Käteeni sattui vanha Kippari vuodelta 2002, jossa oli testattu Targa 27 ja Tiiskeri 771 yli 14ms tuulessa. Artikkelissa todettiin näiden kahden olevan kokoluokassaan muita merkittävästi parempia veneitä. Minua kiinnostaa etenkin Targa lähinnä mökkivene käyttöön, kun pitää päästä kaikilla keleillä saareen. Targat näyttävät yleistyneen viimevuosina runsaasti ainakin Turun Saaristossa. Kertokaa käsityksenne em. veneistä.
Kovan kelin veneet
Ville
2514191
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Tosin siinä lehtijutussa sanottiin, että niissä kummassakaan ei ole mitään ylimaallista. Kyllähän sitä Targalla ajais. Hinnat ovat vaat hirveitä. Arvo tosin säilyy.
Jos Targan ideologia sopii sinun kuvaan, niin parempaa venettä ei ole!
1980 -1990 tullilla oli käytössä kaksi eri mallista partiovenettä joilla uskalsi mennä "kelillä kuin kelillä" partioimaan.
Toinen oli Tiiskeri 771 edeltävä malli ja toinen Vator 22 Patrol.
Targa 27 ja suuremmat on merien Mercedeksiä.
Jos kukkaro antaa myöten niin osta ihmeessä.
Spartalainen varustus Targoissa on ja ilmaa hinnoissa.
En itse oikein lämpeä niistä lainkaan.
Luulen, että joku Nordstar 24 tai Minor antaa rahalle paremman vastineen. Tosin Targa saattaa olla nopeampi.
Ei Targa merten Mercedes ole, pikemminkin Land Rover. Ei loistelias, mutta menee minne tahansa. Vaikka saunan taakse.
Kun siirrytään "leluista" tosiveneisiin siirrytään samalla akselivetoon. Storebro esimerkiksi! Targassa kokataan ohjaamossa ja pöytä hilataan kattoon, ei kovin tyylikästä mielestäni.
mökkiveneessä viitsisi mitään kokata. Eikös sitä mennä mökille kokkailemaan. Niin minä ainakin teen. Minua juuri ärsyttää se, että monissa hyvissä yhteysveneissä tulee mukana kaikkea mahdollista krääsää. Lämmitin riittää. Navigointivarustus on sitten asia erikseen.
Minoreista ainakin osa on akselivetoisia, eleivät peräti kaikki.
Tiiskeri 771 ja Targa 27 ovat mielestäni ihan hyviä veneitä, muttei missään nimessä ylivertaisia muihin nähden. Eipä kummassakaan runko mitenkään ihmeellinen ole, päinvastoin, pehmeämmän kulun tuova pohjan v-kulma ei näissä kummassakaan ole kuin nippanappa 20 astetta. Molemmat veneet ovat kyllä keskiarvoa paremmin tehtyjä, nimenomaan vahvarakenteisia, sen huomaa painostakin. Keliominaisuudet ovat vähän makuasia, itse en pidä kumpaakaan mitenkään ainutlaatuisena, kyllä esimerkiksi jotkut Nimbuksen mallit, Hydroliftit, Rib-veneet, Falcon 26 ja laatujenkit menevät kovassa kelissä aivan yhtä mallikkaasti.
Velipojalla on ko:vator sehän on jo vanha vene mutta aikoinaan niitä oli tullilla ja poliisilla veneen laminaattipaksuus on hurja ja aivan hirvittävän järeä pohjapalkisto vene painaa sen takia varmaan 2kertaa enemmän kuin nykyiset samankokoiset. valtiolla niissä oli 2 konetta mutta velipojalla on yksi kpl 320hv omc cobra millä vene liikkuukin hyvin painosäästö kahteen koneeseen on huomattava, viranomaiskäytössä tuo 2 konetta oli varmaan turvallisuudenkin takia olen ko: veneellä ollut 19ms/ulkomerellä meno oli hurjaa mutta missään vaiheessa ei tuntunut siltä että paikat/kyky ei riittäisi..;)
on kaikkien lasikuituisten "keliveneiden" äiti,kotimainen ja vielä tyylikäs! säälivaan että ajamisella on hintansa...
sonnisen spermaa kuulemma laminaatin välissä.
Jos olisi pakko lähteä myrskyyn vaikkapa pohjanmerelle, ottaisin alleni ison RIBin. Esim ruotsalaisissa venelehdissä testaillaan näitä enemmänkin. Jää targat ja tiiskerit kun vertaa joihinkin esim 12m vehkeisiin kevlarrungolla ja 2x800 hv dieseleillä, huippunopeuttakin 60kn. Pärjäävät kyllä myös samassa kokoluokassakin, 9- metrisistä alkaen alkaa jo olla sisätilaakin. Ehdottomat plussat erittäin syvä V, erittäin alhainen painopiste, ja vakauttava/leijuttava makkara. Usein myös tinkimätön rakenne.
