Siporex 375mm U-arvo 0,35 W/m2K

Onkohan Lammi seinästä vastaavaa VTT:n tutkimusta?

Muut talotoimittajat käyttää C4 laskentaperusteita ilmoittaessaan U-arvoa. Paraneeko heidänkin U-arvonsa parikymmentä prosenttia lasekennallisesta, jos tutkituttavat raknteen VTT:llä?

Kimble71 kirjoitti:

Onkohan Lammi seinästä vastaavaa VTT:n tutkimusta?

Lammin tulos varmaan paranee saman 20% jos se tutkitaan, eikä pelkästään lasketa.

Kimble71 kirjoitti:

Onkohan Lammi seinästä vastaavaa VTT:n tutkimusta?

on 0,25 W/m2K. Ota kuitenkin huomioon, että kokonaisenergiakulutus on paljon muutakin kuin seinän u-arvo. Vertaa energiankulutusta eri rakenteissa Motivan sivuilla.

U-arvo kirjoitti:

on 0,25 W/m2K. Ota kuitenkin huomioon, että kokonaisenergiakulutus on paljon muutakin kuin seinän u-arvo. Vertaa energiankulutusta eri rakenteissa Motivan sivuilla.

Onko kysymyksessä Lammilla kuivan harkon teoreettinen u-arvo vai asutun rakennuksen ja sen valmiiksi rakennetun seinän u-arvo? Talvipakkasella nimittäin eristetyn tuulettamattoman seinän sisällä on vettä, joten harkon (!) teoreettisella u-arvolla ei ole käytännön energiankulutuksen kanssa paljonkaan tekemistä. Hölmömpää sillä voi kyllä myyntipuheissa hönäyttää, kuten näilläkin sivuilla jatkuvasti näkee.
Pari vuotta sitten kerrottiin, että joku ammattikorkeakoulu tekee Lammille ulkoseinien kosteusmittauksia. En tiedä onko totta ja onko tuloksia saatavissa.
Jos lukee mainittua kokoelmaa ja C2:ta, huomaa, että Lammin harkko on määräysten vastainen.

Käytännön mies kirjoitti:

Onko kysymyksessä Lammilla kuivan harkon teoreettinen u-arvo vai asutun rakennuksen ja sen valmiiksi rakennetun seinän u-arvo? Talvipakkasella nimittäin eristetyn tuulettamattoman seinän sisällä on vettä, joten harkon (!) teoreettisella u-arvolla ei ole käytännön energiankulutuksen kanssa paljonkaan tekemistä. Hölmömpää sillä voi kyllä myyntipuheissa hönäyttää, kuten näilläkin sivuilla jatkuvasti näkee.
Pari vuotta sitten kerrottiin, että joku ammattikorkeakoulu tekee Lammille ulkoseinien kosteusmittauksia. En tiedä onko totta ja onko tuloksia saatavissa.
Jos lukee mainittua kokoelmaa ja C2:ta, huomaa, että Lammin harkko on määräysten vastainen.

Lue lisää

Mistä olet saanut tuollaista tietoa että Lammin eriste kastuisi? Seinään reikää tehdessä en huomannut kosteutta eristeessä.

100m betonikerros sisäseinässä taitaa jarruttaa kosteuden kulkua ulospäin jo melko paljon. Olen myös kuullut että eriste ei ole täysin vesihöyryn pitävä, joten se kyllä kuivaa ulosopäin.

En ole nähnyt tutkimustuloksia Lammin seinästä, onko niitä edes olemassa, mutta sisäpinnassa on kuitenkin tasoite, maali, tapetti tms. jarruttamassa vesihöyryn kulkua rakenteeseen.

Luulisin kuitenkin että betoni-eps rakenne sietää suurempaakin kosteutta kuin joku puurakenteinen kuituvillaseinä.

Anssi kirjoitti:

Mistä olet saanut tuollaista tietoa että Lammin eriste kastuisi? Seinään reikää tehdessä en huomannut kosteutta eristeessä.

100m betonikerros sisäseinässä taitaa jarruttaa kosteuden kulkua ulospäin jo melko paljon. Olen myös kuullut että eriste ei ole täysin vesihöyryn pitävä, joten se kyllä kuivaa ulosopäin.

En ole nähnyt tutkimustuloksia Lammin seinästä, onko niitä edes olemassa, mutta sisäpinnassa on kuitenkin tasoite, maali, tapetti tms. jarruttamassa vesihöyryn kulkua rakenteeseen.

Luulisin kuitenkin että betoni-eps rakenne sietää suurempaakin kosteutta kuin joku puurakenteinen kuituvillaseinä.

Lue lisää

Kysymyksessä ei ole väite eli mielipide, vaan tieto.
Kuinka olet voinut välttyä tiedolta, että eristetty ulkoseinä pitää tuulettaa? Muutenhan kylmään ulkokuoreen tiivistyvä vesi ei pääse pois. Talvella vesi jäätyy ja jää rapauttaa. Kysymys on vain ajasta. Ei sillä väliä mitä materiaalia eristeen ulkopuolella on. Tämä on kokemusperäistä tietoa.
Teoreettista tietoa löydät vaikka rakennesuunnitteluohjelmista.
Mielipiteitä ja väitteitä edustaa puolestaan täällä lammilaisten asenne muita rakennusmateriaaleja kohtaan.

Kepa kirjoitti:

Lammin tulos varmaan paranee saman 20% jos se tutkitaan, eikä pelkästään lasketa.

Se huononee 40 %. Kokeile vaikka kosteata pomppaa päällesi talvipakkasella. Hyppimään pistää, jotta pysyt lämpimänä eikä taida pidemmän päälle auttaa sekään. Märällä pompalla on huonompi lämpötalous kuin kuivalla pompalla. -Siis pökköä pesään, jotta tupa pysyy lämpimänä.

Kassinen A. kirjoitti:

Se huononee 40 %. Kokeile vaikka kosteata pomppaa päällesi talvipakkasella. Hyppimään pistää, jotta pysyt lämpimänä eikä taida pidemmän päälle auttaa sekään. Märällä pompalla on huonompi lämpötalous kuin kuivalla pompalla. -Siis pökköä pesään, jotta tupa pysyy lämpimänä.

Lue lisää

Vai onko niin että Siporexin eristävyys paranee käytännön olosuhteissa ja muilla huononee?!?!? just joo

Käytännön mies kirjoitti:

Kysymyksessä ei ole väite eli mielipide, vaan tieto.
Kuinka olet voinut välttyä tiedolta, että eristetty ulkoseinä pitää tuulettaa? Muutenhan kylmään ulkokuoreen tiivistyvä vesi ei pääse pois. Talvella vesi jäätyy ja jää rapauttaa. Kysymys on vain ajasta. Ei sillä väliä mitä materiaalia eristeen ulkopuolella on. Tämä on kokemusperäistä tietoa.
Teoreettista tietoa löydät vaikka rakennesuunnitteluohjelmista.
Mielipiteitä ja väitteitä edustaa puolestaan täällä lammilaisten asenne muita rakennusmateriaaleja kohtaan.

Lue lisää

Voihan se olla noinkin. Ihme vaan että nykyiset määräykset sitten sallii edelleen tuollaiset kivirakenteet kuten Lammi, Jämerä ja kaikki kerrostalot. Hieman epäilen tietämystäsi.

Käytännön mies kirjoitti:

Onko kysymyksessä Lammilla kuivan harkon teoreettinen u-arvo vai asutun rakennuksen ja sen valmiiksi rakennetun seinän u-arvo? Talvipakkasella nimittäin eristetyn tuulettamattoman seinän sisällä on vettä, joten harkon (!) teoreettisella u-arvolla ei ole käytännön energiankulutuksen kanssa paljonkaan tekemistä. Hölmömpää sillä voi kyllä myyntipuheissa hönäyttää, kuten näilläkin sivuilla jatkuvasti näkee.
Pari vuotta sitten kerrottiin, että joku ammattikorkeakoulu tekee Lammille ulkoseinien kosteusmittauksia. En tiedä onko totta ja onko tuloksia saatavissa.
Jos lukee mainittua kokoelmaa ja C2:ta, huomaa, että Lammin harkko on määräysten vastainen.

Lue lisää

Olen saanut kopion tutkimustuloksista.

Kosteus ei kasaudu/kumuloidu/keräänny mihinkään kohtaan harkkoa.

Myyjien mukaan huoneilman kosteus läpäisee valubetonin vain hyvin hitaasti. Eristeenä käytetyllä EPS:llä on kuulemma suunnilleen samanlainen veden johto/vastus kyky. Nyt näyttää siis myös tutkimuksen perusteella siltä että kosteus painuu hitaasti & tasaisesti läpi rakenteen kertymättä mihinkään.

Tutkimustulos vahvisti rakenteen toiminnan.

Talvellahan huoneilman kosteus kiteytyy jääksi EPS eristeen kohdalla (ulkopinnan lähellä) ja siellä se ei aiheuta mitään. Keväällä kun kiteet sulavat ja kosteus pääsee liikkeelle, koko rakennuksen ulkovaippa toimii haihduttavana pintana & "tuuletusrakona".

Tokihan syyssateiden kastelemat päätyseinät joutuvat lujille ja varmaan joskus 100 vuoden kuluttua niihin puree ajan hammas.

Kepa kirjoitti:

Voihan se olla noinkin. Ihme vaan että nykyiset määräykset sitten sallii edelleen tuollaiset kivirakenteet kuten Lammi, Jämerä ja kaikki kerrostalot. Hieman epäilen tietämystäsi.

Lue lisää

Jututin vuosi sitten parman äijiä harkitessani betonielementtitaloa.

Epäilin että jos seinäeristeenä on villa, kosteus voi jäädä rakenteen sisään pahemmin kuin EPS:n tapauksessa.

He eivät pitäneet arveluitani täysin aiheettomina vaan sanoivat että OKT rakentajille myydäään villan päälle valettua sandvitch elementtiä koska senkin kestävyys on riittävä. Siis takuulla kestää 50 vuotta ongelmitta.

Nykyisin on olemassa kerrostaloihin tuulettuvia elementtejä mutta ne on hinnoiteltu OKT rakentaja ulottumattomiin.

Jos asia huolestuttaa pahasti niin voisi käyttää myös huokoistettua valubetonia ulkovaipassa.



Itse asiassa lammi harkoissahan on huokoistettu ulkokuori ja se varmaan pidentää julkisivun ikää.

Tekevät kuulemma myös pakkas & rasitus & rapautumiskokeitakin harkoille...

Kepa kirjoitti:

Vai onko niin että Siporexin eristävyys paranee käytännön olosuhteissa ja muilla huononee?!?!? just joo

Alat päästä jyvälle. Kun siporexista rakennekosteus on haihtunut ensimmäisen lämmityskauden jälkeen, seinä on niin kuiva ettei siinä ole edes kastepistettä (TTKK). Ja tällähän on suuri käytännön merkitys energiankulutukseen.

