä feminismi-palstallakaan huomaa, että meillä "tytöillä" on kuin onkin "taipumus kapinoida ja kyseenalaistaa järjestelmiä"?
Julistamme kapinaa henkensä ja terveytensä kaupaulla hellan ja nyrkin välissä oleville naisille, ja joittenkin ärtymykseen asti kyseenalaistamme yhtä ja toista.
Tosin pitää myöntää, ettei kaikki naiset tai kaikki miehet ole samanlaisia, saati että miehet ja naiset olisivat keskenään samanlaisia. Tässä, että toista väitetään, on mielestäni se feminismin suurin vika.
Se, että naiset tai miehet asetettaisiin eriarvoiseen asemaan perusopiskelussa siten, että keskimäärin huonommin menestyviä poikia suosittaisiin tuomalla heidät keinotekoisesti samalle viivalle, on epätasa-arvoa. Jos kuitenkin mietitään, onko perusopetus ajantasalla, ja onko siinä tasapuolisesti huomioitu molempia sukupuolia tai yksilöitä sinänsä, onkin sitten täysin eri asia.
Luulenpa, ettei sellaista tutkimusta löydy mistään, jossa olisi todettu pojat vähemmän älykkäiksi tai oppimiskyvyttömämmiksi kuin tytöt.
Jossain muualla on vika. Pitäisikö opetuksen olla yksilöllisempää ja pitäisikö jo peruskoulussa olla paremmat valinnan mahdollisuudet? Nykyisin kun puhutaan tietoyhteiskunnasta, tarkoittaa se sitä, että suurin osa työtätekevästä väestöstä on tietoteknisissä töissä. Eikö tämä vaikuta mitenkään perusopetukseen? Pitäisikö mallia ottaa aikuiskoulutuksesta?
Pitääkö peruskoulun, lukion/yo-todistuksen kokonaisuudessaan vaikuttaa haettaessa jatkokoulutuspaikkaa? Mitä esimerkiksi peruskoulun historian hallitseminen vaikuttaa pyrittäessä esimerkiksi tietotekniselle alalle, tai jos vaikuttaakin, pitäisikö eri aineiden arvosanoja painottaa?
Sorry vaan off-topic mutta en malta olla täydentämättä yhtä lausetta:
"Nykyisin kun puhutaan tietoyhteiskunnasta, tarkoittaa se sitä, että suurin osa työtätekevästä väestöstä on tietoteknisissä töissä"
Mielestäni tietoyhteiskunta tarkoittaa enemmän, työelämän lisäksi moni muukin asia hoituu tietoteknisin keinoin, esim. pankkiasiat, jne.
Tässähän on myös riskinsä, tietoturva-asiat. Jos joku hakkeri pääsee vaikka tyhjentämään tilisi, miten todistat ettet tyhjentänyt tiliäsi itse?
Yhteiskunta ja yritykset vähättelevät riskejä kun asiakas pitää saada koukkuun järjestelmään, väitetään että "ei ole tähän mennessä sattunut kertaakaan että joku olisi tyhjentänyt kenenkään tiliä nettipankissa..." mutta riskit realisoituessaan kaatuvat sitten kuitenkin kansalaisen, asiakkaan vastattaviksi ja pankki heittäytyy kädettömäksi ja sanoo vaan että mitäs läksit mukaan...
"Mielestäni tietoyhteiskunta tarkoittaa enemmän, työelämän lisäksi moni muukin asia hoituu tietoteknisin keinoin, esim. pankkiasiat, jne."
Miksikäs ei, mutta riippuu vähän mihin yhteyteen termi sijoitetaan. Jos yhteys on seuraava:
maatalousyhteiskunta --> teollisuusyhteiskunta
--> tietoyhteiskunta.
On kysymys nimenomaan siitä, minkä tyyppisestä työstä valtaosa ihmisiä saa toimeentulonsa.
Kun puhutaan tietoyhteiskunnasta tässä yhteydessä, varmaankin tarkoitetaan myös niitä työntekijöitä, joiden pääasiallinen työkalu on tietokone tai että työsuorituksen tekeminen edellyttää olennaisesti tietotekniikan käyttöä, esim. pankkivirkailijat ja toimistotyöntekijät.
