Tekniikka toimii luotettavasti ..

Ydinvoiman turvallisuus ei ikinä ole sen varassa, että virheitä tai vikoja ei saisi sattua, vaan nimenomaan päinvastoin se perustuu vikojen ja virheiden sietämiselle. Sen takia viat ja erehdykset, joita aina sattuu, eivät uhkaa ydinvoiman turvallisuutta, joka alun alkaenkin on nimenomaan suunniteltu niin, että vikoja ja virheitä odotetaan ja niihin on varauduttu monikerroksisella turvallisuusajattelulla, turvallisuusominaisuuksien varmentamisella usealla eri periaatteella toimivalla toisestaan riippumattomalla järjestelmällä ja suunnittelemalla osat turvallisesti vioittuviksi. Tämä selittää sen, miksi vesihidasteisissa voimaloissa, jollaisia kaikki Suomenkin voimalat ovat, ei ole sattunut ikinä yhtään väestöä vaarantanutta onnettomuutta huolimatta yhteenlaskettuna yli 10000 reaktorin käyttövuodesta.

Tungsten kirjoitti:

Ydinvoiman turvallisuus ei ikinä ole sen varassa, että virheitä tai vikoja ei saisi sattua, vaan nimenomaan päinvastoin se perustuu vikojen ja virheiden sietämiselle. Sen takia viat ja erehdykset, joita aina sattuu, eivät uhkaa ydinvoiman turvallisuutta, joka alun alkaenkin on nimenomaan suunniteltu niin, että vikoja ja virheitä odotetaan ja niihin on varauduttu monikerroksisella turvallisuusajattelulla, turvallisuusominaisuuksien varmentamisella usealla eri periaatteella toimivalla toisestaan riippumattomalla järjestelmällä ja suunnittelemalla osat turvallisesti vioittuviksi. Tämä selittää sen, miksi vesihidasteisissa voimaloissa, jollaisia kaikki Suomenkin voimalat ovat, ei ole sattunut ikinä yhtään väestöä vaarantanutta onnettomuutta huolimatta yhteenlaskettuna yli 10000 reaktorin käyttövuodesta.

Kyllä meidän voimaloihimme on jatkuvasti lisätty turvallisuutta parantavia laitteita, ja lisätään jatkossakin.

Ihmisen touhuihin liittyy aina riskinsä, joka alalla. Ydinvoimaloillakin on omat haavoittuvat kohtansa, mutta se vain pitää hyväksyä.

Ihmisiä niissä työskentelee, ja heillä on hyvät ja huonot päivänsä - kuten sanotaan.

Jocu kirjoitti:

Kyllä meidän voimaloihimme on jatkuvasti lisätty turvallisuutta parantavia laitteita, ja lisätään jatkossakin.

Ihmisen touhuihin liittyy aina riskinsä, joka alalla. Ydinvoimaloillakin on omat haavoittuvat kohtansa, mutta se vain pitää hyväksyä.

Ihmisiä niissä työskentelee, ja heillä on hyvät ja huonot päivänsä - kuten sanotaan.

"Kyllä meidän voimaloihimme on jatkuvasti lisätty turvallisuutta parantavia laitteita, ja lisätään jatkossakin."

Niin, tätä juuri on vikoihin ja virheisiin varautuva turvallisuusajattelu. Turvallisuuden takia tehdyt modifikaatiot harvoin vaikuttavat voimalan normaalikäyttöön; sen sijaan niillä nimenomaan varaudutaan niihin vikoihin ja virheisiin - vaikka sellaiset olisivatkin äärimmäisen harvinaisia.

"Ihmisen touhuihin liittyy aina riskinsä, joka alalla. Ydinvoimaloillakin on omat haavoittuvat kohtansa, mutta se vain pitää hyväksyä."

Tämä on totta: kaikkeen inhimilliseen toimintaan liittyy riski. Energia-alalla ydinvoimaan liittyvä riski eroaa muista vaihtoehdoista lähinnä siten, että riski on poikkeuksellisen pieni.

"Ihmisiä niissä työskentelee, ja heillä on hyvät ja huonot päivänsä - kuten sanotaan."

Jep, ihminen on aina erehtyväinen. Sen takia ydinvoimalan turvallisuus ei perustukkaan virheettömille suorituksille, vaan sille että vikoihin ja virheisiin on varauduttu.

Tungsten kirjoitti:

"Kyllä meidän voimaloihimme on jatkuvasti lisätty turvallisuutta parantavia laitteita, ja lisätään jatkossakin."

Niin, tätä juuri on vikoihin ja virheisiin varautuva turvallisuusajattelu. Turvallisuuden takia tehdyt modifikaatiot harvoin vaikuttavat voimalan normaalikäyttöön; sen sijaan niillä nimenomaan varaudutaan niihin vikoihin ja virheisiin - vaikka sellaiset olisivatkin äärimmäisen harvinaisia.

"Ihmisen touhuihin liittyy aina riskinsä, joka alalla. Ydinvoimaloillakin on omat haavoittuvat kohtansa, mutta se vain pitää hyväksyä."

Tämä on totta: kaikkeen inhimilliseen toimintaan liittyy riski. Energia-alalla ydinvoimaan liittyvä riski eroaa muista vaihtoehdoista lähinnä siten, että riski on poikkeuksellisen pieni.

"Ihmisiä niissä työskentelee, ja heillä on hyvät ja huonot päivänsä - kuten sanotaan."

Jep, ihminen on aina erehtyväinen. Sen takia ydinvoimalan turvallisuus ei perustukkaan virheettömille suorituksille, vaan sille että vikoihin ja virheisiin on varauduttu.

Noinhan sen pitäisi olla, mutta kun ei vain ole. Pian kerrotaan jotakin, joka lyö juttujasi pahasti poskelle. Selitellään sitten porukalla Vastaajalle, kuinkas niin pääsi käymään - taas kerran. Perästä kuuluu, sanoi torventekijä..

Jocu kirjoitti:

Noinhan sen pitäisi olla, mutta kun ei vain ole. Pian kerrotaan jotakin, joka lyö juttujasi pahasti poskelle. Selitellään sitten porukalla Vastaajalle, kuinkas niin pääsi käymään - taas kerran. Perästä kuuluu, sanoi torventekijä..