Kimble71 kirjoitti:

Olen saanut kopion tutkimustuloksista.

Kosteus ei kasaudu/kumuloidu/keräänny mihinkään kohtaan harkkoa.

Myyjien mukaan huoneilman kosteus läpäisee valubetonin vain hyvin hitaasti. Eristeenä käytetyllä EPS:llä on kuulemma suunnilleen samanlainen veden johto/vastus kyky. Nyt näyttää siis myös tutkimuksen perusteella siltä että kosteus painuu hitaasti & tasaisesti läpi rakenteen kertymättä mihinkään.

Tutkimustulos vahvisti rakenteen toiminnan.

Talvellahan huoneilman kosteus kiteytyy jääksi EPS eristeen kohdalla (ulkopinnan lähellä) ja siellä se ei aiheuta mitään. Keväällä kun kiteet sulavat ja kosteus pääsee liikkeelle, koko rakennuksen ulkovaippa toimii haihduttavana pintana & "tuuletusrakona".

Tokihan syyssateiden kastelemat päätyseinät joutuvat lujille ja varmaan joskus 100 vuoden kuluttua niihin puree ajan hammas.

Lue lisää

Kertoisitko mistä ja kenen suorittamasta tutkimuksesta on kyse. Samantyylistä puhettä olen kuullut, mutta vain myyjien suusta. Joku A4-oli liikkeellä, mutta se oli kyllä tehtaan kirjoittama oma paperi, ei mikään tutkimusraportti eikä edes lainaus.
- Kun kerran seinän sisällä on todellisissa olosuhteissa kosteutta, seinän u-arvo ei voi olla sama kuin teoreettisissa mittauksissa kuivasta harkosta saatu lukema eikä rakennuksen energiankulutus sitä, mitä annetaan ymmärtää. Mahtaako u-arvo olla edes valmiista seinärakenteesta teräksineen ja juotosbetoneineen?

Kassinen kirjoitti:

Alat päästä jyvälle. Kun siporexista rakennekosteus on haihtunut ensimmäisen lämmityskauden jälkeen, seinä on niin kuiva ettei siinä ole edes kastepistettä (TTKK). Ja tällähän on suuri käytännön merkitys energiankulutukseen.

Lue lisää

Siis ei kastepistettä?!? Sellaista rakennetta ei olekkaan, missä ei kastepistettä olisi. Kastepiste _on oltava_ jossain kohdassa rakennetta, mikäli ulko- ja sisäpinnan välissä on lämpötilaero. Tämä on taivaan tosi, väittää Jämerä-kauppia mitä tahansa!

Käytännön mies kirjoitti:

Kertoisitko mistä ja kenen suorittamasta tutkimuksesta on kyse. Samantyylistä puhettä olen kuullut, mutta vain myyjien suusta. Joku A4-oli liikkeellä, mutta se oli kyllä tehtaan kirjoittama oma paperi, ei mikään tutkimusraportti eikä edes lainaus.
- Kun kerran seinän sisällä on todellisissa olosuhteissa kosteutta, seinän u-arvo ei voi olla sama kuin teoreettisissa mittauksissa kuivasta harkosta saatu lukema eikä rakennuksen energiankulutus sitä, mitä annetaan ymmärtää. Mahtaako u-arvo olla edes valmiista seinärakenteesta teräksineen ja juotosbetoneineen?

Lue lisää

Siporexin mainostetaan käyttäytyvän juuri noin. Kosteus siirtyy sisältä ulospäin koko rakenteen läpi. Tällöinhän jossain kohdassa rakenteessa tulee nollapiste vastaan ja kosteus jäätyy. Miten käy lopulle kosteudelle, joka törmää jäätyneeseen "seinään"? Ainoa mahdollisuus on jäädä jääkerroksen ja seinän sisäpinnan väliin. Uskon kokemusperäisen tiedon mukaan, että energiatalouden kannalta kaksi huonointa rakennetta on: massiivihirsi (ellei todella paksua tavaraa) ja siporex.

Käytännön mies kirjoitti:

Kertoisitko mistä ja kenen suorittamasta tutkimuksesta on kyse. Samantyylistä puhettä olen kuullut, mutta vain myyjien suusta. Joku A4-oli liikkeellä, mutta se oli kyllä tehtaan kirjoittama oma paperi, ei mikään tutkimusraportti eikä edes lainaus.
- Kun kerran seinän sisällä on todellisissa olosuhteissa kosteutta, seinän u-arvo ei voi olla sama kuin teoreettisissa mittauksissa kuivasta harkosta saatu lukema eikä rakennuksen energiankulutus sitä, mitä annetaan ymmärtää. Mahtaako u-arvo olla edes valmiista seinärakenteesta teräksineen ja juotosbetoneineen?

Lue lisää

Eristeenä toimii se EPS-muovi, eikä kuorten betonit ja raudat huononna eristävyyttä mitenkään.

Käytännön mies kirjoitti:

Kertoisitko mistä ja kenen suorittamasta tutkimuksesta on kyse. Samantyylistä puhettä olen kuullut, mutta vain myyjien suusta. Joku A4-oli liikkeellä, mutta se oli kyllä tehtaan kirjoittama oma paperi, ei mikään tutkimusraportti eikä edes lainaus.
- Kun kerran seinän sisällä on todellisissa olosuhteissa kosteutta, seinän u-arvo ei voi olla sama kuin teoreettisissa mittauksissa kuivasta harkosta saatu lukema eikä rakennuksen energiankulutus sitä, mitä annetaan ymmärtää. Mahtaako u-arvo olla edes valmiista seinärakenteesta teräksineen ja juotosbetoneineen?

Lue lisää

" Kertoisitko mistä ja kenen suorittamasta tutkimuksesta on kyse."
Muistaakseni Tampereen ammattikorkeakoulu.
(yksi syy siihen miksi valitsin Lammin betonielemntin sijaan)

"Kun kerran seinän sisällä on todellisissa olosuhteissa kosteutta,"

Kaikissa hengittävissä seinissä on kosteutta, jopa hengittämättömissä.

"seinän u-arvo ei voi olla sama kuin teoreettisissa mittauksissa kuivasta harkosta saatu lukema"

Onko lammin u arvo 0.25 mitattu kuivaksi paistetusta harkosta? Mistä tiedät? Ja siporex on sitten tietenkin mitattu syyssateissa ilman räystäitä olleesta talosta??

"eikä rakennuksen energiankulutus sitä, mitä annetaan ymmärtää."

En ole toistaiseksi kuullut mitään negatiivista Lammi harkon lämpö-ominaisuuksista pohjoisen oloissa... siporexista kylläkin (sekin ehkä luulijoiden tietoa)...

"Mahtaako u-arvo olla edes valmiista seinärakenteesta teräksineen ja juotosbetoneineen?"

Paljastitpa karvasi.

Voihan se u-arvo olla annettu pelkälle eristeenä käytetylle kuivalle EPS:lle.

Ilman betoniahan lammiseinästä paistaa aurinko sisään (etenkin jos olet antanut seinän kasaushomman urakoitsijalle)

Kun seinät betonoidaan kahta puolta eristettä täydellisen ilmatiiviiksi kokonaisuuden lämmöneristävyys paranee rajusti.

(on muuten naapuriraksojen kevytsora-harkko rakentajat ihmetelleet kun Lammitalot on lämpimiä jo ensimmäisenä talvena.... eikä se ainakaan johdu siitä että rakenne olisi kuiva...)

Ja muuten, olet varmaan jo havainnut että lammiharkkojen pinta on huokoista betonia: "Porin kaupungin teettämä tutkimus 60- ja 70-luvun lähiöistä on osoittanut, että huokostetuissa julkisivuissa ei ole lainkaan vaurioita." www.betoni.com

Ralsa kirjoitti:

Siis ei kastepistettä?!? Sellaista rakennetta ei olekkaan, missä ei kastepistettä olisi. Kastepiste _on oltava_ jossain kohdassa rakennetta, mikäli ulko- ja sisäpinnan välissä on lämpötilaero. Tämä on taivaan tosi, väittää Jämerä-kauppia mitä tahansa!

Lue lisää

Siporexin yksiaineisessa rakenteessa ei ole kohtaa, mihin kastepisteen (lämpötila, jossa vesihöyry tiivistyy) kosteus jäisi, vaan se poistuu kylmään päin eli ulos.
Lämpöharkoissa kosteus tiivistyy uretaanin sisäpintaan. Miten iso ongelma tuo sitten on? Todennäköisesti ei kovinkaan suuri. Ainakin vaatii pitkän ajan ennen kuin haittoja ilmenee.

tietoa kirjoitti:

Siporexin yksiaineisessa rakenteessa ei ole kohtaa, mihin kastepisteen (lämpötila, jossa vesihöyry tiivistyy) kosteus jäisi, vaan se poistuu kylmään päin eli ulos.
Lämpöharkoissa kosteus tiivistyy uretaanin sisäpintaan. Miten iso ongelma tuo sitten on? Todennäköisesti ei kovinkaan suuri. Ainakin vaatii pitkän ajan ennen kuin haittoja ilmenee.

Lue lisää

"Siporexin yksiaineisessa rakenteessa ei ole kohtaa, mihin kastepisteen (lämpötila, jossa vesihöyry tiivistyy) kosteus jäisi, vaan se poistuu kylmään päin eli ulos."

Siis ei ole yhtä tiettyä kohtaa. Mutta tiivistyy se vesihöyry kuitenkin ja jäätyy. Sitä luonnon ja fysiikan lakia ei kukaan voi kumota.

"Lämpöharkoissa kosteus tiivistyy uretaanin sisäpintaan."

Miten se siihen voisi tiivistyä?
Se pintahan on huoneen lämpöinen koska betoni johtaa lämpöä. Ei siihen pintaan mielestäni voi tiivistyä vesihöyryä.

Sama myös EPS eristeellä ja Lammi harkolla.

" Miten iso ongelma tuo sitten on? Todennäköisesti ei kovinkaan suuri. Ainakin vaatii pitkän ajan ennen kuin haittoja ilmenee."

Tuommoisia on tutkittu vuosikymmeniä vanhoissa betonielementeissä joissa on villaa tuulettumattoman rakenteen sisällä. Mikrobeja ja homeitiöitä oli huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi luonnossa normaalisti esinntyy. (lähde: betoni.com )

Koska polyuretaani ja EPS on villaa tiiviinpää, sinne jää vieläkin vähemmän mahdollisuuksia epäpuhtauksille & homeelle.

tietoa kirjoitti:

Siporexin yksiaineisessa rakenteessa ei ole kohtaa, mihin kastepisteen (lämpötila, jossa vesihöyry tiivistyy) kosteus jäisi, vaan se poistuu kylmään päin eli ulos.
Lämpöharkoissa kosteus tiivistyy uretaanin sisäpintaan. Miten iso ongelma tuo sitten on? Todennäköisesti ei kovinkaan suuri. Ainakin vaatii pitkän ajan ennen kuin haittoja ilmenee.

Lue lisää

Ilmalla on sellainen ominaisuus että se pystyy lämpimänä sitomaan enemmän kosteutta. Eriste sisältää paljon ilmaa ja kun vesihöyry liikkuu eristeessä ulospäin, niin kastepiste on se kohta missä ilma on jäähtynyt niin paljon että vesihöyry tiivistyy vedeksi. Vaikka jämerän miehet väittäisi mitä, niin sellainen piste löytyy myös siporexista.

Lämpöharkossa tuo sama piste löytyy eristeen sisältä, ei sen pinnalta tai ulkopuolelta.

10cm betonia jarruttelee jo melko kovasti vesihöyryä, joten ei sitä kamalasti talven aikana rakenteeseen pääse kerytmään.

Kepa kirjoitti:

Ilmalla on sellainen ominaisuus että se pystyy lämpimänä sitomaan enemmän kosteutta. Eriste sisältää paljon ilmaa ja kun vesihöyry liikkuu eristeessä ulospäin, niin kastepiste on se kohta missä ilma on jäähtynyt niin paljon että vesihöyry tiivistyy vedeksi. Vaikka jämerän miehet väittäisi mitä, niin sellainen piste löytyy myös siporexista.

Lämpöharkossa tuo sama piste löytyy eristeen sisältä, ei sen pinnalta tai ulkopuolelta.

10cm betonia jarruttelee jo melko kovasti vesihöyryä, joten ei sitä kamalasti talven aikana rakenteeseen pääse kerytmään.

Lue lisää

Vaikea keskustella, kun et edes tiedä, mikä kastepiste on. Lämpöopin perusteetkin ovat hunningolla. Opiskelepa asiaa ja jatketaan sitten.

Nestori kirjoitti:

Vaikea keskustella, kun et edes tiedä, mikä kastepiste on. Lämpöopin perusteetkin ovat hunningolla. Opiskelepa asiaa ja jatketaan sitten.

No nestori neropatti on hyvä ja kertoo meille mikä kastepiste on.

Kepa kirjoitti:

Ilmalla on sellainen ominaisuus että se pystyy lämpimänä sitomaan enemmän kosteutta. Eriste sisältää paljon ilmaa ja kun vesihöyry liikkuu eristeessä ulospäin, niin kastepiste on se kohta missä ilma on jäähtynyt niin paljon että vesihöyry tiivistyy vedeksi. Vaikka jämerän miehet väittäisi mitä, niin sellainen piste löytyy myös siporexista.

Lämpöharkossa tuo sama piste löytyy eristeen sisältä, ei sen pinnalta tai ulkopuolelta.

10cm betonia jarruttelee jo melko kovasti vesihöyryä, joten ei sitä kamalasti talven aikana rakenteeseen pääse kerytmään.

Lue lisää

Oon siis samaa mieltä.
Olemme oikeasti kunnes toisin TODISTETAAN. ;)

Kepa kirjoitti:

No nestori neropatti on hyvä ja kertoo meille mikä kastepiste on.

Sinua se ei oikea teoria, tutkimus ja käytäntö näköjään paljoa liikuta.

Ensinnäkin ulkoseinältään riittävän lämpimän rakenteen tekeminen on helppoa, oli sitten rakenne mikä tahansa. Lämpötalous kokonaisuudessaan riippuu sitten ilmavuodoista, ikkunoiden ja ovien laadusta, lämmitys- ja ilmanvaihtotavasta, ylä- ja alapohjien rakenteesta jne.

Sitten kosteudesta:

Absoluuttinen kosteus on vesihöyryn massan suhde joko kuivan tai kostean ilman kokonaistilavuuteen. Yksikkö on grammaa vettä kuutiometrissä ilmaa (g/m^3).
Absoluuttisella kosteudella on yläraja, kyllästyskosteus, joka kertoo, paljonko vesihöyryä ilmassa voi olla kussakin lämpötilassa. Lämmin ilma voi sisältää enemmän vesihöyryä kuin kylmä. Jos ilmaan haihdutetaan väkisin vettä yli kyllästyskosteuden, vesihöyry alkaa tiivistyä pisaroiksi. Samoin käy, kun ilma jäähtyy, sillä silloin kyllästyskosteus laskee.

Suhteellinen kosteus on todellisen vesihöyrynpaineen ja kyllästyshöyrynpaineen välinen suhde tietyssä lämpötilassa. Se siis kertoo montako prosenttia absoluuttinen kosteus on vallitsevan lämpötilan kyllästyskosteudesta.

Kastepiste, on lämpötila, johon ilman pitäisi jäähtyä, jotta kyllästystila saavutettaisiin.

Ralsa kirjoitti:

Siis ei kastepistettä?!? Sellaista rakennetta ei olekkaan, missä ei kastepistettä olisi. Kastepiste _on oltava_ jossain kohdassa rakennetta, mikäli ulko- ja sisäpinnan välissä on lämpötilaero. Tämä on taivaan tosi, väittää Jämerä-kauppia mitä tahansa!

Lue lisää

Näin maallisissa olosuhteissa kastepiste on lämpötila, johon ilman pitäisi jäähtyä, jotta kyllästystila saavutettaisiin (jolloin vesihöyry tiivistyy). Eli normaalikosteuksisessa Siporex rakenteessa ei kastepistettä todellakaan välttämättä koskaan saavuteta. Taivaitten asioista en tiedä, se on uskovaisten heiniä.

pakana kirjoitti:

Näin maallisissa olosuhteissa kastepiste on lämpötila, johon ilman pitäisi jäähtyä, jotta kyllästystila saavutettaisiin (jolloin vesihöyry tiivistyy). Eli normaalikosteuksisessa Siporex rakenteessa ei kastepistettä todellakaan välttämättä koskaan saavuteta. Taivaitten asioista en tiedä, se on uskovaisten heiniä.

Lue lisää

Laskennallinen kastepiste on silti olemassa, vaikka siinä ei kosteus tiivistyisikkään, sen vuoksi että kosteutta ei päästetä siirtymään rakenteeseen.

Ja jos kosteus ei pääse rakenteeseen, niin mitä se siporeksin hengittäminen on? Paskapuhetta kuten moni meistä jo tietääkin.

henki kirjoitti:

Sinua se ei oikea teoria, tutkimus ja käytäntö näköjään paljoa liikuta.

Ensinnäkin ulkoseinältään riittävän lämpimän rakenteen tekeminen on helppoa, oli sitten rakenne mikä tahansa. Lämpötalous kokonaisuudessaan riippuu sitten ilmavuodoista, ikkunoiden ja ovien laadusta, lämmitys- ja ilmanvaihtotavasta, ylä- ja alapohjien rakenteesta jne.

Sitten kosteudesta:

Absoluuttinen kosteus on vesihöyryn massan suhde joko kuivan tai kostean ilman kokonaistilavuuteen. Yksikkö on grammaa vettä kuutiometrissä ilmaa (g/m^3).
Absoluuttisella kosteudella on yläraja, kyllästyskosteus, joka kertoo, paljonko vesihöyryä ilmassa voi olla kussakin lämpötilassa. Lämmin ilma voi sisältää enemmän vesihöyryä kuin kylmä. Jos ilmaan haihdutetaan väkisin vettä yli kyllästyskosteuden, vesihöyry alkaa tiivistyä pisaroiksi. Samoin käy, kun ilma jäähtyy, sillä silloin kyllästyskosteus laskee.

Suhteellinen kosteus on todellisen vesihöyrynpaineen ja kyllästyshöyrynpaineen välinen suhde tietyssä lämpötilassa. Se siis kertoo montako prosenttia absoluuttinen kosteus on vallitsevan lämpötilan kyllästyskosteudesta.

Kastepiste, on lämpötila, johon ilman pitäisi jäähtyä, jotta kyllästystila saavutettaisiin.

Lue lisää

Muuten olet oikeilla jäljillä, mutta absoluuttinenkosteus ei ole minkään suhde mihinkään, vaan selkeä grammamäärä vettä ilman paino- tai tilavuusyksikössä.

Jos olet sitä mieltä että minun ja sinun selityksesi kastepisteestä eroaa, niin et ymmärää ilmiötä.

PS. Eriste on sisäpinnasta lämmintä (huonelämpö) ja ulkopinnasta kylmää (ulkolämpötila).

Kepa kirjoitti:

Muuten olet oikeilla jäljillä, mutta absoluuttinenkosteus ei ole minkään suhde mihinkään, vaan selkeä grammamäärä vettä ilman paino- tai tilavuusyksikössä.

Jos olet sitä mieltä että minun ja sinun selityksesi kastepisteestä eroaa, niin et ymmärää ilmiötä.

PS. Eriste on sisäpinnasta lämmintä (huonelämpö) ja ulkopinnasta kylmää (ulkolämpötila).

Lue lisää

tuo sinun pikku korjauksesi on ei mitään korjausta:
"...absoluuttinenkosteus ei ole minkään suhde mihinkään, vaan selkeä grammamäärä vettä ilman paino- tai tilavuusyksikössä."

suhde (tässä) = vesi (g) / tilavuusyksikössä (m3)

Menihän tämä saivarteluksi minultakin...

sippo kirjoitti:

tuo sinun pikku korjauksesi on ei mitään korjausta:
"...absoluuttinenkosteus ei ole minkään suhde mihinkään, vaan selkeä grammamäärä vettä ilman paino- tai tilavuusyksikössä."

suhde (tässä) = vesi (g) / tilavuusyksikössä (m3)

Menihän tämä saivarteluksi minultakin...

Lue lisää

No voihan sen kyllä noinkin ajatella. Samoin kuin sen että nopeus on pituuden suhde aikaan tai teho on työn suhde aikaan tai paino on massan suhde ihmiseen.

Kepa kirjoitti:

No voihan sen kyllä noinkin ajatella. Samoin kuin sen että nopeus on pituuden suhde aikaan tai teho on työn suhde aikaan tai paino on massan suhde ihmiseen.

Tai siis matka suhteessa aikaan ja tehty työ suhteessa aikaan, mutta paino on voima, jolla massa vetää toista massaa puoleensa...

Kepa kirjoitti:

Laskennallinen kastepiste on silti olemassa, vaikka siinä ei kosteus tiivistyisikkään, sen vuoksi että kosteutta ei päästetä siirtymään rakenteeseen.

Ja jos kosteus ei pääse rakenteeseen, niin mitä se siporeksin hengittäminen on? Paskapuhetta kuten moni meistä jo tietääkin.

Lue lisää

Laskennallinen kastepiste voi olla niin alhainen, ettei sitä saavuteta materiaalin sisällä. Kastepisteen arvohan riippuu myös kosteuspitoisuudesta. Siis rakenteessa voi olla kosteutta, mutta se ei tiivisty ellei kastepistettä saavuteta.

pakana kirjoitti:

Laskennallinen kastepiste voi olla niin alhainen, ettei sitä saavuteta materiaalin sisällä. Kastepisteen arvohan riippuu myös kosteuspitoisuudesta. Siis rakenteessa voi olla kosteutta, mutta se ei tiivisty ellei kastepistettä saavuteta.

