Näin talviaikaan kun rekkojen perävaunut seisoo terminaaleilla ulkona,sataa lunta päälle,okei satakoon vain,kuka niitä nyt alkaa putsaamaan kun ei ylläkkään kun on noin korkea. Ehdotukseni on, rakennetaan harjakone joka putsaa terminaalilta lähtevien rekkojen päältä lumet,samallainen kuin pesulinja mutta kuiva harjaus.Tänään Keravan liittymästä tuli moottoritielle rekka joka aiheutti melkoisen lumimyräkän,joka kesti monta kilometriä,aiheuttaen jonkinlaista hämminkiä liikenteeseen. Harjakone minun mielestä olisi hyvä apu tältäosin,ettei lumimyräkkä pääsisi yllättämään keskellä aurinkoista päivää.
Vuosisadan ehdotus
pelle peloton
10820
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
En ostais. Menis omasta pussista suoraan tai välillisesti. Liikenteessä se saattaa joitain yksityisautoilijoita haitata. Terminaalille sillä ei ole merkitystä eikä minulle tuon taivaallista. Jättäkää etäisyyttä. Ei suomessa pitäisi pikku lumipyrystä sekoilla alkaa. Älytön teksti pelleltä.
Jos harjausta haluatte nostaakaa veroja ja kerätkää yksityisautojen veron yhteydessä. Ei ole kuin ehkä 10 per turpa per vuosi.
Eipä se mitään, jos pakkaslunta katolta lentelee, mutta ei ole kiva kun sadan metrin päässä vielä saa väistellä jääkokkareita. Menkää tollaset rahtarit junalla rekkojenne kanssa!
Kysyn oletko oikea rahtari.Tämä ehdotukseni ei lisäisi maksuja kenellekkään rahtarille. Tämän kustantaisi terminaali yritys,ajaisit vain kun lähdet lumisen kärryn kanssa ulos terminaalilta harjan alta,ja homma olis hoidossa.
Aivan, eipä se rahtarikaan halua pitää sellaista välimatkaa edelläajavaan rekkaan, että ehtii väistellä pressun päältä irtoavia jäisiä laattoja. Kyllä sellainen rekankin keulassa vahinkoa tekee. Minkälainen mahtaisi olla muuten kaksikaistaisen tien välityskyky, jos jokainen pitäisi esim. 100 metrin välimatkaa edelläajavaan? Tai talvisissa olosuhteissa 200 m?
Eiköhän lähtökohta liikenteeseen kuitenkin pitäisi olla se, ettei kukaan tahallaan aiheuta vaaraa tai haittaa muille, vaikka voisikin vedota toisten riittämättömiin turvaväleihin tai muihin toisista johtuviin syihin. Jos pitää riittävää välimatkaa ja tekee onnistuneen väistön tai tehokkaan jarrutuksen, on tilanne aina häiriö liikenteessä ja siten onnettomuusriskin kasvattaja. Eikö ole rahtarienkin edun mukaista välttää niitä viimeiseen asti? Tai ehken annakaan ensi kerralla moottoritielle pyrkivälle rekalle tilaa, koska sillähän se väistämisvelvollisuus on.
Sinänsä hyvä ajatus harjakoneesta ei ehkä olisi toimiva, koska jäätä se ei kuitenkaan poistaisi. Joskus pressun päällä olevaa jäätä saa hakata tosissaan, jotta se irtoaisi. Vastuullista kuljettajaa parempaa ratkaisua en kuitenkaan itse keksi.
2-kaistaisen tien suurin välityskyky (ajon/h) saavutetaan nopeudella 60 km/h. Näin kertoo liikennesuunnitelijoiden raamattu HCM (Higway Capacity Manual) jo 70-luvulla. Ja se tieto pitää edelleen paikkansa.
Kelistä sitten riippuu kuinka pitkä turväli on tarpeen.
En ole tuota raamattua lukenut, eipä taitaisi kielitaitonikaan riittää siihen. Miten välimatkat eri nopeuksilla sen mukaan määräytyvät?
Välityskykyynhän vaikuttaa oleellisesti ajoneuvojen välimatkat. Ja mitä pidemmät etäisyydet, sitä vähemmän autoja mahtuu tielle.
Edellisen kirjoitukseni esimerkin mukaan vaikkapa 90 km/h nopeudella tiellä, jossa ajaa ajoneuvoja 100 m välein mahtuu tielle 900 ajon/h/suunta. Vastaavasti huonoissa olosuhteissa turvavälin pidentäminen siten, että ajoneuvoja olisi 200 m välein, välityskyky on 450 ajon/h/suunta. Tosiasiassa vähänkin ruuhkautuneilla teillä tien turvallinen kapasiteetti ylittyy helposti juuri riittämättömien välien ja sitä kautta liian suuren liikennemäärän johdosta.
Siinä opuksessa on oletuksena, että autot ajavat yhtenäisessä jonossa. Hitaampaa ajettaessa ajetaan muita lähempänä ja suuremmassa vauhdissa eroa edellä ajavaan jätetään enemmän, En muista lukemia, mutta ne perustuvat tien päällä tehtyihin mittauksiin ihmisten ajokäyttäytymisestä. Tällöin maksimikapasiteetti saavutetaan nopeudella 60 km/h. Ainakaan kapasiteettitutkimusten mukaan keli ei vaikuta juurikaan todelliseen ajokäyttäytymseen. Turvaväli kasvaa huonommalla kelillä hiukan mutta vain hiukan.
Kapasiteettipakkaa sekoittavat vielä liittymät ja alankomaalaisen tutkimuksen mukaan optiminopeus moottoritiellä on 42 km/h, kun huomioidaan ramppien vaikutukset.
Välillisesti tulis mun piikkiin. En kannata.
Jäätä et tuolla harjalla saa irti kuitenkaan. Siitä lumesta ei haittaa voi sanoa olevankaan tai sitten kannattaa kieltää lumisade ja penkoista pöllyävä lumi.
Jäätä jää autoon satoja kiloja kuitenkin akselistoon yms, että tuon katolla olevan jään ja lumen osalta homma on merkityksetön. Isoimmat kököt jää muualle. Niitä rapsiessa kopasee katolta jäätkin. Jos pelkkää lunta, niin ei kannata kattoa putsata, sieltä se pöllyää pois ekoilla kilsoilla kuitenkin.
Ei niistä edellä ajavista juuri mitään lentele. En ole näillä vuosilla vielä huomannut ongelmaksi.
Pääsen liittymästä tielle, vaikka et tilaa antaisikaan. Ei tuota sun pelleilys ongelmia.
Ongelman ratkaisussa olit oikeassa, vastuuntuntoinen kuljettaja rapsasee jäät vege. Joskus siinä on muuten aika duuni, yleensä katolla on vain kevyttä lunta.
jokainen ehdotus joka edistää liikenne turvallisuutta,pitää ottaa asiallisesti vastaan. Kaikki liikenteessä tapahtuneet vahinkot maksamme yhdessä vakuutusmaksujen muodossa. Emme ole tällä foorumilla pelleilemässä,vaan yritämme keventää maksu taakkaa,joka on tällähetkellä lisääntymässä.