Käsitin että olet eri mieltä jostain sanomastani. Voisitko kertoa vähemmän kryptisesti missä sanomistani asioista olen mielestäni erehtynyt ja miksi?

Jocu kirjoitti:

Noinhan sen pitäisi olla, mutta kun ei vain ole. Pian kerrotaan jotakin, joka lyö juttujasi pahasti poskelle. Selitellään sitten porukalla Vastaajalle, kuinkas niin pääsi käymään - taas kerran. Perästä kuuluu, sanoi torventekijä..

Niin miksi ydinvoimaloissa käytetään niin pieniä tuorehöyryn paineita? Varmaan turvallisuus tekijä mutta onko sillä muita syitä?...

jorma kirjoitti:

Niin miksi ydinvoimaloissa käytetään niin pieniä tuorehöyryn paineita? Varmaan turvallisuus tekijä mutta onko sillä muita syitä?...

Ei ole tarpeellista tavoitella niin korkeita hyötysuhteita kun polttoaineen kulutus mitataan muutenkin kiloissa/vuosi. Sen sijaan tavoitellaan maksimaalista turvallisuutta, jota matala paine entisestään parantaa.

Tungsten kirjoitti:

Ei ole tarpeellista tavoitella niin korkeita hyötysuhteita kun polttoaineen kulutus mitataan muutenkin kiloissa/vuosi. Sen sijaan tavoitellaan maksimaalista turvallisuutta, jota matala paine entisestään parantaa.

Polttoaineen ylikuumenemisvaara ja sitä kautta burn-out rajoittaa. Pelataan kylläisellä hyryllä, ja siinäkin epäillää joskus olevan vettä seassa.
Laatu korvataan määrällä, ja sen takia turpiinit ova suurikokoisia.

Tungsten kirjoitti:

Käsitin että olet eri mieltä jostain sanomastani. Voisitko kertoa vähemmän kryptisesti missä sanomistani asioista olen mielestäni erehtynyt ja miksi?

Pian kerrotaan kahdestakin mokasta, jotka olisi voitu estää, jos laitteissa olisi ollut automatiikkaa, joka olisi varoittanut siitä mitä tuleman pitää. Nyt sitä automatiikkaa joudutaan rakentamaan. Älä kysy, miksi ei rakennettu aiemmin..

Töppäyksiä sattuu. Ei ydinvoimala ole 'käyttäjiltään turvassa'.

Jocu kirjoitti:

Polttoaineen ylikuumenemisvaara ja sitä kautta burn-out rajoittaa. Pelataan kylläisellä hyryllä, ja siinäkin epäillää joskus olevan vettä seassa.
Laatu korvataan määrällä, ja sen takia turpiinit ova suurikokoisia.

Höyry kun on kylläisyyskäyrällä, sen paine suhteessa lämpötilaan on määrätty. Jos painetta nostetaan, höyry alkaa tiivistyä vedeksi.

Ruotsissa oli aikoinaan pitkälle suunniteltu ydinvoimala, jossa olisi pelattu tulistetulla höyryllä. Huomasivat touhun kuitenkin liian hurjaksi, ja jättivät hankkeen sikseen.

Hyötysuhde toki yritetään saada mahdollisimman hyväksi mm. turpiineita modernisoimalla. Vaikka polttoaine on 'halpaa', ei lämpöä kuitenkaan kannata haaskata.

Jocu kirjoitti:

Höyry kun on kylläisyyskäyrällä, sen paine suhteessa lämpötilaan on määrätty. Jos painetta nostetaan, höyry alkaa tiivistyä vedeksi.

Ruotsissa oli aikoinaan pitkälle suunniteltu ydinvoimala, jossa olisi pelattu tulistetulla höyryllä. Huomasivat touhun kuitenkin liian hurjaksi, ja jättivät hankkeen sikseen.

Hyötysuhde toki yritetään saada mahdollisimman hyväksi mm. turpiineita modernisoimalla. Vaikka polttoaine on 'halpaa', ei lämpöä kuitenkaan kannata haaskata.

Tuorehöyryn paineen kanssa pelataan myös reaktorin palamajakson lopussa. Tällöin reaktorin jäähdytteen lämpötilaa lasketaan, ja tuorehöyryn painetta pudotetaan n. 5 baria. Käyttämällä näin hyväksi reaktorisydämen negatiivista lämpötilakerrointa voidaan ajaa vielä ylimääräinen viikko täydellä taholla. Sen jälkeen teho alkaa loivasti laskea. Optimiteho vaihtolataukseen mennessä on n. 80 %.

Jocu kirjoitti:

Pian kerrotaan kahdestakin mokasta, jotka olisi voitu estää, jos laitteissa olisi ollut automatiikkaa, joka olisi varoittanut siitä mitä tuleman pitää. Nyt sitä automatiikkaa joudutaan rakentamaan. Älä kysy, miksi ei rakennettu aiemmin..

Töppäyksiä sattuu. Ei ydinvoimala ole 'käyttäjiltään turvassa'.

Eipä ne mokat johtaneet onnettomuuteen. Miksi ei? Koska ydinvoimalan turvallisuus on suunniteltu sietämään mokia. Mitään ristiriitaa sanomaani ei ole.

"Ei ydinvoimala ole 'käyttäjiltään turvassa'."

Niin niin! Juuri siksi voimalat suunnitelmaan sietämään vikoja ja virheitä sen sijaan, että turvallisuus riippuisi virheettömyydestä.

Tungsten kirjoitti:

Eipä ne mokat johtaneet onnettomuuteen. Miksi ei? Koska ydinvoimalan turvallisuus on suunniteltu sietämään mokia. Mitään ristiriitaa sanomaani ei ole.

"Ei ydinvoimala ole 'käyttäjiltään turvassa'."

Niin niin! Juuri siksi voimalat suunnitelmaan sietämään vikoja ja virheitä sen sijaan, että turvallisuus riippuisi virheettömyydestä.

