Oikeutta hautaustoimintaan

Oikeutta hautaustoimintaan

Vuodenvaihteessa voimaan tullutta uutta hautaustoimilakia on julkisuudessa käsitelty kovin harhaanjohtavasti.

Kirkkoon kuulumattomia suomalaisia on alettu moittia sitä, että ihminen, joka ei ole maksanut kirkollisveroa, saa nyt hautapaikan samaan hintaan kuin kirkon jäsen. On myös esitetty, että kirkosta eroamisen lisääntyminen viime kuukausina johtuisi juuri tästä.

Henkilöitten maksamalla kirkollisverollahan ei ole mitään tekemistä hautapaikkamaksujen kanssa.

Se on pelkkä kirkon jäsenmaksu, jonka vastineeksi kirkon jäsen saa mitä jäsenyysaikanaan saa, jos yleensä saa mitään. Hautaustoiminta on siitä aivan erillistä liiketoimintaa, joka voi tuottaa voittoa tai tappiota.

Hautaustoiminnan kustannuksilla on kylläkin perusteltu sitä, että kirkko saa osuuden yhteisöverosta, jota maksavat samojen perusteitten mukaan uskontoihin kuuluvien ja uskonnottomien ihmisten muodostamat yhteisöt.

Viime vuosina yhteisöveron tuotto kirkolle on ollut moninkertaisesti hautaustoiminnan kustannusten verran.

Kirkosta eroamista on lisännyt viime vuonna voimaan tullut uusi uskonnonvapauslaki, joka helpotti kirkosta eroamista ja sallii mm. kirkosta eroamisen lähettämällä kirjeen maistraattiin.

Tämä on tietysti askel parempaan suuntaan, mutta ei poista sitä epäkohtaa, että 90 prosenttia suomalaisista edelleen liitetään kirkon jäseniksi vastoin tahtoaan. Vieläkään ei ole turvattu lapsen tai nuoren pääsemistä eroon kirkon jäsenyydestä ennen 18 ikävuotta.

Laki tai mikään muukaan säädös ei kuitenkaan edellytä liittämään lapsia uskontojen jäseniksi. Jokaisen vastuullisen kansalaisen olisikin syytä lähteä siitä, että vastasyntynyttä lasta ei pidä liittää minkään uskonnon jäseneksi.

Uskontoihin kuuluminen on tietenkin sallittua, mutta siitä olisi vähiten vahinkoa, jos jokainen vasta noin 15 - 18 vuoden iässä aikuistuttuaan tekisi omat ratkaisunsa.

Hautaustoimilaki taas on sen verran vahvasti luterilaisen kirkon etuja myötäilevä, että kirkon piiristä tulevat valittelut vaikuttavat vähän surkuhupaisilta.

Kirkkohan tässä on viime vuosina halunnut, että juuri kirkon hautausmaat lain voimalla säädettäisiin yleisiksi hautausmaiksi, mikä nyt on tehty.

Meillä uskonnottomilla ei ole mitään intressiä “päästä” (joutua) kristillisille hautausmaille. Jos kirkon hautausmaitten aseman vahvistus nyt sitten tuli toteutettua edes maksujen osalta oikeudenmukaisesti, sitä on turha parkua.

Jos kirkko haluaisi oikeasti edesauttaa vainajien oikeudenmukaista ja kunniallista kohtelua, se voisi yhteisymmärryksessä vainajien omaisten kanssa vaikuttaa siihen, että uskonnottomia vainajia ei haudattaisi kirkon hautausmaihin.

Uusikin laki edellyttää vain, että seurakunta on vaadittaessa velvollinen osoittamaan hautapaikka myös uskonnottomalle vainajalle.

Suomessa on muitakin kuin kristillisiä hautausmaita ja tuhkatun vainajan tuhka on edelleen mahdollista sijoittaa muuallekin kuin hautausmaalle.

Mikko Mäkitalo Turun Vapaa-ajattelijat ry:n puheenjohtaja

19.1.2004 Turun Sanomat
8440
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Tiedätkö millä rahoilla seurakunnat ostavat, suunnittelevat ja rakentavat ne maa-alueet, joilla hautausmaat ovat?

Äänestä
  • "Tiedätkö millä rahoilla seurakunnat ostavat, suunnittelevat ja rakentavat ne maa-alueet, joilla hautausmaat ovat?"

    No, sitä en todellakaan tiedä. Sen kuitenkin tiedän, etteivät seurakunnat niitä hautausmaita joka vuosi ostele. Muutenhan Suomi olisi kohta pelkkää hautausmaata.

    Äänestä

  • Kirkko saa osuuden yhteisöverosta (100 milj.euroa/v) pääasiassa siitä hyvästä pitää yllä hautaustoimea koko yhteiskunnalle.

    Äänestä

uskonnottomathan voidaan hyvin haudata lemmikkieläinten hautausmaalle

Äänestä
  • Elukoitahan he ovatkin.

    Äänestä

  • Liisa kirjoitti:

    Elukoitahan he ovatkin.

    Minä niin rakastan näitä lempeitä, hyväsydämisiä, rauhallisia, järkeviä, jeesuksenkaltaisia kristittyjä, joita nimimerkki Liisa niin erinomaisesti edustaa lämmittävällä mielipiteellään.

