Suomessa on joitain yli 1000 jäsenen seurakuntia,
mielestäni se ei enää palvele herran työtäkään, koska kyvyt piiloutuu massaan, itse olen nähnyt tämän Lahdessa ja jäänyt syrjään ja kokonaan sivuun. olen entinen evankelista. silti yhä uskon,mutta talentit eivät ole käytössä johtuen siitä,että kaikkea on ja liikaa eli ihminen penkissä on vain massaa jota ei kukaan tervehdi, emme tunne toisiamme kuin ehkä näöltä? salin toisella puolella istuvia en edes koskaan ehkä nähnytkään, muualta tulleena.
mielestäni se ei enää palvele herran työtäkään, koska kyvyt piiloutuu massaan, itse olen nähnyt tämän Lahdessa ja jäänyt syrjään ja kokonaan sivuun. olen entinen evankelista. silti yhä uskon,mutta talentit eivät ole käytössä johtuen siitä,että kaikkea on ja liikaa eli ihminen penkissä on vain massaa jota ei kukaan tervehdi, emme tunne toisiamme kuin ehkä näöltä? salin toisella puolella istuvia en edes koskaan ehkä nähnytkään, muualta tulleena.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Täällä Sodankylässä oli aikanaan vain muutaman kymmenen jäsenen seurakunta, mutta ne, jotka eivät mielistelleet ja liehakoineet vanhimmistoa - kiillottaneet heidän hrskastelevan lihan pintakiiltoa, saivat olla miten lystäävät. Ei heistä kukaan välittänyt ja jos eivät pariin vuoteen käyneet kokouksissa, heidät mahtipontisesti erotettiin "saatanan haltuun".
No. Näihin epäkohtiin yritin Jumalan valtuusmiehenä saada korjausta - tulos oli, että 19.8.1979 pyysin itse eroa seurakunnasta ja jatkan nykyisin evankelistan hommeleita ilman helluntailaisia ja koko maailma on avoinna edessäni.
Ramattukoulussa Matti Vuorinen opetti aikanaan: "Kun Jumala kutsuu ja erottaa jonkun palvelukseensa, Hän kutsuu ja erottaa palvelemaan häntä itseään eikä jotain herätysliikettä".
Ja minä sanon: AMEN
...olen täsmälleen samaa mieltä!!!kuten sanoit -
>>>Ramattukoulussa Matti Vuorinen opetti aikanaan: "Kun Jumala kutsuu ja erottaa jonkun palvelukseensa, Hän kutsuu ja erottaa palvelemaan häntä itseään eikä jotain herätysliikettä".
Ja minä sanon: AMEN
helluntaiherätyksessä onkin.
"Jokainen seurakunta on oma "yksikkönsä" ja toimii oman päätäntänsä ja toimintansa periaatteilla!
Eroavaisuudet eri seurakuntien "sisäisessä elämässä" on monenkirjavat!"
Eli helluntaiherätykseltä, rekisteröitymättömänä herätysliikkeenä, on puuttunut keskusorganisaatio, jolla olisi päätäntävaltaa ja mahdollisuudet puuttua paikallisseurakuntien ongelmiin silloin kun tarvetta ilmenee. Näin pienet paikallisseurakunnat saavat täysin vapaat kädet päsmätä miten sattuu ja muokata kaiken toiminnan, päätökset ja totuuskäsitteet aina sen mukaan, miten se pönkittää vanhimmiston asemaa ja kiillottaa heidän pintakiiltoaan. Merkillepantavaa myös oli, että silloisesta Sodankylän vanhimmistosta ei kukaan ollut saanut minkäänlaista koulutusta ja saarnaajakin käynyt vain pari viikkoa jotain kurssia.
Eli olin ainut raamattukoulun käynyt kaveri ja kun lähdin, evankelistaksi siunattuna Jumalan valtuusmiehenä, toteuttamaan raamattukoulun opetuksia käytännössä niin jokainenhan ymmärtää miten siinä käy. Nousi niin väkevät vastavoimat silloisen saarnaajan ja vanhimmiston taholta ettei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin hyvästellä koko seurakunta.
Mitä vielä niihin seurakunnasta erottamisiin tulee, niin käytäntö oli todella se, että ellei pariin vuoteen ollut näkynyt kokouksessa, hänet mahtipontisesti erotettiin saatanan haltuun. Näin oli erotettu myös eräs sivukylän emäntä ja kun toiset kysymään vanhimmiston johtajalta; "Miksi kuiten se sisar erotettiin?" "En minä vai tiedä" oli vanhimmiston johtaja vastannut. Ja tämän päivän todellisuus on, että Sodankylässä on meitä entisiä helluntailaisia enemmän kuin nykyisiä ja jatkuvasti tippuu tienoheen ilman, että vanhimmisto yrittäisikään korjata epäkohtia omassa toiminnassaan ja asenteissaan. Ovat mielestään niin pyhiä ja virheettömiä, ettei heissä voi mitään vikaa olla.
