Ruotsi harrastaa kaksinaamaista energiapolitiikkaa.
Suomessa ja Ruotsissa etsitään puolueissa parhaillaan viimeisiä EU-ehdokkaita tulevan kesäkuun vaaleja varten. Kevään puheenaiheena tulee olemaan Kioton ilmastosopimus. Suomalaisia kummastuttaa Ruotsin oikeus saada lisätä päästöjään neljällä prosentilla, kun taas Suomi tämän päivän valossa joutuu supistamaan päästöjään peräti 16,5 prosentilla. Ruotsin ja Suomen päästöt ovat tänä päivänä molemmilla noin 60 miljoonaa tonnia. Ruotsin osuuden tulee olla vuonna 2010 noin 58 miljoona tonnia, kun taas Suomen päästöoikeuksien määräksi tulee 40 miljoonaa tonnia.
Miten tähän on tultu? Vuonna 1997 sovittiin Japanin Kiotossa, että sopimukseen osallistuvien maiden tulee pitää hiilidioksidipäästönsä vuoden 1990 tasolla. Kioton sopimus pannaan toimeen Rio de Janeirossa vuonna 1992 sovitettujen yleisperiaatteiden mukaisesti. Vuosi 1992 oli Suomen synkin lamavuosi, siitä lähtien on tuotanto ja sähkönkulutus kasvannut. Tämä kaikki oli Suomen neuvottelijoiden tiedossa, joten olisi pitänyt toimia, kuten esimerkiksi Ruotsi. Neuvotteluissa Suomea edusti "maailmanparantajat", kun taas Ruotsia edusti kivenkovat teollisuusmiehet. Ruotsi halusi ja sai kompesaatiota siitä, että he ovat aikeissa korvata ydinvoimansa uusiutuvalla energialla.
Ruotsin sähköntuotannosta noin 45 prosenttia on ydinvoimaa. Vesivoimaa käytetään hyvinä vesivuosina Ruotsissa peräti 50 prosenttia. Ruotsilla siis oli peruste vaatimuksilleen, koska sen on mahdotonta korvata puhdas ja hiilidioksiditön vesi- ja ydinvoima perinteisellä palamisprosessilla käyvillä voimalaitoksilla. Onko Ruotsi sulkenut ydinvoimaloitansa?
Ruotsi on sulkenut Barsebäck 1, mutta korvannut sen hiilivoimalla Kööpenhaminasta ( http://www.aftonbladet.se/nyheter/0004/02/kol.html ). Tanskalaiset käynnistivät jo sulkemisuhan alaiset Amagerverketin hiilivoimalat. Nämä voimalat sylkevät nyt Skoonen ylle elohopeaa, kromia, muita raskasmetalleja ja rikkiä, mutta Ruotsilla on valtiona "puhtaat paperit".
Barsebeck 2 piti sulkea vuonna 2001 sopimuksen mukaisesti, joka oli laadittu hallituksen, keskustan ja vasemmistopuolueen kanssa. Barsebäck 2 tuottaa edelleen ruotsalaisille halpaa sähköä. Ruotsi on lisäksi käytännössä jo korvannut Barsebäck 1 sulkemisen nostamalla tehoa Ruotsin muissa (10 kpl) ydinvoimaloissa. Parhaillaankin Ruotsi aikoo edelleen nostaa ydinvoimaloittensa sähköntuotantoa teholla, joka ylittää yhden Loviisa-yksikön (500MW), jos on uskomista vaikkapa Ruotsin sähkövoimateollisuutta (SVENSK ENERGI - SWEDENERGY AB http://www.svenskenergi.nu/nr62003/NUnr6_03.pdf ).
Tähän ruotsalaisten kaksinaamaisuuteen toivon tulevien EU-vaaliehdokkaiden puuttuvan kevään aikana sekä Suomessa että Ruotsissa maaotteluhengessä. Maali on vaaleissa 13 päivänä kesäkuuta.
