Nyt heitän kysymyksen kaikille eri uskontokuntien edustajille:
Mikä uskontokunta pitää homoseksuaaleja samanveroisina heteroseksuaalien rinnalla? Myös julkisuudessa ja uskontokunnan "ohjenuorissa", jotka näkyvät selkeästi myös julkisuudessa. Kiistattomasti? Ilman, että kysymys homoseksuaaleista aiheuttaisi hajontaa ja kiistaa uskontokunnan vaikuttavissa ja päättävissä elimissä.
Itse en kuulu mihinkään uskontokuntaan, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö omalla tavallani uskoisi Jumalaan. Olen vain aikoinaan tullut siihen tulokseen, että osaan keskustella Jumalan kanssa ilman välikäsiä, ilman hienoja temppeleitä, ilman tulkkeja. Enkä ole vielä kohdannut uskontokuntaa, joka ei jossain kohdassan tukehtuisi omaan kapeanäköisyyteensä ja sortuisi liiallliseen oman näkökulmansa oikeana pitämiseen.
Siksi tulee mieleeni kysymys homoudesta uskontokunnissa, koska se lienee yksi "kuumimpia" aiheita uskonnollisissa keskusteluissa kuluneiden lähivuosien aikana.
Mikä uskontokunta pitää homoseksuaaleja samanveroisina heteroseksuaalien rinnalla? Myös julkisuudessa ja uskontokunnan "ohjenuorissa", jotka näkyvät selkeästi myös julkisuudessa. Kiistattomasti? Ilman, että kysymys homoseksuaaleista aiheuttaisi hajontaa ja kiistaa uskontokunnan vaikuttavissa ja päättävissä elimissä.
Itse en kuulu mihinkään uskontokuntaan, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö omalla tavallani uskoisi Jumalaan. Olen vain aikoinaan tullut siihen tulokseen, että osaan keskustella Jumalan kanssa ilman välikäsiä, ilman hienoja temppeleitä, ilman tulkkeja. Enkä ole vielä kohdannut uskontokuntaa, joka ei jossain kohdassan tukehtuisi omaan kapeanäköisyyteensä ja sortuisi liiallliseen oman näkökulmansa oikeana pitämiseen.
Siksi tulee mieleeni kysymys homoudesta uskontokunnissa, koska se lienee yksi "kuumimpia" aiheita uskonnollisissa keskusteluissa kuluneiden lähivuosien aikana.
Vastaukset 25
Vanhimmat
mikä on ongelma? Kysyykö joku kirkkokunta jäseniltään kenen kanssa he pariutuvat? En muista minulta ainakaan moista koskaan kysytyn. Ei kirkoissa eikä missään muuallakaan.
Ei olekaan kysymys siitä, kysytäänkö toisten parisuhteista vaan siitä, että hyväksytäänkö ne [homoseksuaaliset parisuhteet] heteroseksuaalisten parisuhteiden veroisesti.
Eli mikä uskontokunta siis reilusti ja avoimesti (ja riidattomasti) pitää ihmisten välisiä parisuhteita samanarvoisina?
Ja pidetään politiikka ulkona tästä, eli ei mietitä avo- tai avioliittoa yhteiskunnallisena instituutiona. Mietitään sitä ainoastaan uskonnollisena instituutiona, ikään kuin valtiota ei olisi olemassakaan. (Eli tässä keskustelussa ei tarvitse miettiä taloudellisia eikä esim. adoptioon liittyviä näkökohtia jne. vaikka todellisuudessa nekin vaikuttanevat uskontokunnan julkisuudessa esittämään näkemykseen)
Ajatellaan asiaa puhtaasti uskonnollisesta, inhimillisestä näkökulmasta.
olemassa oleva kirkkokunta ei toistaiseksi hyväksy homoparia heteroparin veroisena jos tarkoitat parisuhde seremonioita.
Minulla heterona on hieman vaikea käsittää ongelmaa. Kaikki ns. kristilliset kirkot perustavat kantansa Raamattuun josta löytyy §:lät kenen kanssa on sopivaa pariutua ja kenen kanssa ei. Ehkä on kohtuutonta vaatia uskovilta luopumista Raamatun sanasta.
Miksi joku kirkon vain seremoniana pidettävä seremonia on tässä asiassa niin tärkeä. Onko esimerkiksi SETA:n hyväksyntä huonompi kun kirkon.