    Ei siis ole ihme, että teitä uskiksia arvostetaan niin laajasti joka puolella yhteiskuntaa. Koko maan hallinnon voisi oikeastaan jättää teidän harkittuun ja viisaaseen hoitoonne.

    Äänestä

  • Liisa kirjoitti:

    Elukoitahan he ovatkin.

    Liisa-hyvä, eikö tämä Teidän niin suuresti rakastamanne Jeesus Kristus ole käskenyt rakastamaan vihollistaan.

    Eikö Teidän Jumalanne ole anteeksiantava? Eikö Teidän Herranne ole lempeä ja sanonut, että ihmisen tulisi rakastaa toistaan.

    Liisa, kunnon kristittynä Sinun pitäisi elää Jumalasi oppien mukaan. Eikö totta? Vai oletko jättänyt rippiraamattusi koskemattomana kirjahyllyyn?

    Toivoo, Jade
    Pakana, luonnonuskova, metsän lapsi, ei-kristitty

    Äänestä

  • Liisa kirjoitti:

    Elukoitahan he ovatkin.

    KAIKKI ME OLLAAN ELÄIMIÄ!
    KAIKKI TAHTOO ELÄÄ
    SÄKENÖIVÄSTÄ VOIMASTA!
    SÄKENÖIVÄSTÄ VOIMASTA!!
    SÄKENÖIVÄSTÄ VOIMASTA!!!!!!!!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


jokunen kirjoitti:

Oikeutta hautaustoimintaan

Vuodenvaihteessa voimaan tullutta uutta hautaustoimilakia on julkisuudessa käsitelty kovin harhaanjohtavasti.

Kirkkoon kuulumattomia suomalaisia on alettu moittia sitä, että ihminen, joka ei ole maksanut kirkollisveroa, saa nyt hautapaikan samaan hintaan kuin kirkon jäsen. On myös esitetty, että kirkosta eroamisen lisääntyminen viime kuukausina johtuisi juuri tästä.

Henkilöitten maksamalla kirkollisverollahan ei ole mitään tekemistä hautapaikkamaksujen kanssa.

Se on pelkkä kirkon jäsenmaksu, jonka vastineeksi kirkon jäsen saa mitä jäsenyysaikanaan saa, jos yleensä saa mitään. Hautaustoiminta on siitä aivan erillistä liiketoimintaa, joka voi tuottaa voittoa tai tappiota.

Hautaustoiminnan kustannuksilla on kylläkin perusteltu sitä, että kirkko saa osuuden yhteisöverosta, jota maksavat samojen perusteitten mukaan uskontoihin kuuluvien ja uskonnottomien ihmisten muodostamat yhteisöt.

Viime vuosina yhteisöveron tuotto kirkolle on ollut moninkertaisesti hautaustoiminnan kustannusten verran.

Kirkosta eroamista on lisännyt viime vuonna voimaan tullut uusi uskonnonvapauslaki, joka helpotti kirkosta eroamista ja sallii mm. kirkosta eroamisen lähettämällä kirjeen maistraattiin.

Tämä on tietysti askel parempaan suuntaan, mutta ei poista sitä epäkohtaa, että 90 prosenttia suomalaisista edelleen liitetään kirkon jäseniksi vastoin tahtoaan. Vieläkään ei ole turvattu lapsen tai nuoren pääsemistä eroon kirkon jäsenyydestä ennen 18 ikävuotta.

Laki tai mikään muukaan säädös ei kuitenkaan edellytä liittämään lapsia uskontojen jäseniksi. Jokaisen vastuullisen kansalaisen olisikin syytä lähteä siitä, että vastasyntynyttä lasta ei pidä liittää minkään uskonnon jäseneksi.

Uskontoihin kuuluminen on tietenkin sallittua, mutta siitä olisi vähiten vahinkoa, jos jokainen vasta noin 15 - 18 vuoden iässä aikuistuttuaan tekisi omat ratkaisunsa.

Hautaustoimilaki taas on sen verran vahvasti luterilaisen kirkon etuja myötäilevä, että kirkon piiristä tulevat valittelut vaikuttavat vähän surkuhupaisilta.

Kirkkohan tässä on viime vuosina halunnut, että juuri kirkon hautausmaat lain voimalla säädettäisiin yleisiksi hautausmaiksi, mikä nyt on tehty.

Meillä uskonnottomilla ei ole mitään intressiä “päästä” (joutua) kristillisille hautausmaille. Jos kirkon hautausmaitten aseman vahvistus nyt sitten tuli toteutettua edes maksujen osalta oikeudenmukaisesti, sitä on turha parkua.

Jos kirkko haluaisi oikeasti edesauttaa vainajien oikeudenmukaista ja kunniallista kohtelua, se voisi yhteisymmärryksessä vainajien omaisten kanssa vaikuttaa siihen, että uskonnottomia vainajia ei haudattaisi kirkon hautausmaihin.

Uusikin laki edellyttää vain, että seurakunta on vaadittaessa velvollinen osoittamaan hautapaikka myös uskonnottomalle vainajalle.

Suomessa on muitakin kuin kristillisiä hautausmaita ja tuhkatun vainajan tuhka on edelleen mahdollista sijoittaa muuallekin kuin hautausmaalle.

Mikko Mäkitalo Turun Vapaa-ajattelijat ry:n puheenjohtaja

19.1.2004 Turun Sanomat

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu