Kerron tässä tarinani miten jäin koukkuun sumuvaloihin, se on semmoinen kohtalo jota ei kelleen toivoisi.
Kaikki alkoi ihan viattomasti yhtenä päivänä kun kaverien kanssa lueskeltiin Bilteman kuvastoa, siinä oli sitten semmoset sumuvalot jota päätettiin kokeilla kaveriporukassa. Mentiin diilerille ja ostettiin kama.
Jo ensi kerrasta jäätiin koukkuun, sumuvalot päällä maailma näytti aivan erilaiselta ja ihmeelliseltä. Aluksi ei uskallettu käyttää sumuvaloja kun vähän kerrallaan, siitä se sitten pikkuhiljaa eteni niin että lopulta olin täysin vapiseva hermoraunio ja sekakäyttäjä, poltin kaikkea takasumuvaloista virtalukon valoon, jopa yöllä piti polttaa yölamppua!
Onneksi pääsin vieroitushoitoon ja nyt maailma näyttää taas aurinkoiselta mutta kerran sumuvaloihin koukkuun jäänyt ei parane koskaan, siinä pitää vaan ottaa päivä kerrallaan.
Kaikki alkoi ihan viattomasti yhtenä päivänä kun kaverien kanssa lueskeltiin Bilteman kuvastoa, siinä oli sitten semmoset sumuvalot jota päätettiin kokeilla kaveriporukassa. Mentiin diilerille ja ostettiin kama.
Jo ensi kerrasta jäätiin koukkuun, sumuvalot päällä maailma näytti aivan erilaiselta ja ihmeelliseltä. Aluksi ei uskallettu käyttää sumuvaloja kun vähän kerrallaan, siitä se sitten pikkuhiljaa eteni niin että lopulta olin täysin vapiseva hermoraunio ja sekakäyttäjä, poltin kaikkea takasumuvaloista virtalukon valoon, jopa yöllä piti polttaa yölamppua!
Onneksi pääsin vieroitushoitoon ja nyt maailma näyttää taas aurinkoiselta mutta kerran sumuvaloihin koukkuun jäänyt ei parane koskaan, siinä pitää vaan ottaa päivä kerrallaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Voi sinua onnetonta rukkaa. Monesti juuri tällaisesta viattomasta kokeilusta jää elinikäinen riesa. tosin elinikä ei kyllä ole pitkä, että jotain lohtua sentään.
Minä itse jouduin melkein samanlaisen kohtalon uhriksi. Nimittäin jäin humpan koukkuun.
Tämä on tavallinen tarina, mutta kerron sen kuitenkin, koska tämä on niin erikoinen tarina.
Menin käymään ihan tavallisissa latotansseissa nuorena ollessa. Kaikki meni ihan kivasti niin kauan, kun oli miesten haku. Poikien kanssa vain tollotettiin ovensuussa, sen mitä ryypylläkäyntien välissä ehdittiin.
Sitten julistivat naisten haun ja silloin se alkoi: minua vietiin kuin litran mittaa naisten toimesta.
Ajattelin ensin, että tämä on vain tällainen ohimenevä hurma, mutta olinkin oikeassa siinä että erehdyin. Aikaa päälle hakeuduin milloin minnekin tanssimaan humppaa ja pikkuhiljaa kävin itsekin röyhkeästi hakemassa naista parketille.
Häpesin käytöstäni, mutta paha oli jo saanut vallan neitseellisessä sielussani. Monesti tanssin jopa kuusi humppaa illan aikana, eikä sekään tuntunut riittävän.
Tilanne paheni ja ostin itselleni harmoonin jolla tätä humpan pahetta aloin harrastaa niinkuin itsetyydytystä konsanaan: kotona yksin ja salaa. Tätä jatkui vuosia, mutta en tiennyt pahempaa olevan tiedossa: humppaa alkoi tulemaan myös laulun kanssa. Ja jopa A-mollin olin opetellut jossain maanisessa vaiheessa hallitsemaan toisella kädelläni, niin oli tauti vienyt miehen laitaan.