Eiko SETAn piirissä voida kehittää yhtä arvokas seremonia. Eikö tasapuolisuutena voida pitää, jos heteroilla ja homoilla on omat samaan lopputulokseen johtavat instanssinsa.
>>>Ehkä on kohtuutonta vaatia uskovilta luopumista Raamatun sanasta.
http://www.beliefnet.com/story/128/story_12888_1.html
Olen itse buddhalainen ja minusta homoseksuaaliset suhteet ovat aivan tasavertaisia heteroseksuaalisten kanssa. Hyväksyn myös polygamian (eli moniavioisuuden). Buddhalaisuudessa yleensäkin (ainakin lukemani perusteella) seksuaalisuutta pidetään sellaisena asiana, että siihen tulisi suhtautua vakavasti ja arvostaen. Eli, siis enemmänkin arvostellaan yhden yön suhteita yms. kuin vakaassa parisuhteessa eläviä homoseksuaaleja. :-)
on myös homovastaisia liikkeitä, ja taas
kristinuskossa homomyönteistä ajattelua.
tosiasia sinänsä. Tietty % syntyy siis syntyy homoina ei se minusta oikeuta ketään tuomitsemaan.
Kirkko nyt vaan on asettanut avioliitolle omat kriteerinsä joista osalle ei löydy edes raamatullisia perusteita. Ajattelen niin etten edes pyrkisi järjestöön joka ei kykene hyväksymään minua sellaisena kun olen.
Mitä iloa minulle siitä olisi? Kristityistä suurista kirkoista katolinen kirkko lienee homoasiassa jyrkin. He katsovat homouden synniksi josta rukouksen avulla on mahdollista irtautua.
Tällaisessa ajattelusssa tulee näin ulkopuolisena heti mieleen miksi edes yrittää irtautua seksuaalisuudesta, jonka kokee itselleen oikeaksi. Eikö ole parempi välttää tuollaista ahdasmielistä järjestöä.
Hyvä ajatus tuossa kirjoituksesi viimeisessä laiseessa. Kannattaa pohtia vähän syvällisemmin.
Eikö niin ole sitten kaikissa uskonnoissa? Mutta pääosin buddhalaiset ovat yleensä suvaitsevaisia. Sääntönä on että toista ei satuteta, joten parisuhteessa jossa on kaksi aikuista ihmistä jotka pystyvät pitämään puoliaan ei ole sinällänsä mitään paheksuttavaa. Mutta toki kaikkien uskontojen sisällä löytyy aina tiettyjä liikkeitä ja kuten artikkelissakin kerrotaan itse Dalai-lama on vastaan homoseksuaalisuutta (tai pikemminkin ei hyväksy itse tekoa).
Olen samaa mieltä kanssasi tuosta että en itsekään haluaisi kuulua uskontoon, jossa selkeästi sanotaan että seksuaalinen suuntaumukseni on syntiä. Tämän vuoksi minusta periaatteessa homoseksuaalien ei tulisikaan vaatia kirkolta hyväksyntää vaan etsiä suvaitsevaisempia uskontoja tai seurakuntia... Toisaalta.. Mitä jos on sielultaan pappi ja uskoo täydellisesti Jumalaan sekä Raamattuun, mutta ei voi toimia pappina rehellisesti koska on homoseksuaali ja on eri mieltä tämän ainoan opin kohdalla? Tällaiset asiat hieman mietityttävät.. Onneksi ei sinällänsä tarvitse miettiä näitä asioita henkilökohtaisista syistä. :-)
tuo tuota ongelmaa uskon kanssa sinänsä. Kyllä teologian koulutus lähtee siitä ettei Raamattu ole jokaiselta sanaltaan absoluuttinen totuus vaan kokoelma aikansa uskonnolisia kirjoituksia.
Ongelmat tulevat esiin enemmänkin kirkon ja pappiuden valillä. Luulisin oppineen papin voivan olla vilpittömässä ja syvässä uskossa ja hyväksymään seksuaalisen suuntautumisensa luonnollisena ihmisyyden osana.
Rehellisyys käsite kyllä varmasti helpostikin saattaa tuoda ongelmia. Ehkäpä kielteisen suhtautumisen homouteen voi asettaa tekohurskauden piikkiin.
Hieman vaikea asia. Olisipa mukava kuulla jonkun mielipide jolla on omakohtaisempaa kokemusta.
Kumma, että tästä aiheesta on voinut asiallisesti keskustella täällä näinkin pitkään. :-)
Buddhalaisuus ei ota sinänsä kantaa ihmisen seksuaaliseen suuntautumiseen, vaikka hinayana-suuntauksen munkeille ja nunnille pidättäytyminen kaikenlaisesta seksuaalisesta toiminnasta on itsestäänselvää, he kun omistavat kaiken aikansa buddhalaisuuden harjoittamiseen toisin kuin maallikot.
Esimerkiksi Timanttipolku-linjan buddhalainen opettaja, lama Ole Nydahl, on useissa yhteyksissä maininnut että mm. Saksassa toimii vireitä buddhalaisia ryhmiä homoseksuaaleille sinkkubuddhisteille, jotka toivovat löytävänsä elämänkumppanin.
Hindulaisittain homoseksuaalisuus ei ole sen kummallisempi juttu kuin vaikkapa se, että supisuomalainen ihminen on tavattoman kiinnostunut Espanjasta ja sen kulttuurista. Kyse on edellisten elämien mieltymysten kulkeutumisesta uuteen elämään; jos asuit aiemmin Espanjassa ja viihdyit siellä, olet yhä kiinnostunut siitä - kansallisuus vaihtui, mieltymys ei. Ja jos taas olit edellisessä elämässäsi miehistä tykkäävä nainen, saatat nyt olla miehistä tykkäävä mies - sukupuoli vaihtui, mieltymys ei.
Tältä pohjalta homoseksuaalisuus ei ole mikään mysteeri. Siihen voi silti suhtautua monella tapaa.
Hindulaisia suuntauksia on melkeinpä yhtä paljon kuin kristillisiä. Jotkut niistä ovat vahvasti seksuaalikielteisiä, jotkut taas -myönteisiä.
Hindujen käsitys homoudesta kulkee tällä akselilla; hindut, joiden mielestä seksi on tarkoitettu vain lisääntymiseen, pitävät homoutta syntinä siinä missä ehkäisyäkin. Sen sijaan hindut, jotka näkevät seksissä hengellisiä ulottuvuuksia, eivät suhtaudu aiheeseen tuolla tavalla. Oli miten oli, seksi pitäisi kuitenkin ottaa vakavasti, sen pitäisi kuulua elämänmittaiseksi tarkoitettuun parisuhteeseen, sillä pelkkä himojen perässä juokseminen on pahaksi ihmiselle.
Hindut yleensä liittävät seksin avioliittoon; jos menet jonkun kanssa sänkyyn, olet hänen kanssaan naimisissa. Tämä on ideaali, valitettavasti kaksinaismoralismi kukkii. Kun homoseksuaalisuutat katsoo puhtaasti teologiselta kannalta, temppeleissä siunatut homoavioliitot olisivat mielestäni erittäin perusteltu ratkaisu. En kuitenkaan ole törmännyt tällaiseen käytäntöön vielä missään. Kun avioliitot pääasiassa järjestetään (rakastumiseen ei juuri kannusteta ainakaan ennen hääseremonioita) ja järjestäjät haluavat lastenlapsia, Intiassa homotkin avioituvat ja lisääntyvät ja seurustelevat oman samansukupuolisen rakkaansa kanssa muuten vain.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että homoparit ovat ihan yhtä pyhiä yksikköjä kuin heteroparitkin. Puolison tukeminen hengellisessä kasvussahan on hindulaisuudessa avioliiton tärkein tehtävä, lisääntyminen vasta toinen (jälleen kyse on ideaalista).
Jälleen henkilökohtaisesti olen ehdottomasti sitä mieltä, että homopareille pitäisi myöntää adoptio-oikeus, sillä maailma on täynnä lapsia kaipaavia homopareja ja vanhempia kaipaavia orpoja.
>> sillä maailma on täynnä lapsia kaipaavia homopareja ja vanhempia kaipaavia orpoja >>
Järkevän tuntuisia mielipiteitä käytännön asioista, sielunvaellusoppi jääköön tälläkertaa kommentoimatta.
Vaikein kysymys on adoptio. Sellaisten on tapahduttava lasten parhaaksi eikä aikuisten mielitekojen tai oikkujen pohjalta. On poliitikkojen ja heidän asiantuntijoidensa tehtävä arvioida, esim. missä määrin lapsi joutuu kiusatuksi kahden isänsä tai äitinsä vuoksi. Luulisin että reaktiot ovat erilaisia Helsingissä kuin pienemmillä paikkakunnilla.
