Kuinka on mahdollista, että näin pienellä kansalla on niin laaja itsehallinto?
Niin kauan kuin tiedetään, ovat ahvenanmaalaiset puhuneet ruotsia ja kulttuuri on – paikalliset muunnokset huomioon ottaen – muistuttanut ruotsalaista kulttuuria. Ahvenanmaa kuuluikin Ruotsin valtakuntaan, ajoittain melko itsenäisine hallintoineen, aina 1808-1809 sotaan asti, jonka seurauksena Ruotsin oli pakko luopua Suomesta ja Ahvenanmaasta Venäjän hyväksi. Ahvenanmaasta tuli näin osa Suomen suurruhtinaskuntaa.
Kun Venäjän tsaarivaltakunta alkoi hajota, pidettiin Ahvenanmaan kansanopistolla elokuussa 1917 kaikkien ahvenanmaalaisten kuntien edustajien kesken salainen neuvottelu. Siellä päätettiin toimia maakunnan uudelleenyhdistämiseksi vanhaan emämaahan Ruotsiin. Tämän toivomuksen esittivät Ahvenanmaan edustajat Ruotsin kuninkaalle ja toivomuksen tueksi esitettiin mm. joukkoadressi, jossa allekirjoittajina oli valtaenemmistö aikuisesta kotona olevasta väestöstä. Joulukuussa 1917 Suomi julistautui itsenäiseksi tasavallaksi vedoten samaan kansojen itsemääräämisoikeusperiaatteeseen kuin mihin ahvenanmaalaisetkin viittasivat tukeakseen uudelleenliittymistä Ruotsiin. Suomen puolelta ei kuitenkaan oltu valmiita suostumaan ahvenanmaalaisten uudelleenliittymisvaatimukseen, mutta sen sijaan haluttiin antaa maakunnalle eräänlainen sisäinen itsehallinto. Tätä tarkoitusta varten Suomen eduskunta sääti vuonna 1920 itsehallintolain, jota ahvenanmaalaiset eivät kuitenkaan tässä vaihessa olleet valmiita hyväksymään.
Ahvenanmaan kysymyksen kansainvälisen luonteen takia asia siirrettiin vastaperustetulle Kansainliitolle, ja kesäkuussa 1921 Kansainliiton neuvosto päätti, että Suomi saisi Ahvenanmaan saaret hallintaansa. Suomi sitoutui kuitenkin takaamaan Ahvenanmaan saarten väestölle sen ruotsinkielen, kulttuurin ja paikalliset tavat. Päätöstä täydennettiin Suomen ja Ruotsin välisellä sopimuksella, joka määräsi takuiden toteuttamisesta.
Samalla Kansainliitto päätti Ahvenanmaan demilitarisointia ja neutralisoimista koskevan sopimuksen solmimisesta. Näin ei mikään konfliktin osapuolista, ei Suomi, Ruotsi eikä Ahvenanmaakaan jäänyt kokonaan osattomaksi. Suomi sai Ahvenanmaan saaret suvereniteettinsa alaisuuteen, Ahvenanmaa sai itsehallintonsa sekä takuut kielen ja kulttuurin säilyttämisestä, ja Ruotsi sai takuut siitä, ettei Ahvenanmaan suunnalta tulisi Ruotsille sotilaallista uhkaa. Sen jälkeen kun itsehallintolakia oli täydennetty maanhankintaa ja äänioikeutta koskevilla määräyksillä, pidettiin 1922 ensimmäiset maakuntapäivävaalit. Maakuntapäivät kokoontui ensimmäiseen täysistuntoonsa kesäkuun 9. päivänä. Tätä päivää juhlitaan nykyään Ahvenanmaan itsehallintopäivänä. Itsehallintolakia on tämän jälkeen kokonaisuudistettu kaksi kertaa, nimittäin vuosina 1951 ja 1993.
Seuraavat asiat edellyttävät Ahvenanmaan kotiseutuoikeutta:
– äänioikeus ja vaalikelpoisuus maakuntapäivävaaleissa
– oikeus omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta maakunnassa
– oikeus harjoittaa elinkeinoa maakunnassa.
