...ovat muinoisesta Jumalan teatterista? Mitä he ilmaisivat heittämällä pa..aa; rauhaa, sotaa, lisää määrärahaa vai mitä?
Vaikka he olivat suomalaisia (vrt juutalainen taitelija Ruotsissa) olin täysin eri mieltä siitä, että kyseessä oli taidetta!
Ette taida osasta tulkita mitään syvempää kuin sen, että vihaatte Israel ja USA:ta! Syy on ehkä, että halutaan kuulua johonkin massaan?
Vaikka he olivat suomalaisia (vrt juutalainen taitelija Ruotsissa) olin täysin eri mieltä siitä, että kyseessä oli taidetta!
Ette taida osasta tulkita mitään syvempää kuin sen, että vihaatte Israel ja USA:ta! Syy on ehkä, että halutaan kuulua johonkin massaan?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Minä luulen, vaikken taideasiantuntijaksi itseäni luokittelekaan, että tässä Jumalan teatterin tapauksessa oli kyse paluusta Freudilaisen symboliikan juurille. Ulostehan on, pohjimmiltaan, lapsen tekemä 'lahja' vanhemmilleen. Lapselle on suunnattoman tärkeää oppia potalle.
Siksi tämä ulosteen julkinen heitteleminen oli minusta vain muistutus Jt:n taholta, että ihminen on erittäin barbaarinen olento. Se tulee teatteriin vain näyttääkseen olevansa edes pintapuolisesti sivistynyt. Kaikenkaikkiaan erittäin hyvin onnistunut muistutus. Se sai ihmiset suorastaan kilpailemaan siitä, kuka onnistuu kirjoittamaan 'sivistyneimmin' tätä tekoa vastaan.
Minä taas luulen, että saat työntää juuri koulussa oppimasi freudilaiset kliseet sinne mistä Jt:n ulosanti esiinkaivettiin sitten kun joskus (jos ikinä) aiot tehdä ansiotöitä itsesi elättämiseksi.
Tällaisia saatana yhteiskunnan varoilla eläviä opiskelijakersoja nämä foorumit tuntuvat olevan pullollaan.
Mene töihin, loinen!
"Mene töihin, loinen! "
-Sanoo herra 'olen-valmiina-kirjoittamaan-napakoita-vastauksia-yhdeksän-minuutin-varoitusajalla'
Ensinnäkin teatteriperformanssi ja tila-taideteos ovat kaksi aivan eri asiaa.
Toiseksi kakanheittäminen teatteriyleisön päälle on ikivanhaa (n 500 vuotta) teatteriteoksen loppuhuipentamista. Mutta juju on siinä että Italialaisesta comedie del artesta peräisin olevassa kakanheitossa EI heitetä ulostetta vaan KASTANJAPUUROA (joka muistuttaa mämmiä).
Kastanjapuuroa paristakin syystä.
1) Comedie del arten yleisö oli aikoinaan aseistautunutta ja oikean ulosteen heittäminen olisi vaatinut oikeaa verikostoa mikä olisi johtanut teatteriseurueen tappamiseen.
ja
2) Teatteri on teatteria. Vain kommunistikokoomuslaisen paskasakin ja sosialistitanttojen eliittiseurueen mielestä J Turkan kaltainen nolla on hyvä teatterikorkeakouun johtaja vaikka todellisuudessa Turkan kyvyt erottaa näytteleminen ja näyttelijän oma persoona on pyöreä nolla. Tapausta voisi verrata kuoleman esittämiseen teatterinäytelmässä. Turkan paskasakin logiikalla näyttelijän pitäisi siis kuolla oikeasti koska näytelmän mukaan näyttelijän pitää kuolla näytelmässä. Jotenkin surullista että suomessa Turkka saa kommunistikokoomuslaisen ja sosiaistieliitin armon omalle järjettömyydelleen.
Eli mitä tulee Tukholman tilataideteoksen taiteellisiin arvoihin...Työ on puhdas kymmenen plus. Teos on jo nyt kuolematon vaikka se on vasta muutaman kuukauden ikäinen.
Huomioarvo
kantaaottavuus
iskevyys
teoksen kompositio
julkisuus
Ja Turkkalaisten kakkaviskojien teatteripelleily...
-ajoi yleisön ulos teatterista
-räjähteiden heitteleminen yleisön päälle
-jauhesammuttimen ja teatteripenkkien sekä vaatteiden turmeleminen
-ulosteella tahriminen
-surkea suullinen ulosanti
-kyvyttömyys edes yhden ainoa järjellisen suomenkielisen lauseen muodostamiseen
hirveä yrittäminen
lehtijulkisuus
Hämmentävää että joku edes viitsii verrata näitä kahta keskenään.