Siinä vaiheessa ystäväni painostivat minut lääkäriin ongelmani kanssa ja kuinkas ollakaan minullahan todettiinkin pahanlaatuinen humpparauhasen tulehdus. Sain lääkkeeksi extra-strong -humppavieroituslaastareita selkääni, siis niitä punaisia.
Nyt tilanteeni on se, että laastareilla joudun tapetoimaan selkäni kolmesti viikossa, sekä käymään seurakunnan helkavirsi-karaokessa kerran kuussa tautini kurissapitämiseksi.
Joulun jälkeen ei ole laulun kanssa enää humppa purskahdellut, mutta harmoonilla olen sitäkin sukkelammin taikinoinut tahteja tanssattavaksi.
Näin tuo viaton nuoruusaikainen ajattelemattomuus muutti koko elämäni ja joudun ilmeisesti kuolemaankin tanhutöppöset jaloissa.
Mutta paistaa se päivä risukasaankin, ei pidä ihmisen lannistua, se on mottoni.
Hei hoi, sä jätkän oma motto.....
kukaan ei välitä tuosta kun kerron tämän jymy-yllärin kaikille :
OSAAN KIRJOITTAA SINISELLÄ ,JOS HALUAN !
http://minulla_on_autossani_kyllä_sumuvalot_ja_tottakai_pidän_niitä_päällä_jos_vain_en_näe_kunnolla,_oli_sitten_sitä_sumua_ja_lumipyryä_tai_ei!_mua_ei_kiinnosta_se_häikiikö_se_jotain_ladakuskia_vai_ei!_mitä_tuosta_väittelemään,_selvästä_asiasta.fi
Mulla on autossa sumuvalot, ja oiken vitt.. pidän niitä aina päällä että varmasti muita ottais päähän. Nautin siitä.
Sumuvalojen liikakäyttö on pahanlaatuinen ja laajalti levinnyt vaiva. Tämän kansantaloudellisestikin haitallisen ilmiön kitkemiseksi on TE-keskuksen ja Työministeriön rahoituksella perustettu uusi yksityisellä omistuspohjalla toimiva yritys. Yritys on nimeltään Sumaritmäsäks Oy.
Sumaritmäsäks Oy:n palveluhenkinen kenttäväki kiertää vasaroineen jakamassa palveluitaan niitä kipeimmin tarvitseville autoilijoille. Toimialaan kuuluvat niin muovispoilereihin upotetut tuikut, kuin muutkin auton keulassa roikkuvat helyt.
Huomattavaa on, että yksityiset kotitaloudet voivat vähentää verotuksessaan 60% Sumaritmäsäks Oy:lle maksamistaan palveluista. Vähennyksen enimmäismäärä on 1150€ vuodessa ja omavastuu 100€.
...myös vilkutmäsäx palvelua.
Olen huomannut monen autossa olevan ihan turhaan se vilkku siinä auton etu ja takaosassa.
Myös olen pannut merkille, että moni autoilia ei tiedä missä jarrupoljin on. Etsivät sitä ratin keskeltä, mutta ei se siellä ole. Siitä kuuluu kun painaa että TÖÖT. No sitten sitä yritetään valoviiksesta. Pimeällä ei tapahdu muuta kuin kaukovalot vilahtelevat. Viimeisenä keinona nuo hyväkkäät etsivät kämmenestään sen keskimmäisen sormen ja pukkaavat sen taululle. Toimiihan se tietysti noinkin.
Voin kyllä antaa pikku vinkin. Siella lkuljettajan puolella lattian etuosassa on sellaisia polkimia. Aivan, ihan siella missä se kaasu ja kytkinpoljin on, paitsi automaativaiteisessa jossa ei ole kytkinpoljinta.Kokeilkaapa huviksenne kun joku tölvää taas eteenne, sitä keskimmäistä poljinta, paitsi automaattivaihteisessa, jossa se toine3n siinä kaasupolkimen vieressa oleva poljin niin hups. Autohan hiljentää nopeutta ja töppöilijä kerkiää alta pois anteeksipyytävä ilme kasvoillaan.