Kiinteän omaisuuden omistamis- ja hallintaoikeuteen tehdyt rajoitukset on laadittu sitä varten, että voitaisiin taata maaomistuksen pysyvän ahvenanmaalaisten käsissä.
Kotiseutuoikeuden saa syntyessään jokainen, jonka jommallakummalla vanhemmalla on tämä kotiseutuoikeus.
Maakuntaan muuttaneet, jotka ovat asuneet täällä vähintään viisi vuotta ja joilla on tyydyttävä ruotsinkielen taito, saavat Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden hakemuksesta. Ainoastaan Suomen kansalaiset voivat saada kotiseutuoikeuden.
Maakuntahallitus voi erityistapauksissa myöntää poikkeuksen kotiseutuoikeusvaatimuksesta kiinteän omaisuuden hankkimista tai elinkeinon harjoittamista varten.
Ahvenanmaan ulkopuolella pidempään kuin viisi vuotta asunut menettää kotiseutuoikeutensa.
Itsehallintolain mukaan Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsinkieli. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että sekä maakunnan että kuntien kuten myös Ahvenanmaalla toimivan valtionhallinnon piirissä on virastokielenä ruotsi. Kaikkien kirjelmien ja muiden asiakirjojen, joita valtion viranomaiset lähettävät Ahvenanmaalle, tulee niin ikään olla kirjoitettuja ruotsinkielellä.
Yhteiskunnan tukea nauttivissa kouluissa on opetuskielenä ruotsi.
Väkiluku: Manner-Suomi 5 180 038 - Ahvenanmaa 26 257
Bruttokansantuote: Manner-Suomi 117 682 milj.EUR - Ahvenanmaa 817 milj.EUR
Bruttokansantuote/asukas: Manner-Suomi 100 - Ahvenanmaa 138.
http://www.aland.fi/virtual/finsk/frame.html
Niin kauan kuin tiedetään, ovat ahvenanmaalaiset puhuneet ruotsia ja kulttuuri on – paikalliset muunnokset huomioon ottaen – muistuttanut ruotsalaista kulttuuria. Ahvenanmaa kuuluikin Ruotsin valtakuntaan, ajoittain melko itsenäisine hallintoineen, aina 1808-1809 sotaan asti, jonka seurauksena Ruotsin oli pakko luopua Suomesta ja Ahvenanmaasta Venäjän hyväksi. Ahvenanmaasta tuli näin osa Suomen suurruhtinaskuntaa.
Kun Venäjän tsaarivaltakunta alkoi hajota, pidettiin Ahvenanmaan kansanopistolla elokuussa 1917 kaikkien ahvenanmaalaisten kuntien edustajien kesken salainen neuvottelu. Siellä päätettiin toimia maakunnan uudelleenyhdistämiseksi vanhaan emämaahan Ruotsiin. Tämän toivomuksen esittivät Ahvenanmaan edustajat Ruotsin kuninkaalle ja toivomuksen tueksi esitettiin mm. joukkoadressi, jossa allekirjoittajina oli valtaenemmistö aikuisesta kotona olevasta väestöstä. Joulukuussa 1917 Suomi julistautui itsenäiseksi tasavallaksi vedoten samaan kansojen itsemääräämisoikeusperiaatteeseen kuin mihin ahvenanmaalaisetkin viittasivat tukeakseen uudelleenliittymistä Ruotsiin. Suomen puolelta ei kuitenkaan oltu valmiita suostumaan ahvenanmaalaisten uudelleenliittymisvaatimukseen, mutta sen sijaan haluttiin antaa maakunnalle eräänlainen sisäinen itsehallinto. Tätä tarkoitusta varten Suomen eduskunta sääti vuonna 1920 itsehallintolain, jota ahvenanmaalaiset eivät kuitenkaan tässä vaihessa olleet valmiita hyväksymään.
Ahvenanmaan kysymyksen kansainvälisen luonteen takia asia siirrettiin vastaperustetulle Kansainliitolle, ja kesäkuussa 1921 Kansainliiton neuvosto päätti, että Suomi saisi Ahvenanmaan saaret hallintaansa. Suomi sitoutui kuitenkin takaamaan Ahvenanmaan saarten väestölle sen ruotsinkielen, kulttuurin ja paikalliset tavat. Päätöstä täydennettiin Suomen ja Ruotsin välisellä sopimuksella, joka määräsi takuiden toteuttamisesta.