Sinähän suorastaan provosoit. Ei kuitenkaan mennä pois harmaalta alueelta.

Jocu kirjoitti:

Pian kerrotaan kahdestakin mokasta, jotka olisi voitu estää, jos laitteissa olisi ollut automatiikkaa, joka olisi varoittanut siitä mitä tuleman pitää. Nyt sitä automatiikkaa joudutaan rakentamaan. Älä kysy, miksi ei rakennettu aiemmin..

Töppäyksiä sattuu. Ei ydinvoimala ole 'käyttäjiltään turvassa'.

"Ei ydinvoimala ole 'käyttäjiltään turvassa'."

Väittääkö joku todellakin, että ydinvoimala käyttäjiltään turvassa! Voi voi.

En viitsis jatkuvasti toistaa sitä, että nimenomaan ihminen on suurin turvallisuusriski ydinvoimaloissa. Pöljänkin pitäisi ymmärtää, ettei mikään laite - ei edes rautakanki - ole käyttäjältään turvassa.

Vastaaja kirjoitti:

"Ei ydinvoimala ole 'käyttäjiltään turvassa'."

Väittääkö joku todellakin, että ydinvoimala käyttäjiltään turvassa! Voi voi.

En viitsis jatkuvasti toistaa sitä, että nimenomaan ihminen on suurin turvallisuusriski ydinvoimaloissa. Pöljänkin pitäisi ymmärtää, ettei mikään laite - ei edes rautakanki - ole käyttäjältään turvassa.

"Väittääkö joku todellakin, että ydinvoimala käyttäjiltään turvassa!"

En minä ainakaan ole sellaista huomannut.

"En viitsis jatkuvasti toistaa sitä, että nimenomaan ihminen on suurin turvallisuusriski ydinvoimaloissa."

Enkä minäkään viitsisi toistaa jatkuvasti sitä, että ydinvoiman turvaliisuus nimenomaan EI perustu sille, että sen käyttäjien työsuoritusten pitäisi olla virheettömiä, vaan päinvastoin sille että laitos suunnitellaan sietämään vikoja ja virheitä. Sen takia viat ja erehdykset, joita aina sattuu, eivät uhkaa ydinvoiman turvallisuutta, joka alun alkaenkin on nimenomaan suunniteltu niin, että vikoja ja virheitä odotetaan ja niihin on varauduttu monikerroksisella turvallisuusajattelulla, turvallisuusominaisuuksien varmentamisella usealla eri periaatteella toimivalla toisestaan riippumattomalla järjestelmällä ja suunnittelemalla osat turvallisesti vioittuviksi. Tämä selittää sen, miksi vesihidasteisissa voimaloissa, jollaisia kaikki Suomenkin voimalat ovat, ei ole sattunut ikinä yhtään väestöä vaarantanutta onnettomuutta huolimatta yhteenlaskettuna yli 10000 reaktorin käyttövuodesta.

Tekevälle sattuu :)

Ei millään pahalla, mutta en löytänyt tekstistä kohtaa "tulipalo ydinvoimalassa". Tuo ennemminkin kertoo, että turvallisuusjärjestelmät toimii, kun kerran reaktori pysähtyy ongelmien ilmetessä.
Muuntajan vioittuminen ei kuitenkaan vaikuta millään tapaa itse ydinreaktioon ja sen hallintaan. Reaktorin automaattinen sammutus on varotoimenpide.

Safa kirjoitti:

Ei millään pahalla, mutta en löytänyt tekstistä kohtaa "tulipalo ydinvoimalassa". Tuo ennemminkin kertoo, että turvallisuusjärjestelmät toimii, kun kerran reaktori pysähtyy ongelmien ilmetessä.
Muuntajan vioittuminen ei kuitenkaan vaikuta millään tapaa itse ydinreaktioon ja sen hallintaan. Reaktorin automaattinen sammutus on varotoimenpide.

"
Missä?
Kirjoittanut: Safa, 15.2.2004 klo 09.47

Ei millään pahalla, mutta en löytänyt tekstistä kohtaa "tulipalo ydinvoimalassa".
"

Ilmeisesti tällä kysymyksellä ja kommentilla suvaitsit viitata kommenttiini:

"
Tähän on jo toinen tulipalo ydinvoimalassa pienen ajan sisällä ystävällismielisessä naapurimaassamme.
"

Jokainenhan tietysti kommentoi mitä haluaa ja minkä kokee tärkeäksi. Itse jätin kommentoimatta uutisen erään ehkä varsin oleellisenkin epäselvyyden, johon jäin odottelemaan lisävalaistusta mahdollisten muiden lähteiden uutisoinnista ko. tapahtumasta.

Mutta palataanpa tuohon tulkintani mukaan mieltäsi niin suuresti vaivanneeseen asiaan, jonka mukaan oma kommenttini saattaisi sisältää väitteen, joka ei itse uutiseen sisälly: väitinhän, että tulipalo olisi ollut voimalassa. Samalla sivuan mainitsemani epäselvyyttä uutisessa.


Uutisessa ei todellakaan sanota, että tulipalo olisi ollut voimalassa. Näin ollen et voinut sitä löytääkään. Mutta mikään ei estä (ainakaan minua) ajattelemasta sitä, missä tulipalo todennäköisesti oli. Sanatarkasti sanotaan näin:

"ydinvoimalan yksi reaktori sulkeutui automaattisesti lauantaina muuntajassa teknisen vian vuoksi syttyneen tulipalon takia."

Tästä ei vielä selviä se, missä (sijainnellisesti) tulipalo tapahtui. Ei edes se, mikä aiheutti palon, vaikka ensilukemalta vaikuttaa siltä, kuin muuntaja olisi alkanut palamaan siinä olleen teknisen vian vuoksi. Tekstin voi ymmärtää myös siten, että jokin muu tekninen vika aiheutti muuntajassa tulipalon. Oikein hankalasti tekstiä tulkiten voidaan jopa väittää, että tulipalo ei välttämättä ollut muuntajassa, mutta silloin lause olisi jo pitänyt muotoilla esim. näin:

"ydinvoimalan yksi reaktori sulkeutui automaattisesti lauantaina muuntajassa olleen teknisen vian vuoksi syttyneen tulipalon takia."

jolloin ei ole ihan niin ilmeistä, että tulipalo oli muuntajassa.
On siis perusteltua olettaa, että tulipalo oli muuntajassa.


