Luettuani keskusteluja, ajattelin tossa kirjotella jutun, johon uskon monen uskovan yhtyvän...
Eli, on turha uskotella uskosta osattomille mitään Jumalasta, kun uskoon tulo on henkilökohtainen ilmestys Jumalalta. Kristityt kylläkin parhaansa mukaan tuovat ilosanomaa esille, ja jos kuulija on Jeesuksen ennaltamäärätty siemen, hän tulee vastaanottamaan Jeesuksen Kristuksen henkilökohtaisena pelastajanaan!
Eli, meidän kristittyjen usko Jumalaan ei perustu mihinkään päähänpinttymään tai harhaluuloon, joka olisi pelkän luulon tai jonkun muun "legendan" varassa, vaan Jumala on itse paljastanut armonsa kautta meille "hihhuleille" (anteeksi nimitys) totuuden, jonka vain harvat ja valitut tulevat Jumalan ennaltatietämisen ja ennaltamääräämisen kautta tietämään.
Toiseksi olen täysin tietoinen, että olen aloittanut (oikeastaan jo kaksi vuotta kulkenut) elämän tietä, johon Jumalan armosta pääsin ahtaan portin kautta. Ja olen täysin varautunut ja kestänytkin pilkkaa, kärsimystä ja kaikkea muuta inhimillisyyttä alentavaa, sekä itsensä pimeyden, että ihmisten toimesta. Mutta, miksi minä saisin kulkea helpompaa tietä, kuin kristityt kautta ajanjaksojen..?? Kristityt ovat aina olleet se pienempi ryhmä, jota suurempi uskosta-osattomien ryhmä on aina alentanut ja halveksinut (eivät kuitenkaan kaikki) ja tulee aina näin tekemään.
Ja voin täysin ylpeänä, Jumalan merkki otsallani kohdata kaikki taistelut, kärsimykset ja mitä tahansa tielleni tuleekaan! Sillä voittoa EI voi saavuttaa ilman taistelua... näin se vaan on.
Olen itse kohta 18-vuotias ja voin sanoa, että harvalla on kahden vuoden sisään tullut syöpä, sydämen vakava toiminta-häiriö, häiriö hermostollisessa järjestelmässä, sekä aivokasvain (eri, kuin syöpä) ja OLEN PARANTUNUT NÄISTÄ KAIKISTA KHDEN VUODEN SISÄLLÄ. Tiedän, ettei kuulosta uskottavalta, eikä monikaan usko, mutta taisteluni ovat olleet todella silminnähtävän todellisia. Huom. kaikki sairaudet alkoivat HETI, kun olin päättänyt ottaa kasteen, mutten vielä tehnyt sitä. Ajattelin nyt tällä palstalla vuodatella ja rohkaista kristittyjä, jotka ovat joutuneet Saatanan silmätikuiksi! Olen ylpeä niistä kärsimyksistä, joita olen joutunut kokemaan Jumalan nimen kunniaksi.... Onhan hänkin kärsinyt puolestani.
No joo.... jos kiinnostusta riittää, voin kertoa lisää tarinaani, jossa Saatana on kiusannut tosissaan, mutta Jumala auttanut JOKA kerta...
Tämä rohkaisuksi kristityille, jotka kamppailevat tämän maailman saastan keskellä Jumalan kunniaksi, uskollisina sotilaina, valona pimeän maailman keskellä. Olette harvoja! joten pitäkää esikois-oikeudestanne kiinni, riippumatta siitä, mitä se teille tulee maksamaan!!!
Eli, on turha uskotella uskosta osattomille mitään Jumalasta, kun uskoon tulo on henkilökohtainen ilmestys Jumalalta. Kristityt kylläkin parhaansa mukaan tuovat ilosanomaa esille, ja jos kuulija on Jeesuksen ennaltamäärätty siemen, hän tulee vastaanottamaan Jeesuksen Kristuksen henkilökohtaisena pelastajanaan!
Eli, meidän kristittyjen usko Jumalaan ei perustu mihinkään päähänpinttymään tai harhaluuloon, joka olisi pelkän luulon tai jonkun muun "legendan" varassa, vaan Jumala on itse paljastanut armonsa kautta meille "hihhuleille" (anteeksi nimitys) totuuden, jonka vain harvat ja valitut tulevat Jumalan ennaltatietämisen ja ennaltamääräämisen kautta tietämään.
Toiseksi olen täysin tietoinen, että olen aloittanut (oikeastaan jo kaksi vuotta kulkenut) elämän tietä, johon Jumalan armosta pääsin ahtaan portin kautta. Ja olen täysin varautunut ja kestänytkin pilkkaa, kärsimystä ja kaikkea muuta inhimillisyyttä alentavaa, sekä itsensä pimeyden, että ihmisten toimesta. Mutta, miksi minä saisin kulkea helpompaa tietä, kuin kristityt kautta ajanjaksojen..?? Kristityt ovat aina olleet se pienempi ryhmä, jota suurempi uskosta-osattomien ryhmä on aina alentanut ja halveksinut (eivät kuitenkaan kaikki) ja tulee aina näin tekemään.