(kylläpä näitä stooreja nyt alkoi syntyä tälle palstalle! kirjoittaja ei vain enää jaksa keskustella yksikseen..)
olkoon kirjoituksesi missä mielessä hyvänsä tehty, ajattelin kuitenkin vastata siihen.
haluan siis kysyä, miksi et voi tutustua käytävän toisella puolella istuvaan matkatoveriin tai ensi kertaa taloon tulleeseen etsijään?
anteeksi vain, mutta en yhtään ihmettele, että tuolla asenteella olet entinen evankelista.
jos nyt satut olemaan ex-evankelista, tiedät kyllä, että nyt olisi aika srk perustaa tytärseurakunta vaikka jonnekin lähiöön. miten olisi mukkula?
eikun vaan työhön ja toimeen, pois itkut ja valitukset, hyvät ystävät!
tutustuminen isossa massassa ei ole niin yksiselitteistä,
olen samaa mieltä tytär-srk tai soluista, ne takaisivat toimivan yhteisön.
en ole ainut asian kanssa kamppaileva.
tutstuminen on vielä vaikeampaa, jos odotamme, että srk työntekijät tekevät senkin asian puolestamme!
itseasiassa srk koostuu meistä, seurakuntalaisista ja olemme itse hyvin pitkälle vastuussa siitä, minkälainen fiilis siellä on.
tottakai on paljon merkitystä sillä, minkä tyyppisiä ja luonteisia ovat srk "johtohahmot" eli paimenet.
jos paimen on luonteeltaan jäyhä ja kaavoihin kangistunut, on srk:aan vaikempi saada elämää.
jos taas paimen iloluontoinen ja impulsiivinen, laumasta heijastuu toimivampi kuva.
hyvä tode! lukisitko eka kirjoitukseni nyt ihan sana sanalta uudestaan läpi, huomaan, että et lukenut sitä niin ku mä kirjotin vaan kuten sä "luit".
kyse on massasta, onko se silloin yksilöä=paimenia, en puhunut heistä. puhuin LAUMASTA lue uusiksi ja laskeudu alas jalustaltasi, tule keskustelemaan ihminen ihmiselle äläkä latele korkealta.kiitos.
minä en ole leo, vaan lahdesta.kiitos.
ja se olen MINÄ JOKA OLEN MUUALTA TULLUT.VAIKEAA ON OLLUT PÄÄSTÄ SISÄÄN.
luin nyt uudestaan, ainakin 5 kertaa, kirjoituksesi ja uskon nyt, että se ei ollut provo,niinkuin luulin.
mistähän se siis johtunee, että toiset sulautuvat heti porukkaan kuin porukkaan ja toisilta se voi viedä paljonkin aikaa?
isossa srk on varmaankin oltava aloitteellinen ja suorastaan tyrkyttäydyttävä itse, jos haluaa tehdä muutakin, kuin vain istua penkissä ja kuunnella toisia.
en tiedä oikeasti, miksi olet entinen evankelista, ja vaivaako se asia sinua enemmän kuin ulkopuolisuus?
näin on, kuten kirjoitit,pienemmistä yhteisöistä esim 300 henkeä jos on lähtöisin tai tottunut, niin kaipa srk kulttuurit ovat niin erilaiset,
pienisssä kätellään ja ihmiset ovat luonnostaan tuttuja, isommissa mennään esim suoraan penkkiin jne.
en tiedä onko entinen evankel oikea termi,
ei Jumalan näkökulmasta, en ole entinen, mutta ehkäpä sanotaan näin että sivuun jäänyt seurakunta-mielessä,
mutta annetaan tämän seikan olla. hyvää jatkoa!
juttelemaan asiastasi Jouko Variksen kanssa. Hän on ihan ok-tyyppi. Tuskin asia korjaantuu täällä narisemisen myötä.
tuli tuossa viime yön tunteina esille tuo soluseurakunta- asia! siinä on eräs vastaus suuren srk massa-ongelmiin. kun sinussa virtaa ilmiselvästi "evankelistan verta", etkö alkaisi fundeeraamaan asiaa ja niin käyttämään omaa kutsumustasi?
viimeksi viime viikolla kuulin eräästä solusta, joka on toiminut jo useamman vuoden ja jakautunutkin kolmeen osaan suuren kävijämääränsä takia. ja huom! uusia kasvoja on tullut mukaan srk:aan tästäkin solusta jo useita.
Kerroit olevasi "entinen"??? evankelista. Jos viihdyt seurakunnassasi, mikä estäisi sinua pyytämästä Herralta työtä itsellesi ja kun saat tehtävän ilmoittaudu toki seurakunnan johtajalle ja kerro mikä on sinun näkysi. Hän varmaan antaa sinulle vanhemmiston kanssa siunauksen työhösi.
Kiitos!
Olen saanut rohkaisua ja ollut myös Herran edessä.Kaikki ok ja Jumala avaamassa uusia väyliä, en kuitenkaan niistä näin tässä yleisesti. Kiitos teille ja runsasta siunausta kohden kävettä jokaiselle!