Lue lisää

huoneilman kosteus ei pääsekään siirtymään seinärakenteeseen niin silloin sienän kosteus ei riitä kastepisteen aikaansaamiseen. Noin tapahtuu esim höyrysulkumuovitetussa omakotitalossa.

Mutta Siporexiahan mainostetaan hengittävänä???

Jos huokoiseen siporexiin meneen niin niukasti vesihöyryä että kastepistettä ei saavuteta rakenteen sisällä, se olisikin upea homma ja tarkoittaisi että kastepistettä ei olisi missään sitä tiiviimmissäkään rakenteissa, esim betonissa jota minulla on seinissä. ;)

raksaaja kirjoitti:

huoneilman kosteus ei pääsekään siirtymään seinärakenteeseen niin silloin sienän kosteus ei riitä kastepisteen aikaansaamiseen. Noin tapahtuu esim höyrysulkumuovitetussa omakotitalossa.

Mutta Siporexiahan mainostetaan hengittävänä???

Jos huokoiseen siporexiin meneen niin niukasti vesihöyryä että kastepistettä ei saavuteta rakenteen sisällä, se olisikin upea homma ja tarkoittaisi että kastepistettä ei olisi missään sitä tiiviimmissäkään rakenteissa, esim betonissa jota minulla on seinissä. ;)

Lue lisää

Siporex on tasa-ainenen rakenne, ja lämpötila siinä laskee tasaisesti sisäseinästä ulkoseinään päin. Lisäksi se luovuttaa/vastaaottaa/siirtää kosteutta, molempiin suuntiin eli ulos ja sisälle. Talvella kuivuu. Rakenteessa, jossa on eriste sisällä tapahtuu lyhyellä matkalla suhteellisen suuri lämpötilan muutos. Jos rakenne läpäisee riittävästi vesihöyryä on vaarana että kastepiste saavutetaan rakenteen sisällä joissain olosuhteissa. Tästä syystä näissä rakenteissa on vesihöyryn läpäisevyyttä rajoitettava jollain tavalla (esim muovi). Kaikkihan on hyvin kun pelataan kunkin rakenteen ehdoilla. Vesivahinkoasiat, vuodot yms ovat tietysti asia erikseen.

Viimeinen kappaleesi oli tietysti vain heitto, ei näitä voi vertailla noin vain, vesihöyryn läpäisevyys, sen sitomiskyky, rakenteen paksuus ja eristävyys ainakin vaikuttavat asiaan.

pakana kirjoitti:

Siporex on tasa-ainenen rakenne, ja lämpötila siinä laskee tasaisesti sisäseinästä ulkoseinään päin. Lisäksi se luovuttaa/vastaaottaa/siirtää kosteutta, molempiin suuntiin eli ulos ja sisälle. Talvella kuivuu. Rakenteessa, jossa on eriste sisällä tapahtuu lyhyellä matkalla suhteellisen suuri lämpötilan muutos. Jos rakenne läpäisee riittävästi vesihöyryä on vaarana että kastepiste saavutetaan rakenteen sisällä joissain olosuhteissa. Tästä syystä näissä rakenteissa on vesihöyryn läpäisevyyttä rajoitettava jollain tavalla (esim muovi). Kaikkihan on hyvin kun pelataan kunkin rakenteen ehdoilla. Vesivahinkoasiat, vuodot yms ovat tietysti asia erikseen.

Viimeinen kappaleesi oli tietysti vain heitto, ei näitä voi vertailla noin vain, vesihöyryn läpäisevyys, sen sitomiskyky, rakenteen paksuus ja eristävyys ainakin vaikuttavat asiaan.

Lue lisää

>Siporex on tasa-ainenen rakenne

Kuten esim. EPS Lammin seinän sisällä.

>ja lämpötila siinä laskee tasaisesti sisäseinästä ulkoseinään päin.

Aivan kuten EPS:ssä ja muissakin eristeissä ja tasaisissa massoissa.

> Lisäksi se luovuttaa/vastaanottaa/siirtää kosteutta, molempiin suuntiin eli ulos ja sisälle.

Vain häviävän pieni määrä kosteutta siirtyy sisällepäin vaikka materiaali oliskin hengittävä.

>Talvella kuivuu.

Väitän että kaikki eristeet joihin huoneilman höyry pääsee kastuu talven aikana.
Et ole pystynyt todistamaan toisin.

>Rakenteessa, jossa on eriste sisällä tapahtuu lyhyellä matkalla suhteellisen suuri lämpötilan muutos.

Matka ei mielestäni vaikuta tähän millään tavalla.
Se vaikuttaa kuinka paljon kosteutta rakenteeseen pääsee.
Jos rakenteessa ei ole höyrynsulkua niin tähänastisten oppien perusteella kastepiste syntyy jonnekin.

Koska Betoni ja EPS vastustaa vesihöyryn kulkua tehokkaammin kuin siporex ei Lammin seinässä
tilanne kastepisteen suhteen voi olla ollenkaan siporexia huonompi, päinvastoin.

Koska siporex seinärakenteen eristekyky ei ole niin hyvä kuin monilla muilla ja koska se on esim betonia huokoisempi, luulisi sen keräävän enemmän kosteutta sisäilmasta.

>Jos rakenne läpäisee riittävästi vesihöyryä on vaarana että kastepiste saavutetaan rakenteen sisällä joissain olosuhteissa.

Niinpä. Onneksi esim. betoni ja EPS vastustavat kohtalaisesti vesihöyryn läpikulkua.