Missä tämä muuntaja oli? Tuskin kovinkaan kaukana voimalasta, koska
"Oma palokunta sammutti palon, kerrottiin voimalasta."

Voisiko voimalan oma palokunta olla esim. toisella paikkakunnalla kuin ydinvoimala? Tietenkin voisi, mutta oletetaan, että edes paikkakunta on sama. Entä muuntaja - voisiko se olla samalla tavoin voimalan ulkopuolella? Tietenkin voisi, riippuen siitä, mitä tarkoitetaan sanalla 'voimala'. Tarkoitetaanko sillä voimalarakennusta vai voimala-aluetta? Jos tarkoitettiin voimala-aluetta, muuntaja olisi voinut sijaita esim. voimalasta lähtevän sähkölinjan yhteydessä. Silloinkin olisi aivan oikein sanoa, että tulipalo oli voimalassa. Mutta siitä, että tulipalo olisi ollut voimalarakennuksen sisällä, antaa pientä vihjettä lause:

"Lauantai-iltana voimalassa oli jo aloitettu työt vioittuneen muuntajan korjaamiseksi"

Olisi lähes mahdotonta ymmärtää, että voimalan sisällä tehtäisiin töitä voimalan ulkopuolella olevan muuntajan korjaamiseksi. Mutta sanalla 'voimala' voidaan edelleenkin tarkoittaa voimala-aluetta.

On myös mahdollista, että muuntaja olisi kannettu voimalan sisälle korjattavaksi. Esim. muuntajan painoakaan ei kerrota, joten ainoaksi johtopäätökseksi jää, että muuntajaa korjattiin voimalan alueella.

Varsin perustellusti on siis tehtävissä johtopäätös, että tulipalo tapahtui voimala-alueella. Sitä sanaa ei uutisessa kuitenkaan esiinny. Olisin tietysti voinut kommentoida myös näin:

"Tämähän on jo toinen tulipalo ydinvoimala-alueella pienen ajan sisällä ystävällismielisessä naapurimaassamme."

Joo... ei hyvä. Uutisessa ei todellakaan puhuttu voimala-alueesta mitään, jolloin joku olisi ihmetellyt, miksi minä puhun sellaisesta. Ja jos tuota omaa komenttiani oikein tarkasti vielä rukkaisin, se voisi kuulua näin:

"Tämähän on pienen ajan sisällä jo toinen kuulemani uutisointi tulipalosta ydinvoimala-alueella sisällä ystävällismielisessä naapurimaassamme."

Koska onhan mahdollista, että uutisoimattomia tulipaloja voimala-alueilla on ollut useita. Etenkin jos mukaan lasketaan vaikka tupakkahuoneen tuhkakupissa tapahtunut tulipalo.

On olemassa vielä mahdollisuus, että muuntaja ei ollut voimala-alueellakaan. Mutta silloin lausetta "Lauantai-iltana voimalassa oli jo aloitettu työt vioittuneen muuntajan korjaamiseksi" on tarkasteltava ihan uudestaan. Voimalassa/voimala-aluueella suoritettu korjaustyö voimala-alueen ulkopuolella sijaitsevan muuntajan korjaamiseksi voi olla vain valmistelevaa työtä. Sitä ei tuossa lauseessa sanottu.


Näillä lyhyillä perusteluilla en edelleenkään näe mitään syytä muuttaa kommenttiani
"
Tähän on jo toinen tulipalo ydinvoimalassa pienen ajan sisällä ystävällismielisessä naapurimaassamme.
"
minkäänlaisen virhepäätelmän vuoksi ainakaan ennenkuin saadaan lisätietoa. Oleellisinta on uutisen sanan 'voimala' merkitys.


---------


Mutta katsotaan vielä sitä mainitsemaani uutisen pientä epäselvyyttä hiukan tarkemmin. Siis: missä se mainittu tekninen vika oli?

"ydinvoimalan yksi reaktori sulkeutui automaattisesti lauantaina muuntajassa teknisen vian vuoksi syttyneen tulipalon takia."

Tämä ei ole niin selvää kuin se äkkilukemalta vaikuttaa.

Muuntaja on periaatteessa hyvin yksinkertainen, passiivinen laite. Sen mahdollisista teknisistä vioista todennäköisimmät olisivat käämien sisäiset oikosulut (ensiö- ja toisiokäämin tai toisiokäämien). Käämien väliset ja käämin ja muuntajan rungon väliset oikosulut ovat harvinaisempia, koska niiden välissä on erilliset eristeainekerrokset. Olipa muuntajan sisäinen oikosulku missä tahansa, se aiheuttaa aina muuntajan lämpenemisen, ellei se oikosulku ole tasan muuntajan ensiökäämin kytkentäpisteiden välilla.

Katkos muuntajan käämissä ei normaaleissa muuntajissa aiheuta sen lämpenemistä. Voi olla, että jokin erikoismuuntaja tai erikoiskytkentä saisi senkin aikaan, mutta tätä mahdollisuutta ei tule kovin todennäköisenä ajatella.

hyvinkin todenäköistä on, että tekninen vika jossain muualla kuin muuntajassa aiheuttaa muuntajan lämpenemisen. Uutisessa kuitenkin mainitaan vain muuntajan korjaamisesta. Sillä perusteella on ajateltava niin, että tekninen vika oli vain muuntajassa.


Tekstin perusteella lähes varmaa on se, että muuntaja oli tulessa. Miten palanut muuntaja korjataan?

No se taas riippuu. Pahimmassa ja todennäköisessäkin tapauksessa kaikki muuntajan käämit ja eristekerrokset olisi purettava, muuntajan rungolle (sydämelle) tapahtuneet vauriot tarkistettava ja tarvittaessa korjattava, sekä lopuksi uusia eristekerrokset ja käämit. Tulipaloon asti yltänyt muuntajavaurio helposti sulattaa kaikki tai ainakin suuren osan käämien johtimien eristeistä.

