Olen jo aiemmin tilastoja hyväksi käyttäen todennut, että Keskusta on ainoa suuri puolue, jonka kannatuksen kasvu lisää tuloveroprosentin kasvua kunnassa. Nyt tämä keskustalainen julkisten varojen kulutushysteria on jo tarttunut valtiontalouteenkin. Muuten, milloin viimeksi valtio otti rrrroimasti lisää velkaa - ai niin, Ahon hallituksen aikana.
Valtion velka kääntyi selvään kasvuun
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=48050
Suomen valtion velka kääntyi viime vuonna selvään kasvuun neljä vuotta kestäneen laskun jälkeen. Valtion velka kasvoi 4 067 miljoonaa euroa ja nousi Valtiokonttorin keräämien tietojen mukaan 63,3 miljardiin euroon. Vuotta aiemmin valtiolla oli velkaa 59,3 miljardia euroa.
Jokaista suomalaista kohti laskettu velka kasvoi viime vuonna vajaalla 800 eurolla. Joulukuun lopussa suomalaisten henkeä kohti laskettu valtion velka nousi keskimäärin noin 12 200 euroon. Korkoja valtion velasta maksettiin viime vuonna 4 718 miljoonaa euroa eli runsaat 900 euroa jokaista suomalaista kohti.
Valtion velasta valtaosa eli 62 079 miljoonaa euroa oli kotimaan rahan määräistä. Euromääräinen velka kasvoi vuodessa 10 623 miljoonaa euroa. Valuuttavelkaa valtiolla oli viime vuoden lopussa vain 1 241 miljoonaa euroa, kun sitä vuotta aiemmin oli 7 797 miljoonaa euroa.
Uutta velkaa valtio otti viime vuonna nettomääräisesti 4 513 miljoonaa euroa. Bruttolainanotto kohosi 56 064 miljoonaan euroon. Samaan aikaan valtio maksoi pois vanhaa velkaa 51 551 miljoonan euron arvosta.
Valtiokonttori arvioi valtion nettorahoitustarpeeksi tänä vuonna 1,3 miljardia euroa. Pitkäaikainen bruttolainanotto nousee Valtiokonttorin rahoituskatsauksen mukaan noin 7-8 miljardiin euroon. Lyhytaikainen rahoitus kasvaa 6-7 miljardiin euroon.
Valtion kassavarat olivat viime vuoden lopussa 6,6 miljardia euroa. Hyvän likviditeetin vuoksi valtio ei ensimmäisellä neljänneksellä laske liikkeeseen uusia velkakirjalainoja. Uusi kymmenen vuoden viitelaina pyritään laskemaan liikkeeseen toisella neljänneksellä. Lyhytaikainen lainanotto jatkuu normaaliin tahtiin.
Valtion velka räjähti kasvuun 1990-luvun alun laman vuoksi. Vuonna 1990 valtiolla oli velkaa 9,1 miljardia euroa. Valtion raju velkaantuminen jatkui kahdeksan vuoden ajan.
Vuoden 1998 lopussa valtion velka nousi 69,8 miljardiin euroon, mistä se laski vuoden 2002 loppuun mennessä 59,3 miljardiin euroon. Viime vuonna velka kääntyi taas kasvuun.
Velan kasvun myötä myös valtion korkomenot moninkertaistuivat. Vuonna 1990 valtion velasta maksettiin korkoja 794 miljoonaa euroa. Korkeimmillaan vuonna 1998 valtion velan korot kohosivat 5,6 miljardiin euroon.
Vuosina 1990-2003 valtion velasta maksettiin korkoja yhteensä 53,5 miljardia euroa. Vuoden 1990 tasolla korkomenot olisivat olleet suuruusluokaltaan noin 11 miljardia euroa. Jokaista suomalaista kohti velasta maksettiin vuosina 1990-2003 korkoja noin 10 300 euroa.
Valtion velka kääntyi selvään kasvuun
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=48050
Suomen valtion velka kääntyi viime vuonna selvään kasvuun neljä vuotta kestäneen laskun jälkeen. Valtion velka kasvoi 4 067 miljoonaa euroa ja nousi Valtiokonttorin keräämien tietojen mukaan 63,3 miljardiin euroon. Vuotta aiemmin valtiolla oli velkaa 59,3 miljardia euroa.