Samalla Kansainliitto päätti Ahvenanmaan demilitarisointia ja neutralisoimista koskevan sopimuksen solmimisesta. Näin ei mikään konfliktin osapuolista, ei Suomi, Ruotsi eikä Ahvenanmaakaan jäänyt kokonaan osattomaksi. Suomi sai Ahvenanmaan saaret suvereniteettinsa alaisuuteen, Ahvenanmaa sai itsehallintonsa sekä takuut kielen ja kulttuurin säilyttämisestä, ja Ruotsi sai takuut siitä, ettei Ahvenanmaan suunnalta tulisi Ruotsille sotilaallista uhkaa. Sen jälkeen kun itsehallintolakia oli täydennetty maanhankintaa ja äänioikeutta koskevilla määräyksillä, pidettiin 1922 ensimmäiset maakuntapäivävaalit. Maakuntapäivät kokoontui ensimmäiseen täysistuntoonsa kesäkuun 9. päivänä. Tätä päivää juhlitaan nykyään Ahvenanmaan itsehallintopäivänä. Itsehallintolakia on tämän jälkeen kokonaisuudistettu kaksi kertaa, nimittäin vuosina 1951 ja 1993.
Seuraavat asiat edellyttävät Ahvenanmaan kotiseutuoikeutta:
– äänioikeus ja vaalikelpoisuus maakuntapäivävaaleissa
– oikeus omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta maakunnassa
– oikeus harjoittaa elinkeinoa maakunnassa.
Kiinteän omaisuuden omistamis- ja hallintaoikeuteen tehdyt rajoitukset on laadittu sitä varten, että voitaisiin taata maaomistuksen pysyvän ahvenanmaalaisten käsissä.
Kotiseutuoikeuden saa syntyessään jokainen, jonka jommallakummalla vanhemmalla on tämä kotiseutuoikeus.
Maakuntaan muuttaneet, jotka ovat asuneet täällä vähintään viisi vuotta ja joilla on tyydyttävä ruotsinkielen taito, saavat Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden hakemuksesta. Ainoastaan Suomen kansalaiset voivat saada kotiseutuoikeuden.
Maakuntahallitus voi erityistapauksissa myöntää poikkeuksen kotiseutuoikeusvaatimuksesta kiinteän omaisuuden hankkimista tai elinkeinon harjoittamista varten.
Ahvenanmaan ulkopuolella pidempään kuin viisi vuotta asunut menettää kotiseutuoikeutensa.
Itsehallintolain mukaan Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsinkieli. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että sekä maakunnan että kuntien kuten myös Ahvenanmaalla toimivan valtionhallinnon piirissä on virastokielenä ruotsi. Kaikkien kirjelmien ja muiden asiakirjojen, joita valtion viranomaiset lähettävät Ahvenanmaalle, tulee niin ikään olla kirjoitettuja ruotsinkielellä.
Yhteiskunnan tukea nauttivissa kouluissa on opetuskielenä ruotsi.
Väkiluku: Manner-Suomi 5 180 038 - Ahvenanmaa 26 257
Bruttokansantuote: Manner-Suomi 117 682 milj.EUR - Ahvenanmaa 817 milj.EUR
Bruttokansantuote/asukas: Manner-Suomi 100 - Ahvenanmaa 138.
http://www.aland.fi/virtual/finsk/frame.html
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jos kysymys oli "Kuinka on mahdollista, että näin pienellä kansalla on niin laaja itsehallinto? " niin itsehän siihen vastasit :)
En ymmärrä syytä, miksi nuo kauheat saaret saavat ylläpitää tuommoista roistovaltioimagoa.
Kielirasistinen verenimijäporukka, joka imee suomen taloutta ja vain valittaa ja vaatii lisää oikeuksia vastikkeetta.
Olin aikanaan kielikurssilla Finströmin kansanopistolla, jonbka pihalla on monumentti mainitusta kapinakokouksesta.
Kusin sen juureen.