Minusta sinä olet käsittänyt hieman väärin tarkoitusperäni. Enhän minä toki kokoomuslaisena vastaustani kirjoittanut, vaan psykologian harrastajana. Ja missä vaiheessa oikein vertasin Tukholman taideteosta ja Turkan tempausta keskenään?
Onko mielestäsi taiteella jotain itseisarvoakin, vai onko kyseessä pelkkä sisällötön manööveri, jolla pyritään:
Huomioarvoon
kantaaottavuuteen
iskevyyteen
teoksen hyvään kompositioon
julkisuuteen
kyllä, ja ihan tuolta pohjalta jolla itsekin liikut, nimittäin taiteen ja todellisuuden keskenään sekoittamisen aspektista.
Turkka halusi muuttaa teatterin reaalitodellisuudeksi. Silloin taide menettäisi symboloivan laatunsa. Samaan jumalanteatterilaiseen turkkalaisuuteen sortui Israelin lähettiläs. Hän ei pystynyt reagoimaan taiteeseen taiteena, vaan alkoi viskellä valonheittimiä.
oli oma tarkoitukseni. En ole koskaan ollut enkä ole Turkan kannattajia mutta Turkka on ja pysyy oleellisena osana suomalaista taidemaailmaa riippumatta minun mielipiteestä.
Se miksi Turkka on mielestäni oleellista on hyvin suomalainen ilmiö. Turkka on aidosti lahjaton taiteilija. Oikeammin Turkka kuuluisi hoitoon. Mutta siihen Turkka on "liian älykäs". Jumalanteattrijengi on tavallaan Turkan manipuloimaa nuorisoa jota Turkka yllytti sekoilemaan ja sekoilun karattua käsistä, Turkka kylmästi pesi kätensä koko jutusta ja jäi ostelemaan osakkeita naureskellen oppilaidensa ahdinkoa.
Sellainen kylmyys ja sikamaisuus yhdistettynä hölmöläismäisyyteen onnistuu vain Suomessa jossa mm teatterikorkeakoulun vasemmistovalitsijat eivät piittaa rehtorin teknisestä osaamisesta pätkääkään vaan kuvittelevat olevansa urheilukoulun kanssa tekemisissä.
Tukholman Lumikki-taideteoksen tekijät sensijaan ovat puhtaasti ja läpeensä tuntevia sekä teknisesti osaavia tekijöitä. Voimme kiistellä tekijöiden politiikasta mutta itse taiteen osalta tekniikka on kunnossa. Viesti on mennyt perille ja yleisö vipuun. Tämä on taiteen funktio.
Esittävän ja kuvaavan taiteen pyrkimys on aina herättää huomiota.
taide sisällötön manööveri vai itsearvoa?
Turkka nimenomaan on läpipuhdas sisällöttömän manööveröinnin mestari. Räkäposkella sönköttävä nolla joka teki jutusta jopa virallista koulutustaidetta. Saavutuksena teko on hieno mutta taiteellinen arvo on pyöreä nolla.
Taiteen itsearvo on oikeastaan yleisön suhdetta taiteeseen. Yleisö antaa taiteelle itsearvon kuten vaikkapa sotherby antaa taide-esineelle arvioidun rahallisen arvon. Se onko arvio oikea vai väärä riippuu täysin (maksavan) yleisön lopullisesta mielipiteestä.
Mutta taideteoksen taiteellinen arvo on ennenkaikkea taiteilijan itsensä ja teoksen välinen suhde. Taiteen itseisarvo sensijaan taiteen ja ylesön välinen suhde.
Taide ei periaatteessa saa olla todellisuuden muokkaamista kuin sen kuvaamisen kautta.
Taide ei ota kantaa todellisuuteen vaan sen tekevät ihmiset. Jos nimittäin jätämme taiteesta symboloivan aspektin ja miellämme sen reaalitodellisuudeksi niin aikamme suurtaiteilija G W Bush, voi aivan rauhassa nimittää vaikkapa Irakin sotaa aikamme suurimmaksi Tila-Taide-teokseksi.
Englantilaisilla kun on art-of-war käsitteensä ja tämä mahdollistaa myös itse sodan käsittämisen tilataiteena. Tätä en itse suomalaisena ole valmis hyväksymään enkä hyväksy. Taide taiteena ja realitodellisuus realitodellisuutena.