Euron käyttöönotto syventävää ja tehostaa EU-maiden sisämarkkinoiden toimintaa. Tämä on erityisen tärkeää pienille ja keskisuurille teollisuusyrityksille, jotka usein jättävät tutkimatta uusia markkinoita valuuttakurssisuojauksiin liittyvien kustannusten ja ongelmien takia.
Vaikutukset kaupankäyntiin
Kaupankäynti euro-alueella lisääntyy, kun valuuttakurssiriskit ja kustannukset poistuvat sekä tuotteiden hinnat ovat helpomman vertailtavia. Tämä merkitsee viennin, tuonnin, suorien sijoitusten ja yhteisyritysten lukumäärän kasvua ja myös kilpailun kovenemista. Yritysten kannalta tämä johtaa valuuttakurssien aikaansaamien markkinasegmenttien uudelleen arviointiin.
Kotimarkkinayrityksille euro luo houkutuksen laajentaa toimintaansa koko euroalueelle. Pidemmät sarjat tuotannossa, markkinoinnissa ja jakelussa tehostavat tällaista yritystä. Vaikka oman toiminnan laajentaminen olisi tarkoitus toteuttaa vähitellen, muutoksia voi tulla kilpailutilanteeseen nopeastikin, jos ulkomaiset kilpailijat aktivoituvat.
Kansainvälisten yritykset kannalta euro voi merkitä mahdollisuutta rationalisoida myyntiorganisaatioitaan, kun euro vähentää välikäsien määrää kaupankäynnissä. Euro syntyy samaan aikaan, kun uudet elektroniset maksutavat yleistyvät. Myös tämä tuo asiakkaat lähemmäs yritystä. Yritykset voivat lisätä suoramyyntiään kehittämällä myyntiorganisaatioitaan, kuten suoramarkkinointia, elektronisia maksutapoja, multimediaa tai yhteistyösopimuksia.
Suuryritysten kannalta keskeisimpiä euro tuomia kaupankäynnin muutoksia on hintojen entistä suurempi yhtenäistyminen euroalueella eli hintaharmonisaatio. Nykyisin valuuttakurssien suojassa tuotteita voidaan hinnoitella siten, että ostajat eri puolilla Eurooppaa maksavat yrityksen samoista tuotteista eri hinnan. Jos tuotteet hinnoitellaan samassa valuutassa, hintojen vertailtavuus luonnollisesti lisääntyy.
Tämä on omiaan vähentämään yritysten mahdollisuuksia perusteettomasti pitää jollakin alueella korkeampia hintoja. Esimerkiksi Price Waterhousen ja Dresner Kleinwort Bensonin tekemien selvitysten mukaan lääkkeiden hinnat poikkeavat EU-maissa keskimäärin 21 prosenttia ja liikenteen hinnat 14 prosenttia.
Toisaalta hintojen niin sanottua läpinäkyvyysargumenttia ei pidä liioitella. Lukuisat tekijät voivat ylläpitää markkinasegmentaatiota, kuten maut, lainsäädäntö, verotus, jakelukustannukset sekä kulttuuriset ja kielelliset tekijät. On myös mahdollista, että yritykset alkavat erilaistaa tuotteitaan ja pakkauksiaan euron seurauksena.
Joka tapauksessa yhteiseen valuuttaan siirtyminen merkitsee eräissä tuoteryhmissä massiivista hintojen uudelleen arviointia, jotta päästäisiin jälleen psykologisesti sopiviin hintoihin esimerkiksi 99,95 euroa. On mahdollista, että hintoja käytännössä pyöristetään ylöspäin tai alaspäin, jolloin tuotteen kate muuttuu. Toisaalta yritykset voivat muuttaa myös tuotteiden kokoa ja laatua, jotta hinta olisi markkinoinnin kannalta sopiva ja kate pysyisi ennallaan.
Hintojen pyöristämiseen vaikuttaa luonnollisesti eri maiden muuntokertoimet. Saksassa hintojen muuntaminen aiheuttaa kiusallisen tilanteen, ns. psykologisissa hinnoissa. Esimerkiksi 399 Saksan markkaa muuntuu 204,04 euroksi, mikä edellyttäisi tuotteessa huomattavaa hinnan laskua kaupallisesti sopivaan hintaan pääsemiseksi.
Pitkällä aikavälillä hintojen parempi vertailtavuus todennäköisesti hillitsee inflaatiota ja auttaa havaitsemaan erot välillisessä verotuksessa. Tämä voi edesauttaa verotuksen harmonisoitumista.
Laskevatko hinnat vuonna 2002?
Eräs Emuun liittyvä riskitekijä, joka koskettaa teollisuutta ja kauppaa on se, että hinnat voivat systemaattinen pyöristyä alaspäin vuonna 2002, kun euro korvaa kansalliset rahayksiköt. Eräät tutkijat puhuvat jopa hintasodasta. Euroa koskevalla tiedotuksella (kaksoishinnoittelulla ym,) on suuri merkitys hintojen laskua koskevan riskin pienentämisessä. Deflaatio vuonna 2002 voi kuitenkin perustua seuraaviin tekijöihin.
Tuotteiden kysyntä voi laskea, koska syntyy yleinen hämminki muuntokertoimesta. Tämä johtaa siihen, että kuluttajat epäröivät ostopäätöksiä tehdessään. Lisäksi alennusmyynnit, jotka ovat keskeinen keino edistää myyntiä, eivät tehoa, koska kuluttajien käsitys tuotteen "oikeasta" hinnasta on hämärtynyt. Tuotteiden kysynnän laskuun vastataan hintojen alennuksella.
Merkkitavaran ja standarditavaran hintaerot hämärtyvät, koska hinnoissa siirrytään pienempiin lukuihin. Jotta tuotteiden hintojen välillä olisi selviä eroja, standarditavaran hintaa on laskettava.
Kilpailu kovenee rajusti erityisesti niillä alueilla Euroopassa, joilla tänäkin päivänä käydään paljon rajakauppaa. Lisäksi ostopäätöksiä lykätään, koska ajatuksena on tehdä ostosreissuja rajan taakse. Seurauksena on paine alentaa hintoja.
Hinnan muutoksia koskeva viranomaisvalvonta on tehokasta, jonka seurauksena hintoja nostavat yritykset voivat saada kielteistä julkisuutta. Hintoja nostava yritys voi joutua silmätikuksi, jos yleinen suuntaus on päinvastainen. Tämä lisää painetta pyöristää hintoja alaspäin.
Vaikutukset valuuttariskiin
Emu vähentää valuuttojen määrää, mikä on huomattavasti pienentää yritysten valuuttariskejä. Tästä huolimatta suomalaisyrityksille jää kilpailukykyyn vaikuttavia pitkän aikavälin valuuttariskejä.
Suomen liittyessä rahaliittoon euroalueen ulkopuolelle vievä suomalaisyritys altistuu, kuten nykyäänkin, vientimaan valuutan ja yrityksen kotivaluutan välisille valuuttavaihteluille.
Jos yrityksen tuotteiden hinnat määräytyvät ja kilpailijat toimivat yhteisen valuutan alueella, valuuttakurssit eivät vaikuta yrityksen kannattavuuteen. Sen sijaan yritys, jolla on rahaliiton ulkopuolisia kilpailijoita, altistuu yhteisen valuutan ja ulkopuolisen valuutan välisille vaihteluille.
Esimerkiksi, jos Ruotsi jää pitkäksi aikaa Emun ulkopuolelle syntyy riski, että ruotsalaisyritykset voivat heikon kruunun turvin kahmia markkinaosuuksia esimerkiksi Saksan markkinoilla. Näin siitäkin huolimatta, että aggressiivinen valuuttapolitiikka on räikeästi ristiriidassa EU:n perustamissopimuksen kanssa ja voi johtaa EU:n vastatoimiin.
Toinen esimerkki voi koskea Suomesta Yhdysvaltoihin vievää ja siellä paikallista kilpailua kohtaavaa yritystä. Yhdysvaltain dollarin heikkeneminen heikentää yrityksen kilpailuasemaa suhteessa sikäläisiin kilpailijoihin.
Emu ei siis poista, mutta vähentää ja helpottaa yrityksen valuuttariskinhallintaa. Oleellista yritysten operatiivisen toiminnan valuuttariskinhallinnassa on jatkossakin kyky joustavasti sopeuttaa ja tarpeen vaatiessa siirtää toiseen maahan hankintoja, tuotantoa ja myyntiä, jos valuuttakurssikehitys on epäsuotuisa.
Yrityksen liiketoiminnan valuuttariskiä voidaan analysoida tarkastelemalla yrityksen tulojen ja kustannusten valuuttajakaumaa, ns. nettovaluutta-asema. Riskin muuttumista arvioitaessa on otettava huomioon, missä valuutoissa yrityksen kilpailijoiden kustannukset syntyvät. Monikansallisilla konserneilla on myös taseriskejä, joiden muuttuminen on analysoitava.
Vaikutukset kustannusten hallintaan
Suomalaisille yrityksille kustannusten kurissa pysyminen on erityisen tärkeää, sillä Suomessa työvoimakustannukset ovat viime vuosikymmenten aikana nousseet lähes poikkeuksetta nopeammin kuin kilpailijamaissa. Menetetty kilpailukyky on aikaisemmin voitu palauttaa valuuttakurssia heikentämällä.
Emu merkitsee tilannetta, jossa valtiovalta tai markkinavoimat eivät heikennä valuuttaa, vaikka yritysten kannattavuus olisi heikentynyt. Yritykset ovat siis entistä enemmän omillaan. Niillä on oltava entistä parempi ote omaan kannattavuuteensa ja vakavaraisuuteensa vaikuttavista tekijöistä.
Mahdollisten kriisien varalta yritysten olisi kehitettävä riskinsietokykyään vahvistamalla rahoitusrakennettaan. Hyvinä aikoina osa tuloksesta olisi säästettävä pahan päivän varalle. Lisäksi olisi luotava joustavia mekanismeja tuotannon ja kustannusten sopeuttamiseksi muun muassa raaka-aineiden, alihankintojen, energian, rahoituksen ja kuljetuksen kustannushallinnassa.
Vaikutukset kaupankäyntiin
Kaupankäynti euro-alueella lisääntyy, kun valuuttakurssiriskit ja kustannukset poistuvat sekä tuotteiden hinnat ovat helpomman vertailtavia. Tämä merkitsee viennin, tuonnin, suorien sijoitusten ja yhteisyritysten lukumäärän kasvua ja myös kilpailun kovenemista. Yritysten kannalta tämä johtaa valuuttakurssien aikaansaamien markkinasegmenttien uudelleen arviointiin.
Kotimarkkinayrityksille euro luo houkutuksen laajentaa toimintaansa koko euroalueelle. Pidemmät sarjat tuotannossa, markkinoinnissa ja jakelussa tehostavat tällaista yritystä. Vaikka oman toiminnan laajentaminen olisi tarkoitus toteuttaa vähitellen, muutoksia voi tulla kilpailutilanteeseen nopeastikin, jos ulkomaiset kilpailijat aktivoituvat.
Kansainvälisten yritykset kannalta euro voi merkitä mahdollisuutta rationalisoida myyntiorganisaatioitaan, kun euro vähentää välikäsien määrää kaupankäynnissä. Euro syntyy samaan aikaan, kun uudet elektroniset maksutavat yleistyvät. Myös tämä tuo asiakkaat lähemmäs yritystä. Yritykset voivat lisätä suoramyyntiään kehittämällä myyntiorganisaatioitaan, kuten suoramarkkinointia, elektronisia maksutapoja, multimediaa tai yhteistyösopimuksia.
Suuryritysten kannalta keskeisimpiä euro tuomia kaupankäynnin muutoksia on hintojen entistä suurempi yhtenäistyminen euroalueella eli hintaharmonisaatio. Nykyisin valuuttakurssien suojassa tuotteita voidaan hinnoitella siten, että ostajat eri puolilla Eurooppaa maksavat yrityksen samoista tuotteista eri hinnan. Jos tuotteet hinnoitellaan samassa valuutassa, hintojen vertailtavuus luonnollisesti lisääntyy.