>Viimeinen kappaleesi oli tietysti vain heitto, ei näitä voi vertailla noin vain, vesihöyryn läpäisevyys, sen sitomiskyky, rakenteen paksuus ja eristävyys ainakin vaikuttavat asiaan.

Siinä olen samaa mieltä että asia ei ole aivan yksinkertainen. En kuitenkaan vielä ole kuullut mitään selkeää syytä miksi siporexissa ei olisi kastepistettä jos semmoinen kaikissa muissa maailman huokoisissa materiaaleissa on...

Tuolla jossain toisessa ketjussa jappastiin siitä kuinka käy kosteuden paksussa tasalaatuisessa puruseinässä. Sinnehän se höyry tiivistyy vedeksi. Ja toivottavasti kesällä haihtuu pois. kivimateraaleissa ei ole niin vakavaa jos se haihtuu pois vasta parin huonomman kesän jälkeen....

kimble71 kirjoitti:

>Siporex on tasa-ainenen rakenne

Kuten esim. EPS Lammin seinän sisällä.

>ja lämpötila siinä laskee tasaisesti sisäseinästä ulkoseinään päin.

Aivan kuten EPS:ssä ja muissakin eristeissä ja tasaisissa massoissa.

> Lisäksi se luovuttaa/vastaanottaa/siirtää kosteutta, molempiin suuntiin eli ulos ja sisälle.

Vain häviävän pieni määrä kosteutta siirtyy sisällepäin vaikka materiaali oliskin hengittävä.

>Talvella kuivuu.

Väitän että kaikki eristeet joihin huoneilman höyry pääsee kastuu talven aikana.
Et ole pystynyt todistamaan toisin.

>Rakenteessa, jossa on eriste sisällä tapahtuu lyhyellä matkalla suhteellisen suuri lämpötilan muutos.

Matka ei mielestäni vaikuta tähän millään tavalla.
Se vaikuttaa kuinka paljon kosteutta rakenteeseen pääsee.
Jos rakenteessa ei ole höyrynsulkua niin tähänastisten oppien perusteella kastepiste syntyy jonnekin.

Koska Betoni ja EPS vastustaa vesihöyryn kulkua tehokkaammin kuin siporex ei Lammin seinässä
tilanne kastepisteen suhteen voi olla ollenkaan siporexia huonompi, päinvastoin.

Koska siporex seinärakenteen eristekyky ei ole niin hyvä kuin monilla muilla ja koska se on esim betonia huokoisempi, luulisi sen keräävän enemmän kosteutta sisäilmasta.

>Jos rakenne läpäisee riittävästi vesihöyryä on vaarana että kastepiste saavutetaan rakenteen sisällä joissain olosuhteissa.

Niinpä. Onneksi esim. betoni ja EPS vastustavat kohtalaisesti vesihöyryn läpikulkua.

>Viimeinen kappaleesi oli tietysti vain heitto, ei näitä voi vertailla noin vain, vesihöyryn läpäisevyys, sen sitomiskyky, rakenteen paksuus ja eristävyys ainakin vaikuttavat asiaan.

Siinä olen samaa mieltä että asia ei ole aivan yksinkertainen. En kuitenkaan vielä ole kuullut mitään selkeää syytä miksi siporexissa ei olisi kastepistettä jos semmoinen kaikissa muissa maailman huokoisissa materiaaleissa on...

Tuolla jossain toisessa ketjussa jappastiin siitä kuinka käy kosteuden paksussa tasalaatuisessa puruseinässä. Sinnehän se höyry tiivistyy vedeksi. Ja toivottavasti kesällä haihtuu pois. kivimateraaleissa ei ole niin vakavaa jos se haihtuu pois vasta parin huonomman kesän jälkeen....

Lue lisää

Kirjoituksessasi on monta seikkaa, jotka kaipaisivat kommentointia ja ovat vajavaisesti pääteltyjä. Suosittelen, että tutustut rakennuksen lämpö- ja kosteuskäyttäytymiseen teoreettisesti. Se käy oivallisesti alla olevasta linkistä. Juuri SPU-eristeistä harkkoseinää ei siellä ole esimerkkinä, mutta sen fysikaalista toimintaa varmasti oppii ymmärtämään.

http://www.siikaranta.fi/rakennusalanperustutkinto/lampo/pohja.htm

Matalaenergiatalon rakentamisesta löytyy vertailutietoa mm. Motivoittaja-kisasta:

http://www.motiva.fi/kuluttajat/Rakentaminen/Motivoittaja matalaenergiapientalo/MotiVoittajatalot

Jämerän sivuilta (www.jamera.fi) löytyy tuloksia heidän VTT:ltä ostamistaan tutkimuksista ;) En edusta mitään merkkiä, paitsi jos hinnoista sovitaan :)

Kiinnityslaastin u-arvo on harkkoa paljon huonompi, eli se on kylmäsilta. Kahdella rannulla ei tule kylmäsiltaa niin helposti, mutta vuodon mahdollisuus kasvaa ja kiinnityksen lujuus huononee.

Kepa kirjoitti:

Kiinnityslaastin u-arvo on harkkoa paljon huonompi, eli se on kylmäsilta. Kahdella rannulla ei tule kylmäsiltaa niin helposti, mutta vuodon mahdollisuus kasvaa ja kiinnityksen lujuus huononee.

Lue lisää

Vuotoja ei sipotalossa ole jollei niitä erikseen halua, koska ulko-ja sisäpinnat vielä rapataan moneen kertaan. Eli laastikohtiinkin tulee monta eristävää ilmakerrosta.