Ylläolevasta muuntajan viottumis/korjauskommenteista voi olla poikkeavia tapauksia hyvin suurista muuntajissa. Niistä saa mielellään kommentoida tänne jotain. Samoin kuin siitä, millaisena toimenpiteenä muuntajan korjaustyö ymmärretään suomalaisessa turvallisuuskulttuurissa.


Ennenkuin kommentoin uutista, odottelin konkin aikaa jotain muuta lähdettä, josta voisi selvitä tuo pieni epäselvyys (missä tekninen vika?). MTV3 uutisoi sitten nettisivullaan lähes samoin sanoin tämän uutisen (liitän sen tämän kirjoituksen loppuun), mutta se alkoi raflaavasti:

"Etelä-Venäjällä sijaitsevan Novovoronezhin ydinvoimalan reaktori on sulkeutunut tulipalon vuoksi."

Koska uutisen jatko-osa oli lähes sama kuin YLEn uutisessa, en katsonut tuota muuta kuin asiaa sotkevana mainintana.


Hyvin todennäköistä mielestäni on, että

- tekninen vika oli muuntajassa
- tulipalo oli muuntajassa
- muuntaja sijaitsi voimalassa. Riippuen uutisen 'voimala'-sanan merkityksestä, se saattoi olla myös voimala-alueella


Lähinnä mahdollisia vaihtoehtoja on, että
- tekninen vika oli muualla kuin muuntajassa. Koska vain muuntajan korjaamisesta mainittiin, avoimeksi jäisi kysymys muuntajan vioittumisen aiheuttaneen teknisen vian korjaamisesta.


=========================================

"Tuo ennemminkin kertoo, että turvallisuusjärjestelmät toimii, kun kerran reaktori pysähtyy ongelmien ilmetessä.
Muuntajan vioittuminen ei kuitenkaan vaikuta millään tapaa itse ydinreaktioon ja sen hallintaan. Reaktorin automaattinen sammutus on varotoimenpide.
"

Tarkoittanet uutista kokonaisuutena.

Olen ihaa samaa mieltä. Ajattelin jopa, että automaattinen alasajo on voinut alkaa jo ennenkuin tulipaloa on ehditty havaita.

========================================


MTV3:
"
Venäläisvoimalan ydinreaktori pysähtyi
Julkaistu 14.02.2004 18:53 (päivitetty 18:53)


Etelä-Venäjällä sijaitsevan Novovoronezhin ydinvoimalan reaktori on sulkeutunut tulipalon vuoksi.

Etelävenäläisen Novovoronezhin ydinvoimalan yksi reaktori on sulkeutunut automaattisesti muuntajassa teknisen vian vuoksi syttyneen tulipalon takia. Oma palokunta sammutti palon, kerrottiin voimalasta.

Voimalan edustajien mukaan tulipalo ei vaikuttanut säteilytasoon tai turvallisuuteen voimalassa. Voimalan viidestä reaktorista kolme on ollut käytössä, kaksi vanhinta reaktoria on suljettu jo aikaisemmin.

Voimalassa on jo aloitettu työt vioittuneen muuntajan korjaamiseksi ja reaktorin käynnistämiseksi uudelleen.

(MTV3-STT-Itar-Tass-DPA-AFP
"

Vastaaja kirjoitti:

"
Missä?
Kirjoittanut: Safa, 15.2.2004 klo 09.47

Ei millään pahalla, mutta en löytänyt tekstistä kohtaa "tulipalo ydinvoimalassa".
"

Ilmeisesti tällä kysymyksellä ja kommentilla suvaitsit viitata kommenttiini:

"
Tähän on jo toinen tulipalo ydinvoimalassa pienen ajan sisällä ystävällismielisessä naapurimaassamme.
"

Jokainenhan tietysti kommentoi mitä haluaa ja minkä kokee tärkeäksi. Itse jätin kommentoimatta uutisen erään ehkä varsin oleellisenkin epäselvyyden, johon jäin odottelemaan lisävalaistusta mahdollisten muiden lähteiden uutisoinnista ko. tapahtumasta.

Mutta palataanpa tuohon tulkintani mukaan mieltäsi niin suuresti vaivanneeseen asiaan, jonka mukaan oma kommenttini saattaisi sisältää väitteen, joka ei itse uutiseen sisälly: väitinhän, että tulipalo olisi ollut voimalassa. Samalla sivuan mainitsemani epäselvyyttä uutisessa.


Uutisessa ei todellakaan sanota, että tulipalo olisi ollut voimalassa. Näin ollen et voinut sitä löytääkään. Mutta mikään ei estä (ainakaan minua) ajattelemasta sitä, missä tulipalo todennäköisesti oli. Sanatarkasti sanotaan näin:

"ydinvoimalan yksi reaktori sulkeutui automaattisesti lauantaina muuntajassa teknisen vian vuoksi syttyneen tulipalon takia."

Tästä ei vielä selviä se, missä (sijainnellisesti) tulipalo tapahtui. Ei edes se, mikä aiheutti palon, vaikka ensilukemalta vaikuttaa siltä, kuin muuntaja olisi alkanut palamaan siinä olleen teknisen vian vuoksi. Tekstin voi ymmärtää myös siten, että jokin muu tekninen vika aiheutti muuntajassa tulipalon. Oikein hankalasti tekstiä tulkiten voidaan jopa väittää, että tulipalo ei välttämättä ollut muuntajassa, mutta silloin lause olisi jo pitänyt muotoilla esim. näin:

"ydinvoimalan yksi reaktori sulkeutui automaattisesti lauantaina muuntajassa olleen teknisen vian vuoksi syttyneen tulipalon takia."

jolloin ei ole ihan niin ilmeistä, että tulipalo oli muuntajassa.
On siis perusteltua olettaa, että tulipalo oli muuntajassa.


Missä tämä muuntaja oli? Tuskin kovinkaan kaukana voimalasta, koska
"Oma palokunta sammutti palon, kerrottiin voimalasta."