Epäkohtiin puuttuminen vaatii eräänlaista agressiivisuutta, joka on miesten korkeamman testosteritason ansiota.
Korkea testosteronitaso ei sinänsä lisää väkivaltaa, vaan nopea testosteritason nousu on väkivallan taustalla.
Totta on että naisten tapa on kompromissit pahuuden, ja kielteisten asioiden kanssa, jonka jälkeen alkaa nalkutus.
Mutta yhteiskunnan muututtua feminiisemmäksi, epäkohtiin puututtaan yhä vähemmän, ja hiljaa hyväksytään kaikki, vetoamalla yksilön pienuuteen,
Valtio saa läpi ihan mitä tahansa lakeja koska juuri minkäänlaista vastustusta ei esiinny, kaikki on kuin turtana passiivisia, alistuvat mihin tahansa vaikka se olisi pahastikin vastenmielistä mutta "kun ei mahda mitään", ei edes yritetä.
Vanha sanonta "hajoita ja hallitse" näyttää olevan kaikkien aikojen eniten voimissaan juuri näinä aikoina...
instituutioista naiset ovat kuin luonnostaan ensimmäiseksi valloittaneet koulun.
Koulu on kasvatuksen jatke, ja niinmuodoin se on naisistumisen ensimmäinen konkreettinen kohde. Se mitä tästä naisistumisesta seuraa, on jo nähtävillä. Luovan ajattelun panokset tulevat muualta kuin akatemioiden piiristä.
Poikien kapina perusopinnoissa ei yleensä ole mitään älyn lentoa, järjestelmien kyseenalaistamista tai uudistuksiin pyrkivää. Kunpa olisikin, mutta useimmiten se tahtoo olla yksinkertaisesti vaikeutta keskittyä ja murrosiän ongelmia. Innovatiiviset pojat pärjäävät yleensä aika hyvin koulussa, varsinkin lukiossa.
Lukoioaikanani ihmettelin aina poikien laiskuutta tyttöihin verrattuna.
Kapinoida eivät olisi jaksaneet millään.
Pojat ovat laiskoja lukiossa varmaankin siksi kun eivät saa lukemisesta hyvää palkkaa.
Ahkeruus tuntuu lisääntyvän sitten kun palkka alkaa juoksemaan.
Sitten pojilla onkin kova vauhti päällä estää noita ahkeria tyttöjä tulemasta heidän apajilleen.
...yleensä vallassa olija, jonka oma asema olisi "uhattuna", estäisi ketä tahansa, sukupuolesta riippumatta, "tulemasta apajilleen".
Feminismin kapeus työelämän suhteen ilmenee siinä, että se puhuu lähinnä työpaikoista ilmiönä, jonne pääsyä tulisi "jotenkin säädellä".
Kun taas sitten esim. yrittäjiksi ei niinkään välitetä naisia kannustaa, jolla todella luotaisiin uusia työpaikkoja maahamme, kun kaikilla on niin kiire jo perustetuille johtajapaikoille.
Itse näen tosin naisten etenemisen huippuvirkoihin olevan enemmän kiinni siitä, että nainen 1) hakee kompetenssin 2) hakee paikkoja. Esim. omassa työpaikassamme koko ajan valitellaan, kun naiset eivät ole hakeneet professuureja toistakymmeneen vuoteen - paitsi yksi ilman tohtoritutkintoa, jonka sai sitten tohtoritutkinnon omaava ihminen (tällä kertaa mies).
Eli, ohjelmani juuri ahkerien naisten menestymiseen on seuraava:
1) ahkerat ja innovatiiviset naiset yrittäjiksi
2) ahkerat ja vastuuntuntoiset naiset hakemaan vastuullisia asemia (sitä ennen hakemaan kompetenssia, usein nainen tyytyy vähempään kuin kannattaisi).
Siitä se ura urkenee kenellä tahansa - ei siitä, että jää itkemään, että "pojat kiusaa" (jotkut pojatkin jää tuota itkemään, eikä ura sillä etene.)
Kuullut milloinkaan puhuttavan lasikatosta?
Lukisin mieluusti lisää ajatuksiasi.