Ja voin täysin ylpeänä, Jumalan merkki otsallani kohdata kaikki taistelut, kärsimykset ja mitä tahansa tielleni tuleekaan! Sillä voittoa EI voi saavuttaa ilman taistelua... näin se vaan on.
Olen itse kohta 18-vuotias ja voin sanoa, että harvalla on kahden vuoden sisään tullut syöpä, sydämen vakava toiminta-häiriö, häiriö hermostollisessa järjestelmässä, sekä aivokasvain (eri, kuin syöpä) ja OLEN PARANTUNUT NÄISTÄ KAIKISTA KHDEN VUODEN SISÄLLÄ. Tiedän, ettei kuulosta uskottavalta, eikä monikaan usko, mutta taisteluni ovat olleet todella silminnähtävän todellisia. Huom. kaikki sairaudet alkoivat HETI, kun olin päättänyt ottaa kasteen, mutten vielä tehnyt sitä. Ajattelin nyt tällä palstalla vuodatella ja rohkaista kristittyjä, jotka ovat joutuneet Saatanan silmätikuiksi! Olen ylpeä niistä kärsimyksistä, joita olen joutunut kokemaan Jumalan nimen kunniaksi.... Onhan hänkin kärsinyt puolestani.
No joo.... jos kiinnostusta riittää, voin kertoa lisää tarinaani, jossa Saatana on kiusannut tosissaan, mutta Jumala auttanut JOKA kerta...
Tämä rohkaisuksi kristityille, jotka kamppailevat tämän maailman saastan keskellä Jumalan kunniaksi, uskollisina sotilaina, valona pimeän maailman keskellä. Olette harvoja! joten pitäkää esikois-oikeudestanne kiinni, riippumatta siitä, mitä se teille tulee maksamaan!!!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Iloitsen puolestasi että olet parantunut, Jumala on Parantaja.
Luin mielenkiinnolla kirjoituksesi, lukisin vaikka lisääkin, kiitokset.
Autuas se, joka koettelemuksessa kestää. Sen kestettyään hän on saava voitonseppeleeksi elämän. Jumala on sen luvannut niille, jotka häntä rakastavat.
Jaakobin kirje 1
Kiitos paljon palautteestasi ja raamatunpaikasta, joka oli itseasiassa erittäin tuttu! Olin liikuttunut, kun sanoit lukeneesi tekstiäni mielenkiinnolla... Kiitos!
enkä kuvittelisi olevani mitenkään erityinen ja valittu. Mutta on hienoa että olet löytänyt sydämesi tien. Ja elämäni aikana olen useamminkin huomannut että todella rakkaudellisia nöyriä ja sydämellisiä Jumalan palvelijoita seurakunnasta riippumatta koetellaan kaikkein kovimmin. Usein nimenomaan on kysymys fyysisistä koetuksista sairauksien kautta. Ihan kuin Jobin koettelemukset toistuisivat Jumalan ystävissä. Toivon löydät myös voiman ja Rauhan joka helpottaa vaivojen kiusaamaa kehoa. Kun olet kaukana koettelemuksista toivon että muistat Rakkauden voiman. Usein ihminen vaikka selviää pahoista päivistä ylpistyy hyvien tullessa ja silloin tuntuu että taistelun vuodet ovatkin olleet turhia päämäärän saavuttamiseksi, sillä helpot vuodet vievät helposti lavealle tielle.Ja siinäkin on koetus, huudammeko vain koetuksissa ja lähestymme Jumalaa vai pysymmekö nöyrinä ja rakastavina myös silloin kun saamme paljon terveyttä ystävyyttä ja maallista hyvää.
Kiitos paljon tekstistäsi, arvostan sitä todella!!!
En väittänyt olevani erityinen tai muuta, vaan kerroin elämääni ja niitä tosiasioita, joita olen kohdannut... Mitä tulee mahtipontisuuteen, se on mielipiteesi tekstistäni, mutta me kristityt mielestäni OLEMME etu-oikeutettuja ja tunsin tekeväni oikein tekstiä kirjoittaessani.
Muuten yhdyn täysin tekstiisi ja olen samaa mieltä kanssasi!
Uskosta ei voi kiistellä,kukaan ei voi ottaa kenekään uskoa pois,se on todella henkilökohtainen asia.Usko tulee Jumalalta ja tie Hänen luokseen käy Jeesuksen sovitustyön kautta.Jeesus on tie,totuus ja elämä.Usko on luja luottamus siihen mikä ei näy ja ojentautuminen sen mukaan mitä toivotaan.Me uskovat saamme kulkea Jeesuksen veren turvassa joka päivä ja saamme kiittää Häntä,että Hän on voittanut kuoleman vallan.Pitäkää öljyä lampuissanne,sillä aika on lähellä.