Voisiko voimalan oma palokunta olla esim. toisella paikkakunnalla kuin ydinvoimala? Tietenkin voisi, mutta oletetaan, että edes paikkakunta on sama. Entä muuntaja - voisiko se olla samalla tavoin voimalan ulkopuolella? Tietenkin voisi, riippuen siitä, mitä tarkoitetaan sanalla 'voimala'. Tarkoitetaanko sillä voimalarakennusta vai voimala-aluetta? Jos tarkoitettiin voimala-aluetta, muuntaja olisi voinut sijaita esim. voimalasta lähtevän sähkölinjan yhteydessä. Silloinkin olisi aivan oikein sanoa, että tulipalo oli voimalassa. Mutta siitä, että tulipalo olisi ollut voimalarakennuksen sisällä, antaa pientä vihjettä lause:

"Lauantai-iltana voimalassa oli jo aloitettu työt vioittuneen muuntajan korjaamiseksi"

Olisi lähes mahdotonta ymmärtää, että voimalan sisällä tehtäisiin töitä voimalan ulkopuolella olevan muuntajan korjaamiseksi. Mutta sanalla 'voimala' voidaan edelleenkin tarkoittaa voimala-aluetta.

On myös mahdollista, että muuntaja olisi kannettu voimalan sisälle korjattavaksi. Esim. muuntajan painoakaan ei kerrota, joten ainoaksi johtopäätökseksi jää, että muuntajaa korjattiin voimalan alueella.

Varsin perustellusti on siis tehtävissä johtopäätös, että tulipalo tapahtui voimala-alueella. Sitä sanaa ei uutisessa kuitenkaan esiinny. Olisin tietysti voinut kommentoida myös näin:

"Tämähän on jo toinen tulipalo ydinvoimala-alueella pienen ajan sisällä ystävällismielisessä naapurimaassamme."

Joo... ei hyvä. Uutisessa ei todellakaan puhuttu voimala-alueesta mitään, jolloin joku olisi ihmetellyt, miksi minä puhun sellaisesta. Ja jos tuota omaa komenttiani oikein tarkasti vielä rukkaisin, se voisi kuulua näin:

"Tämähän on pienen ajan sisällä jo toinen kuulemani uutisointi tulipalosta ydinvoimala-alueella sisällä ystävällismielisessä naapurimaassamme."

Koska onhan mahdollista, että uutisoimattomia tulipaloja voimala-alueilla on ollut useita. Etenkin jos mukaan lasketaan vaikka tupakkahuoneen tuhkakupissa tapahtunut tulipalo.

On olemassa vielä mahdollisuus, että muuntaja ei ollut voimala-alueellakaan. Mutta silloin lausetta "Lauantai-iltana voimalassa oli jo aloitettu työt vioittuneen muuntajan korjaamiseksi" on tarkasteltava ihan uudestaan. Voimalassa/voimala-aluueella suoritettu korjaustyö voimala-alueen ulkopuolella sijaitsevan muuntajan korjaamiseksi voi olla vain valmistelevaa työtä. Sitä ei tuossa lauseessa sanottu.


Näillä lyhyillä perusteluilla en edelleenkään näe mitään syytä muuttaa kommenttiani
"
Tähän on jo toinen tulipalo ydinvoimalassa pienen ajan sisällä ystävällismielisessä naapurimaassamme.
"
minkäänlaisen virhepäätelmän vuoksi ainakaan ennenkuin saadaan lisätietoa. Oleellisinta on uutisen sanan 'voimala' merkitys.


---------


Mutta katsotaan vielä sitä mainitsemaani uutisen pientä epäselvyyttä hiukan tarkemmin. Siis: missä se mainittu tekninen vika oli?

"ydinvoimalan yksi reaktori sulkeutui automaattisesti lauantaina muuntajassa teknisen vian vuoksi syttyneen tulipalon takia."

Tämä ei ole niin selvää kuin se äkkilukemalta vaikuttaa.

Muuntaja on periaatteessa hyvin yksinkertainen, passiivinen laite. Sen mahdollisista teknisistä vioista todennäköisimmät olisivat käämien sisäiset oikosulut (ensiö- ja toisiokäämin tai toisiokäämien). Käämien väliset ja käämin ja muuntajan rungon väliset oikosulut ovat harvinaisempia, koska niiden välissä on erilliset eristeainekerrokset. Olipa muuntajan sisäinen oikosulku missä tahansa, se aiheuttaa aina muuntajan lämpenemisen, ellei se oikosulku ole tasan muuntajan ensiökäämin kytkentäpisteiden välilla.

Katkos muuntajan käämissä ei normaaleissa muuntajissa aiheuta sen lämpenemistä. Voi olla, että jokin erikoismuuntaja tai erikoiskytkentä saisi senkin aikaan, mutta tätä mahdollisuutta ei tule kovin todennäköisenä ajatella.

hyvinkin todenäköistä on, että tekninen vika jossain muualla kuin muuntajassa aiheuttaa muuntajan lämpenemisen. Uutisessa kuitenkin mainitaan vain muuntajan korjaamisesta. Sillä perusteella on ajateltava niin, että tekninen vika oli vain muuntajassa.


Tekstin perusteella lähes varmaa on se, että muuntaja oli tulessa. Miten palanut muuntaja korjataan?

No se taas riippuu. Pahimmassa ja todennäköisessäkin tapauksessa kaikki muuntajan käämit ja eristekerrokset olisi purettava, muuntajan rungolle (sydämelle) tapahtuneet vauriot tarkistettava ja tarvittaessa korjattava, sekä lopuksi uusia eristekerrokset ja käämit. Tulipaloon asti yltänyt muuntajavaurio helposti sulattaa kaikki tai ainakin suuren osan käämien johtimien eristeistä.

Ylläolevasta muuntajan viottumis/korjauskommenteista voi olla poikkeavia tapauksia hyvin suurista muuntajissa. Niistä saa mielellään kommentoida tänne jotain. Samoin kuin siitä, millaisena toimenpiteenä muuntajan korjaustyö ymmärretään suomalaisessa turvallisuuskulttuurissa.


