Sanomalehti Karjalainen kirjoitti noin viikko sitten ongelmasta, joka hyvin totta onkin. Nimittäin siitä, että suomalaiset ovat muihin Eurooppalaisiin verrattuna todella kielitaidottomia. Hyvänä puolena on se, että Suomessa puhutaan keskimäärin paremmin englantia kuin vaikkapa Keski-Euroopan maissa, mutta huonona se, että mitään muuta ei sitten puhutakaan.
Syiksi tähän tarjottiin mm. kielten opetuksen vähenemistä peruskouluissa, ei ole enää valinnanvaraa kielten suhteen. Kyllähän se syy on tuokin mutta ei mitenkään ratkaiseva.
Todellinen syy on siinä, että suomalaisilla nuorilla on kaksi pakollista vierasta kieltä (englanti ja ruotsi) kun muualla on vain yksi (yleensä englanti). Tämä johtaa siihen, että suomalaiset oppivat englantia hyvin, ja ruotsia huonosti, ja muihin kieliin ei sitten enää resurssit riitäkään muilla kuin kielellisesti oikeasti lahjakkailla ihmisillä. Ruotsia opitaan huonosti, koska se koetaan inhottavana, pakkoruotsihan se suurimmalle osalle on.
Ruotsin kielen pakollisuudesta saatava hyöty on todella mitätön sen aiheuttamaan haittaan nähden. Toki on Ruotsissa käydessä kiva puhua ruotsia, mutta kyllä siellä englannillakin pärjää (kokemusta on, myönnän oman ruotsinkielentaitoni olevan mitätön) siinä kun Suomessakin.
Jotta saisimme kansakuntamme kielitaidon nousuun tulisi luopua tästä toisesta pakollisesta kielestä eli ruotsista. Englanti tulee säilyttää pakollisena, sillä pärjää lähes vaikka missä, ja siellä missä ei pärjää niin ei kyllä pärjää ruotsillakaan. Toiseksi kieleksi pitäisi sitten olla valinnanvaraa, vaikkapa nipusta saksa, ranska, venäjä, espanja, italia, ruotsi. Ja tokihan ne kenellä motivaatiota ja lahjakkuutta riittää voisivat edelleenkin valita kolmannen tai vaikka neljännen kielen.
Itse olen kokenut tämän kahden pakollisen kielen haitat. Yläasteella aikanaan alkoi ruotsi, kuten kaikki muutkin vihasin sitä. Tahdoin sitten myös opiskella venäjää, mutta huomasin omien resurssieni loppuvan tässä kohdin. Koska ruotsi oli vaikeaa, ja pakollista joutui siihen panostamaan niin paljon, että venäjän opiskelu tuli minulle mahdottomaksi. Lukiossa sitten luovuin siitä ja pääsin senkin laitoksen sitten kunnialla läpi (ruotsi 5/A).
Syiksi tähän tarjottiin mm. kielten opetuksen vähenemistä peruskouluissa, ei ole enää valinnanvaraa kielten suhteen. Kyllähän se syy on tuokin mutta ei mitenkään ratkaiseva.
Todellinen syy on siinä, että suomalaisilla nuorilla on kaksi pakollista vierasta kieltä (englanti ja ruotsi) kun muualla on vain yksi (yleensä englanti). Tämä johtaa siihen, että suomalaiset oppivat englantia hyvin, ja ruotsia huonosti, ja muihin kieliin ei sitten enää resurssit riitäkään muilla kuin kielellisesti oikeasti lahjakkailla ihmisillä. Ruotsia opitaan huonosti, koska se koetaan inhottavana, pakkoruotsihan se suurimmalle osalle on.
Ruotsin kielen pakollisuudesta saatava hyöty on todella mitätön sen aiheuttamaan haittaan nähden. Toki on Ruotsissa käydessä kiva puhua ruotsia, mutta kyllä siellä englannillakin pärjää (kokemusta on, myönnän oman ruotsinkielentaitoni olevan mitätön) siinä kun Suomessakin.
Jotta saisimme kansakuntamme kielitaidon nousuun tulisi luopua tästä toisesta pakollisesta kielestä eli ruotsista. Englanti tulee säilyttää pakollisena, sillä pärjää lähes vaikka missä, ja siellä missä ei pärjää niin ei kyllä pärjää ruotsillakaan. Toiseksi kieleksi pitäisi sitten olla valinnanvaraa, vaikkapa nipusta saksa, ranska, venäjä, espanja, italia, ruotsi. Ja tokihan ne kenellä motivaatiota ja lahjakkuutta riittää voisivat edelleenkin valita kolmannen tai vaikka neljännen kielen.
Itse olen kokenut tämän kahden pakollisen kielen haitat. Yläasteella aikanaan alkoi ruotsi, kuten kaikki muutkin vihasin sitä. Tahdoin sitten myös opiskella venäjää, mutta huomasin omien resurssieni loppuvan tässä kohdin. Koska ruotsi oli vaikeaa, ja pakollista joutui siihen panostamaan niin paljon, että venäjän opiskelu tuli minulle mahdottomaksi. Lukiossa sitten luovuin siitä ja pääsin senkin laitoksen sitten kunnialla läpi (ruotsi 5/A).
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.