Tämä on omiaan vähentämään yritysten mahdollisuuksia perusteettomasti pitää jollakin alueella korkeampia hintoja. Esimerkiksi Price Waterhousen ja Dresner Kleinwort Bensonin tekemien selvitysten mukaan lääkkeiden hinnat poikkeavat EU-maissa keskimäärin 21 prosenttia ja liikenteen hinnat 14 prosenttia.
Toisaalta hintojen niin sanottua läpinäkyvyysargumenttia ei pidä liioitella. Lukuisat tekijät voivat ylläpitää markkinasegmentaatiota, kuten maut, lainsäädäntö, verotus, jakelukustannukset sekä kulttuuriset ja kielelliset tekijät. On myös mahdollista, että yritykset alkavat erilaistaa tuotteitaan ja pakkauksiaan euron seurauksena.
Joka tapauksessa yhteiseen valuuttaan siirtyminen merkitsee eräissä tuoteryhmissä massiivista hintojen uudelleen arviointia, jotta päästäisiin jälleen psykologisesti sopiviin hintoihin esimerkiksi 99,95 euroa. On mahdollista, että hintoja käytännössä pyöristetään ylöspäin tai alaspäin, jolloin tuotteen kate muuttuu. Toisaalta yritykset voivat muuttaa myös tuotteiden kokoa ja laatua, jotta hinta olisi markkinoinnin kannalta sopiva ja kate pysyisi ennallaan.
Hintojen pyöristämiseen vaikuttaa luonnollisesti eri maiden muuntokertoimet. Saksassa hintojen muuntaminen aiheuttaa kiusallisen tilanteen, ns. psykologisissa hinnoissa. Esimerkiksi 399 Saksan markkaa muuntuu 204,04 euroksi, mikä edellyttäisi tuotteessa huomattavaa hinnan laskua kaupallisesti sopivaan hintaan pääsemiseksi.
Pitkällä aikavälillä hintojen parempi vertailtavuus todennäköisesti hillitsee inflaatiota ja auttaa havaitsemaan erot välillisessä verotuksessa. Tämä voi edesauttaa verotuksen harmonisoitumista.
Laskevatko hinnat vuonna 2002?
Eräs Emuun liittyvä riskitekijä, joka koskettaa teollisuutta ja kauppaa on se, että hinnat voivat systemaattinen pyöristyä alaspäin vuonna 2002, kun euro korvaa kansalliset rahayksiköt. Eräät tutkijat puhuvat jopa hintasodasta. Euroa koskevalla tiedotuksella (kaksoishinnoittelulla ym,) on suuri merkitys hintojen laskua koskevan riskin pienentämisessä. Deflaatio vuonna 2002 voi kuitenkin perustua seuraaviin tekijöihin.
Tuotteiden kysyntä voi laskea, koska syntyy yleinen hämminki muuntokertoimesta. Tämä johtaa siihen, että kuluttajat epäröivät ostopäätöksiä tehdessään. Lisäksi alennusmyynnit, jotka ovat keskeinen keino edistää myyntiä, eivät tehoa, koska kuluttajien käsitys tuotteen "oikeasta" hinnasta on hämärtynyt. Tuotteiden kysynnän laskuun vastataan hintojen alennuksella.
Merkkitavaran ja standarditavaran hintaerot hämärtyvät, koska hinnoissa siirrytään pienempiin lukuihin. Jotta tuotteiden hintojen välillä olisi selviä eroja, standarditavaran hintaa on laskettava.
Kilpailu kovenee rajusti erityisesti niillä alueilla Euroopassa, joilla tänäkin päivänä käydään paljon rajakauppaa. Lisäksi ostopäätöksiä lykätään, koska ajatuksena on tehdä ostosreissuja rajan taakse. Seurauksena on paine alentaa hintoja.