Ennenkuin kommentoin uutista, odottelin konkin aikaa jotain muuta lähdettä, josta voisi selvitä tuo pieni epäselvyys (missä tekninen vika?). MTV3 uutisoi sitten nettisivullaan lähes samoin sanoin tämän uutisen (liitän sen tämän kirjoituksen loppuun), mutta se alkoi raflaavasti:

"Etelä-Venäjällä sijaitsevan Novovoronezhin ydinvoimalan reaktori on sulkeutunut tulipalon vuoksi."

Koska uutisen jatko-osa oli lähes sama kuin YLEn uutisessa, en katsonut tuota muuta kuin asiaa sotkevana mainintana.


Hyvin todennäköistä mielestäni on, että

- tekninen vika oli muuntajassa
- tulipalo oli muuntajassa
- muuntaja sijaitsi voimalassa. Riippuen uutisen 'voimala'-sanan merkityksestä, se saattoi olla myös voimala-alueella


Lähinnä mahdollisia vaihtoehtoja on, että
- tekninen vika oli muualla kuin muuntajassa. Koska vain muuntajan korjaamisesta mainittiin, avoimeksi jäisi kysymys muuntajan vioittumisen aiheuttaneen teknisen vian korjaamisesta.


=========================================

"Tuo ennemminkin kertoo, että turvallisuusjärjestelmät toimii, kun kerran reaktori pysähtyy ongelmien ilmetessä.
Muuntajan vioittuminen ei kuitenkaan vaikuta millään tapaa itse ydinreaktioon ja sen hallintaan. Reaktorin automaattinen sammutus on varotoimenpide.
"

Tarkoittanet uutista kokonaisuutena.

Olen ihaa samaa mieltä. Ajattelin jopa, että automaattinen alasajo on voinut alkaa jo ennenkuin tulipaloa on ehditty havaita.

========================================


MTV3:
"
Venäläisvoimalan ydinreaktori pysähtyi
Julkaistu 14.02.2004 18:53 (päivitetty 18:53)


Etelä-Venäjällä sijaitsevan Novovoronezhin ydinvoimalan reaktori on sulkeutunut tulipalon vuoksi.

Etelävenäläisen Novovoronezhin ydinvoimalan yksi reaktori on sulkeutunut automaattisesti muuntajassa teknisen vian vuoksi syttyneen tulipalon takia. Oma palokunta sammutti palon, kerrottiin voimalasta.

Voimalan edustajien mukaan tulipalo ei vaikuttanut säteilytasoon tai turvallisuuteen voimalassa. Voimalan viidestä reaktorista kolme on ollut käytössä, kaksi vanhinta reaktoria on suljettu jo aikaisemmin.

Voimalassa on jo aloitettu työt vioittuneen muuntajan korjaamiseksi ja reaktorin käynnistämiseksi uudelleen.

(MTV3-STT-Itar-Tass-DPA-AFP
"

Suojaukset reagoivat muuntajavikaan jo hyvissä ajoin, ja irrottavat sen verkosta. Kun yhteys verkkoon menetetään, turpiini 'putoaa' omakäyttöteholle - jos tuo alaslyönti onnistuu.

Kun muuntaja on tulessa, tehdään käsin reaktoripikasulku ja aloitetaan reaktoripiirin jäähdytys maksimigradientilla.

Jos turpiinihalli ei palanut, ei itse laitoksella ollut mitään hätää.
Muuntajathan ovat tavallisesti ulkona betonibunkkereissa.

Jocu kirjoitti:

Suojaukset reagoivat muuntajavikaan jo hyvissä ajoin, ja irrottavat sen verkosta. Kun yhteys verkkoon menetetään, turpiini 'putoaa' omakäyttöteholle - jos tuo alaslyönti onnistuu.

Kun muuntaja on tulessa, tehdään käsin reaktoripikasulku ja aloitetaan reaktoripiirin jäähdytys maksimigradientilla.

Jos turpiinihalli ei palanut, ei itse laitoksella ollut mitään hätää.
Muuntajathan ovat tavallisesti ulkona betonibunkkereissa.

Kerro vielä käsityksestäsi muuntajan korjaamisesta. Onko se mielekästä turvallisuuden kannalta?

Esimerkkejä suomesta tai muualta?

Vastaaja kirjoitti:

Kerro vielä käsityksestäsi muuntajan korjaamisesta. Onko se mielekästä turvallisuuden kannalta?

Esimerkkejä suomesta tai muualta?

Jos iso muuntaja syttyy tuleen, ei siitä ole enää kuin metallin kierrätystavaraksi. Sammutusvesi vääntelee rakenteet jne.

Jocu kirjoitti:

Jos iso muuntaja syttyy tuleen, ei siitä ole enää kuin metallin kierrätystavaraksi. Sammutusvesi vääntelee rakenteet jne.

Koko uutinen on hiukan epäselvä. Joku on voinut sanoa, että vikaa korjataan, muuntaja palanut ja sitten muutaman välikäden kautta uutisoidaan: palanutta muuntajaa korjataan.

Aivan pieni pintakerroskäämin palo voisi ehkä olla korjattavissa.

Vastaaja kirjoitti:

Koko uutinen on hiukan epäselvä. Joku on voinut sanoa, että vikaa korjataan, muuntaja palanut ja sitten muutaman välikäden kautta uutisoidaan: palanutta muuntajaa korjataan.

Aivan pieni pintakerroskäämin palo voisi ehkä olla korjattavissa.

Suuri muuntaja on herkkä laite satojen tonnien öljymääränsäkin takia. Melko pienen syyn takia se Suomessa vaihdetaan häiriöttömään. Korjaamista varten muuntaja pitää kuljettaa tehtaalle. Paikaanpäällä on hyvin vähän tehtävissä.

Ei oikein käynyt selväksi mikä on ongelma, mutta esim. ulkoisen verkon menetyksessä on transientti niin raju, että aina siitä ei selvitä pudotuksella omakäytölle.

Joskus käy niin, että ajetaan jokin aika omakäyttöä, mutta sitten jonkin pinnanheilahduksen takia mennään pikasulkuun, ja tarvittaessa dieseleiden perään.
Ei se niin vakavaa ole.