Jokaista suomalaista kohti laskettu velka kasvoi viime vuonna vajaalla 800 eurolla. Joulukuun lopussa suomalaisten henkeä kohti laskettu valtion velka nousi keskimäärin noin 12 200 euroon. Korkoja valtion velasta maksettiin viime vuonna 4 718 miljoonaa euroa eli runsaat 900 euroa jokaista suomalaista kohti.
Valtion velasta valtaosa eli 62 079 miljoonaa euroa oli kotimaan rahan määräistä. Euromääräinen velka kasvoi vuodessa 10 623 miljoonaa euroa. Valuuttavelkaa valtiolla oli viime vuoden lopussa vain 1 241 miljoonaa euroa, kun sitä vuotta aiemmin oli 7 797 miljoonaa euroa.
Uutta velkaa valtio otti viime vuonna nettomääräisesti 4 513 miljoonaa euroa. Bruttolainanotto kohosi 56 064 miljoonaan euroon. Samaan aikaan valtio maksoi pois vanhaa velkaa 51 551 miljoonan euron arvosta.
Valtiokonttori arvioi valtion nettorahoitustarpeeksi tänä vuonna 1,3 miljardia euroa. Pitkäaikainen bruttolainanotto nousee Valtiokonttorin rahoituskatsauksen mukaan noin 7-8 miljardiin euroon. Lyhytaikainen rahoitus kasvaa 6-7 miljardiin euroon.
Valtion kassavarat olivat viime vuoden lopussa 6,6 miljardia euroa. Hyvän likviditeetin vuoksi valtio ei ensimmäisellä neljänneksellä laske liikkeeseen uusia velkakirjalainoja. Uusi kymmenen vuoden viitelaina pyritään laskemaan liikkeeseen toisella neljänneksellä. Lyhytaikainen lainanotto jatkuu normaaliin tahtiin.
Valtion velka räjähti kasvuun 1990-luvun alun laman vuoksi. Vuonna 1990 valtiolla oli velkaa 9,1 miljardia euroa. Valtion raju velkaantuminen jatkui kahdeksan vuoden ajan.
Vuoden 1998 lopussa valtion velka nousi 69,8 miljardiin euroon, mistä se laski vuoden 2002 loppuun mennessä 59,3 miljardiin euroon. Viime vuonna velka kääntyi taas kasvuun.
Velan kasvun myötä myös valtion korkomenot moninkertaistuivat. Vuonna 1990 valtion velasta maksettiin korkoja 794 miljoonaa euroa. Korkeimmillaan vuonna 1998 valtion velan korot kohosivat 5,6 miljardiin euroon.
Vuosina 1990-2003 valtion velasta maksettiin korkoja yhteensä 53,5 miljardia euroa. Vuoden 1990 tasolla korkomenot olisivat olleet suuruusluokaltaan noin 11 miljardia euroa. Jokaista suomalaista kohti velasta maksettiin vuosina 1990-2003 korkoja noin 10 300 euroa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ahon-Viinasen hallitus otti velkaa, koska julkisia menoja ei pystytty riittävästi leikkaamaan, kiitos mm. sen, että oppositiossa olleet demarit kaatoivat SAK:n avulla selvitysmies Kalevi Sorsan valmiiksi neuvotteleman yhteiskuntasopimuken, jolla laman seurauksia olisi voitu merkittävästi lieventää.
Lipposen-Niinistön hallitukset saivat talouden kasvuun ja velan takaisinmaksun sujumaan. Kiitos niille hyvästä työstä. Maan talous saatiin laman jälkeen lujemmalle pohjalle, vaikka velkaa vielä jäikin melkoisesti - jää vielä pitläksi aikaa.
Nyt päälläoleva taantuma uhkaa aiheuttaa vakavia seurauksia, ellei ostovoimaa ja kysyntää saada pidetyksi ylhäällä työllisyyden ylläpitämiseksi. Siksi on aivan perusteltua ottaa lisää velkaa, että taantumasta selvitään yli mahdollisimman vähin rakenteellisin vaurioin.