Hinnan muutoksia koskeva viranomaisvalvonta on tehokasta, jonka seurauksena hintoja nostavat yritykset voivat saada kielteistä julkisuutta. Hintoja nostava yritys voi joutua silmätikuksi, jos yleinen suuntaus on päinvastainen. Tämä lisää painetta pyöristää hintoja alaspäin.
Vaikutukset valuuttariskiin
Emu vähentää valuuttojen määrää, mikä on huomattavasti pienentää yritysten valuuttariskejä. Tästä huolimatta suomalaisyrityksille jää kilpailukykyyn vaikuttavia pitkän aikavälin valuuttariskejä.
Suomen liittyessä rahaliittoon euroalueen ulkopuolelle vievä suomalaisyritys altistuu, kuten nykyäänkin, vientimaan valuutan ja yrityksen kotivaluutan välisille valuuttavaihteluille.
Jos yrityksen tuotteiden hinnat määräytyvät ja kilpailijat toimivat yhteisen valuutan alueella, valuuttakurssit eivät vaikuta yrityksen kannattavuuteen. Sen sijaan yritys, jolla on rahaliiton ulkopuolisia kilpailijoita, altistuu yhteisen valuutan ja ulkopuolisen valuutan välisille vaihteluille.
Esimerkiksi, jos Ruotsi jää pitkäksi aikaa Emun ulkopuolelle syntyy riski, että ruotsalaisyritykset voivat heikon kruunun turvin kahmia markkinaosuuksia esimerkiksi Saksan markkinoilla. Näin siitäkin huolimatta, että aggressiivinen valuuttapolitiikka on räikeästi ristiriidassa EU:n perustamissopimuksen kanssa ja voi johtaa EU:n vastatoimiin.
Toinen esimerkki voi koskea Suomesta Yhdysvaltoihin vievää ja siellä paikallista kilpailua kohtaavaa yritystä. Yhdysvaltain dollarin heikkeneminen heikentää yrityksen kilpailuasemaa suhteessa sikäläisiin kilpailijoihin.
Emu ei siis poista, mutta vähentää ja helpottaa yrityksen valuuttariskinhallintaa. Oleellista yritysten operatiivisen toiminnan valuuttariskinhallinnassa on jatkossakin kyky joustavasti sopeuttaa ja tarpeen vaatiessa siirtää toiseen maahan hankintoja, tuotantoa ja myyntiä, jos valuuttakurssikehitys on epäsuotuisa.
Yrityksen liiketoiminnan valuuttariskiä voidaan analysoida tarkastelemalla yrityksen tulojen ja kustannusten valuuttajakaumaa, ns. nettovaluutta-asema. Riskin muuttumista arvioitaessa on otettava huomioon, missä valuutoissa yrityksen kilpailijoiden kustannukset syntyvät. Monikansallisilla konserneilla on myös taseriskejä, joiden muuttuminen on analysoitava.
Vaikutukset kustannusten hallintaan
Suomalaisille yrityksille kustannusten kurissa pysyminen on erityisen tärkeää, sillä Suomessa työvoimakustannukset ovat viime vuosikymmenten aikana nousseet lähes poikkeuksetta nopeammin kuin kilpailijamaissa. Menetetty kilpailukyky on aikaisemmin voitu palauttaa valuuttakurssia heikentämällä.
Emu merkitsee tilannetta, jossa valtiovalta tai markkinavoimat eivät heikennä valuuttaa, vaikka yritysten kannattavuus olisi heikentynyt. Yritykset ovat siis entistä enemmän omillaan. Niillä on oltava entistä parempi ote omaan kannattavuuteensa ja vakavaraisuuteensa vaikuttavista tekijöistä.
Mahdollisten kriisien varalta yritysten olisi kehitettävä riskinsietokykyään vahvistamalla rahoitusrakennettaan. Hyvinä aikoina osa tuloksesta olisi säästettävä pahan päivän varalle. Lisäksi olisi luotava joustavia mekanismeja tuotannon ja kustannusten sopeuttamiseksi muun muassa raaka-aineiden, alihankintojen, energian, rahoituksen ja kuljetuksen kustannushallinnassa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.