Jocu kirjoitti:

Ei oikein käynyt selväksi mikä on ongelma, mutta esim. ulkoisen verkon menetyksessä on transientti niin raju, että aina siitä ei selvitä pudotuksella omakäytölle.

Joskus käy niin, että ajetaan jokin aika omakäyttöä, mutta sitten jonkin pinnanheilahduksen takia mennään pikasulkuun, ja tarvittaessa dieseleiden perään.
Ei se niin vakavaa ole.

Production failure
Follow-up
Message time: 11.02.04 hour 16:49
Decision time: 11.02.04 hour 16:47
Approved: 11.02.04 hour 16:51
Company: Vattenfall AB
Elspot area(s): SE
Station/plant/location name and number: Barsebäck 2
Type: Production
Fuel: Nuclear
Installed Effect (MW): 600
Available Production before event (MW): 600
Available Production after the event has occurred (MW): 0
Available Production after the event is finished (MW): 600
Duration: from:
01.02.04 hour 02:16
to:
17.02.04
Remarks/Additional Info:
--------------------------------------------------------------------------------

All actions concerning the fuel leakage are finalised.
Barsebäck Kraft AB has decided to do a number of additional inspections concerning plant status before decision to restart.
Time schedule for the restart is 17 Feb 2004.

Lähde. http://www.nordpool.com/marketinfo/index.cgi?url=events/cgi/last_events.html

jorma kirjoitti:

Production failure
Follow-up
Message time: 11.02.04 hour 16:49
Decision time: 11.02.04 hour 16:47
Approved: 11.02.04 hour 16:51
Company: Vattenfall AB
Elspot area(s): SE
Station/plant/location name and number: Barsebäck 2
Type: Production
Fuel: Nuclear
Installed Effect (MW): 600
Available Production before event (MW): 600
Available Production after the event has occurred (MW): 0
Available Production after the event is finished (MW): 600
Duration: from:
01.02.04 hour 02:16
to:
17.02.04
Remarks/Additional Info:
--------------------------------------------------------------------------------

All actions concerning the fuel leakage are finalised.
Barsebäck Kraft AB has decided to do a number of additional inspections concerning plant status before decision to restart.
Time schedule for the restart is 17 Feb 2004.

Lähde. http://www.nordpool.com/marketinfo/index.cgi?url=events/cgi/last_events.html

Näköjään sähköntuotanto Barsebäckissä on syystä tai toisesta keskeytetty. Entä sitten? Kuvittelitko mukamas, että ydinvoimalassa ei ikinä tapahdu mitään sellaista, jonka perusteella reaktori sammutetaan? Ilman muuta kaikki tekniset laitteet vaativat välillä huoltoa ja tarkistamista. Se on käsittääkseni ihan normaalia, eikä ydintekniikka ole mikään poikkeus.

Tällaisten tapausten merkitys ydinturvallisuuden kannalta on oikeastaan poikkeuksetta täysin tai vähintään lähes merkityksetön. Ydinenergian tuotantoon liittyvien tapahtumien vaikutus ydinturvallisuuteen luokitellaan INES-asteikolla:

http://www.stuk.fi/ydinvoimalaitokset/ines.html

Kyseisen tapahtuman luokitusta et mainitse, mutta eiköhän se ole 0 tai 1 tai korkeintaan 2.

jorma kirjoitti:

Production failure
Follow-up
Message time: 11.02.04 hour 16:49
Decision time: 11.02.04 hour 16:47
Approved: 11.02.04 hour 16:51
Company: Vattenfall AB
Elspot area(s): SE
Station/plant/location name and number: Barsebäck 2
Type: Production
Fuel: Nuclear
Installed Effect (MW): 600
Available Production before event (MW): 600
Available Production after the event has occurred (MW): 0
Available Production after the event is finished (MW): 600
Duration: from:
01.02.04 hour 02:16
to:
17.02.04
Remarks/Additional Info:
--------------------------------------------------------------------------------

All actions concerning the fuel leakage are finalised.
Barsebäck Kraft AB has decided to do a number of additional inspections concerning plant status before decision to restart.
Time schedule for the restart is 17 Feb 2004.

Lähde. http://www.nordpool.com/marketinfo/index.cgi?url=events/cgi/last_events.html

Ei siellä mitään kummaa ollut. Mitä nyt vähän jalokaasuja pöllähti polttoainesauvasta. Mutta kun se Tanska on niin lähellä. Siinä syy alasajoon.

Jocu kirjoitti:

Ei siellä mitään kummaa ollut. Mitä nyt vähän jalokaasuja pöllähti polttoainesauvasta. Mutta kun se Tanska on niin lähellä. Siinä syy alasajoon.

"Mutta kun se Tanska on niin lähellä. Siinä syy alasajoon."

öööö.... voisko se tanska tulla vähän lähemmäs meitä? vois jäädä viides virhe meiltäki tekemättä :)

Sulla on mainio, suorastaan ihailtava kyky yhdistellä asioita sieltä ja täältä ja saada aikaan hämmentävä kokonaisuus :)

Itse asiaa en tuossa ole paljon lukenut. Kyllä ydinvoimaloidenkin on sallittava välillä seisahdella. muuten voi tulla tosi pahaa jälkeä.

Vastaaja kirjoitti:

"Mutta kun se Tanska on niin lähellä. Siinä syy alasajoon."

öööö.... voisko se tanska tulla vähän lähemmäs meitä? vois jäädä viides virhe meiltäki tekemättä :)

Sulla on mainio, suorastaan ihailtava kyky yhdistellä asioita sieltä ja täältä ja saada aikaan hämmentävä kokonaisuus :)

Itse asiaa en tuossa ole paljon lukenut. Kyllä ydinvoimaloidenkin on sallittava välillä seisahdella. muuten voi tulla tosi pahaa jälkeä.

Harvoin ydinvoimala ajetaan alas kesken palamajakson polttoainevuotojen takia. Reaktoripiirin vedelle sallitaan tietty aktiivisuus, ja vuotoja saa olla paljon jotta se raja ylitetään.
Polttoainevuoto on yleisesti ottaen tavallinen juttu. Kyllä sen kanssa voi jatkaa ajoa entiseen malliin.