Magnus Rögård Nurmijärvi
Suomessa ja Ruotsissa etsitään puolueissa parhaillaan viimeisiä EU-ehdokkaita tulevan kesäkuun vaaleja varten. Kevään puheenaiheena tulee olemaan Kioton ilmastosopimus. Suomalaisia kummastuttaa Ruotsin oikeus saada lisätä päästöjään neljällä prosentilla, kun taas Suomi tämän päivän valossa joutuu supistamaan päästöjään peräti 16,5 prosentilla. Ruotsin ja Suomen päästöt ovat tänä päivänä molemmilla noin 60 miljoonaa tonnia. Ruotsin osuuden tulee olla vuonna 2010 noin 58 miljoona tonnia, kun taas Suomen päästöoikeuksien määräksi tulee 40 miljoonaa tonnia.
Miten tähän on tultu? Vuonna 1997 sovittiin Japanin Kiotossa, että sopimukseen osallistuvien maiden tulee pitää hiilidioksidipäästönsä vuoden 1990 tasolla. Kioton sopimus pannaan toimeen Rio de Janeirossa vuonna 1992 sovitettujen yleisperiaatteiden mukaisesti. Vuosi 1992 oli Suomen synkin lamavuosi, siitä lähtien on tuotanto ja sähkönkulutus kasvannut. Tämä kaikki oli Suomen neuvottelijoiden tiedossa, joten olisi pitänyt toimia, kuten esimerkiksi Ruotsi. Neuvotteluissa Suomea edusti "maailmanparantajat", kun taas Ruotsia edusti kivenkovat teollisuusmiehet. Ruotsi halusi ja sai kompesaatiota siitä, että he ovat aikeissa korvata ydinvoimansa uusiutuvalla energialla.
Ruotsin sähköntuotannosta noin 45 prosenttia on ydinvoimaa. Vesivoimaa käytetään hyvinä vesivuosina Ruotsissa peräti 50 prosenttia. Ruotsilla siis oli peruste vaatimuksilleen, koska sen on mahdotonta korvata puhdas ja hiilidioksiditön vesi- ja ydinvoima perinteisellä palamisprosessilla käyvillä voimalaitoksilla. Onko Ruotsi sulkenut ydinvoimaloitansa?
Ruotsi on sulkenut Barsebäck 1, mutta korvannut sen hiilivoimalla Kööpenhaminasta ( http://www.aftonbladet.se/nyheter/0004/02/kol.html ). Tanskalaiset käynnistivät jo sulkemisuhan alaiset Amagerverketin hiilivoimalat. Nämä voimalat sylkevät nyt Skoonen ylle elohopeaa, kromia, muita raskasmetalleja ja rikkiä, mutta Ruotsilla on valtiona "puhtaat paperit".
Barsebeck 2 piti sulkea vuonna 2001 sopimuksen mukaisesti, joka oli laadittu hallituksen, keskustan ja vasemmistopuolueen kanssa. Barsebäck 2 tuottaa edelleen ruotsalaisille halpaa sähköä. Ruotsi on lisäksi käytännössä jo korvannut Barsebäck 1 sulkemisen nostamalla tehoa Ruotsin muissa (10 kpl) ydinvoimaloissa. Parhaillaankin Ruotsi aikoo edelleen nostaa ydinvoimaloittensa sähköntuotantoa teholla, joka ylittää yhden Loviisa-yksikön (500MW), jos on uskomista vaikkapa Ruotsin sähkövoimateollisuutta (SVENSK ENERGI - SWEDENERGY AB http://www.svenskenergi.nu/nr62003/NUnr6_03.pdf ).
Tähän ruotsalaisten kaksinaamaisuuteen toivon tulevien EU-vaaliehdokkaiden puuttuvan kevään aikana sekä Suomessa että Ruotsissa maaotteluhengessä. Maali on vaaleissa 13 päivänä kesäkuuta.
Magnus Rögård Nurmijärvi
Vastaukset 1
Vanhimmat
halpa sähkö kohta ruotsalaisiltakin, sillä näinhän asioissa edetään täälläkin.
http://www.globalisaatio.net/download/makaaber.pdf