Eikös kysymys nyt ollu näistä kotimaisista "tavallisen ihmisen" keliveneistä vaikka kyllä joku targakin on harvojen herkkua!! voihan sitä verrata vaikka warrea--> ferraria tai vator 22 patrolia --> 2x 800hv ribiin vatorin kokonaisarvo on noin 10tuhatta euroa yksi kpl 800hv dieselmoottoria on varmaan 50tuhatta euroa!
mul makaa tossa pihalla vanha vuoden 72- mallia oleva 9m pitkä ja 2.70 leviä summalainen oikee perinteinen meriläinen. 80 heppasella volvo-masiinilla kulkee 12-13 solmuu. hidas on ku juudas mut ikinä ei pelota. kipparilta loppuu kantti ennenku tosta paatista kyky. 20 m/s jos tuulee menee hiljaksee mut pomminvarmasti. ei pojat niistä teidän piikki keula vehkeistä ole mihinkää. ja kun syksysin on välillä kovat kelit jopa suomenlahdella ni toi on ehdoton peli. 9mm. lasikuitu pohjassa ja 4mm. kupeissa ni ei säiky heti edes jäitä.. antaa vaa mörsköttää... meinaa vaa voima loppuu ku sillä työntää kevääl/syksyl jäähä reikää. mut muuten se on ihan loistava peli.
kevättä odotellessa.. kyllä se sieltä taas kohta tulee. 3kk. päästä jo hyväs lykys ajetaa!!
...kyllä puoliplaanari tai uppoumarunkoinen voipi
hyvinkin olla kovan kelin vene. Nopeutta ei tietty
löydy, mutta voi ajaa suht' hyvin mitä nopeutta tahansa ja nostoa ja laitaa löytyy yleensä veneistä. Mietityttää nimittäin nuo nopeat veneet (ei välttämättä Targa ja Tiiskeri tmv.), että mitenkäs niiden ominaisuuksien ja turvallisuuden kanssa on, kun ei pysty syystä tai toisesta ajamaan 'oikeaa' nopeutta ?
Olen samaa mieltä, että usein unohdetaan puoliplaanarit ja uppoumarunkoiset veneet kun mietitään merikelpoisia veneitä. Itse edustan nuorempaa veneilijäsukupolvea, jolla usein on vauhti pääasia. Mielestäni kuitenkin parasta matkantekoa tarjoavat juuri ko. isot veneet. Kyyti on varmaa ja pieni aallokkokaan ei haittaa menoa. Kysyisinkin, että mitä veneitä laittaisitte tähän nimenomaiseen kategoriaan?
Marsund 906, Flying Albatross ja tietty joukko
puu-/lasikuitumeriläisiä...
Turhaan mietit, kyllä hyvällä nopealla veneellä pärjää pahassa kelissä vaikka ajaisi hiljaa tai kovempaakin. Ei ne riskit ainakaan siitä kasva jos nopeutta pudottaa.
Ollaanpa liikeellä pienellä, isommalla, hitaalla taikka nopeammalla, kipparista se on paljon kiinni.
Kokemus on valttia.
Vanhat Coronetit ja tietenkin Utö31 hirmu järeä vene tiikkikansineen ja massiivipuurakenteineen.
Pohjanlahden veistämöiltä löytyy sellainen peli
kuin Kulkuri, jossa voipi olla Merten Maasturia
järeine rakenteineen ja ominaisuuksineen...
Olen kanssasi samaa mieltä: onnaa hyvällä nopealla
liukuvalla veneella ja mitä sanot kipparin kokemuksesta ja vielä ko. veneestä.
Mutta tarkoitin sellaisia nopeita veneitä, joista
ei löydy mm. keulan nostetta ja varalaitaa kummoisestikaan, josta seuraa, että nopeutta pudotettaessa (on pakko - ei kärsi ajaa liussa),
meri alkaa tulla yli veneen tai ainakin vihreää vettä keulakannelle...
Silloin tällöin (=harvoin) venepörsseissä näkyy Holmö 36 -veneitä. On jämerästi tehty paatti, onhan valmistaja niittänyt mainetta ensisijassa työvenevalmistajana. Uppouma/puoliliukuva runko on myös merikelpoisen oloinen, tällä veneellä lähtisin kovempaankin keliin. Veneestä on vissiin useita eri versioita, perhekäyttöön parhaalta vaikuttaisi kolmekajuuttainen, takahytillä varustettu malli.
Yksi versioista on tällainen:
http://www.kotka.fi/~pakkanem/pakkelipokka/sivu1.htm
Upea vene tuo Holmö 36!
Muistan Vene-lehdessä olleen kymmenisen vuotta sitten esittely Holmö 34-partio/perheveneestä.
Lehti kehui kovankelinominaisuudet maasta taivaisiin (kuului kolme parhaan koskaan testatun mv-rungon joukkoon).
Silloin tällöin näkee myytävän käytettyinä Holmö 34 kalastus/työ-versioita. Ihan jees.
kyllä se paino on, mikä ratkaisee. Parhaimpia veneitä, kun pitää kelissä kun kelissä edetä, ovat perinteiset gozzo sorrentinot. Niitä valmistaa nykyisin mm. sciallino, apreamare, sorrento, posillipo jne. En muista kaikkia valmistajia nimeltä.
Itsellä oli aikanaan targa, ja kyllä se oli aika mahtava merivene. Ei tosiaankaan mikään kokkaus ja grogilasivene, vaan ajettavaksi kovalla kelillä tehty. Sitä myydään paljon norjaan ja englantiin. Se jo kertoo paljon.
Merikelpoisia veneitä löytyy, mutta selvää on,
että ruorin ja kaasun takana olevalla on myös
merkitystä. Otsikkoni yksi näkemys on seuraava:
merisairaus yllättänee siihen taipuvaisilla helpommin uppoumarunkoisessa, johon lasken tässä myös puoliplaanarit. Eli sanomani on, että joku
henkilö valitsee nopean veneen, koska olettaa
(on kokemuksia, muttei ehkä tottumusta) kärsivänsä
meritaudista keinuvammissa veneissä.