En ole varma asiasta mutta luulisin että lasten kannalta löytyy parempiakin ratkaisuja kuin homoadoptioiden salliminen.
Vetosit siihen että lapsia tultaisiin kiusaamaan koulussa. Ketä tahansa lasta voidaan kiusata koulussa mistä syystä tahansa. Niitä jotka menestyvät hyvin, niitä jotka menestyvät huonosti, niitä joilla on silmälasit, niitä joilla on hammasraudat, niitä joilla on hassunnäköisiä vaatteita, niitä joilla on liian hienonnäköisiä vaatteita, niitä joiden vanhemmat ovat köyhiä, niitä joiden vanhemmat ovat rikkaita, niitä joiden vanhemmat ovat liian vanhoja, niitä joiden vanhemmat ovat liian nuoria..
Pitäisikö tästä syystä ihmisten jättää adoptoimasta lapsia tai olla synnyttämättä niitä?
Amerikkalaisten vaativien tutkimusten jälkeen lapset ovat voineet hyvin homopariskuntien kasvattamina ja heitä ei ole kauheasti kiusattu enemmän kuin muitakaan lapsia. Lasten seksuaaliseen identiteettiin ei homoparien luona asuminen ole mitenkään vaikuttanut.
Jos kiellämme homo- tai lesbopariskunnilta mahdollisuuden adoptoida ja saada lapsia, lisäämme itse asiassa samalla ennakkoluuloisuutta heitä kohtaan. Ja sen jälkeen lapsia joiden toinen vanhempi on homoseksuali sitten ainakin tullaan kiusaamaan..
sikäli hän on oikeassa, että lapsella tasapainoisen homoparin kasvattina on varmasti paremmat elämän edellytykset kun jossakin kehitysmaan jätekasassa.
...esim 30% totennäköisyydellä luultavaa että lasta tullaan kiusaamaan, onko silloin oikein kohottaa todennäköisyys 50% aikuisten ihmisten toiveiden tyydyttämiseksi ?
Amerikkalaisista tutkimuksista en mitään tiedä mutta se mikä toimii San Franciskossa, ei välttämättä toimi Pielavedellä.
Lapsien synnyttämisestä en ole sanonut mitään, se ei ole koskaan ollut kiellettyä.
>> Ja sen jälkeen lapsia joiden toinen vanhempi on homoseksuali sitten ainakin tullaan kiusaamaan.. >>
En ole asiantuntija, millaisista pareista ja lapsista tässä oikein on kysymys ?
"Jos on muutenkin...
...esim 30% totennäköisyydellä luultavaa että lasta tullaan kiusaamaan, onko silloin oikein kohottaa todennäköisyys 50% aikuisten ihmisten toiveiden tyydyttämiseksi ?"
Mutta oletko miettinyt että..Jos me emme olisi taistelleet oikeuksistamme aikaisemmin voisivat naiset olla vielä tänäkin päivänä ilman minkäänlaisia oikeuksia ja ilman mitään arvoa. Tulee aina syntymään sukupolvia, joiden on pakko taistella valtakulttuuria vastaan ja minä näen sen ajan koittaneen. Minkälaiset arvot opetamme lapsellemme jos puhumme suvaitsevuudesta ja oman päänsä pitämisestä, mutta kerromme heille kuinka tärkeää sulautuminen massaan on omalla käytöksellämme?
"Amerikkalaisista tutkimuksista en mitään tiedä mutta se mikä toimii San Franciskossa, ei välttämättä toimi Pielavedellä."
Ei ehkä heti.. Mutta myöhemmin kyllä. Sopeutumisaika on vain suurempi. Usein muutenkin homoseksuaaleja esiintyy enemmän pääkaupunkiseudulla, jolla on heille enemmän tarjottavaa (vertaistukea, baareja, ystäviä yms).
"Lapsien synnyttämisestä en ole sanonut mitään, se ei ole koskaan ollut kiellettyä."
Mitä eroa on sitten sillä saadaanko lapsi täysin biologisesti vai keinohedelmöityksellä tai adoptoimalla?
"En ole asiantuntija, millaisista pareista ja lapsista tässä oikein on kysymys ?"
On olemassa homo- tai lesbopariskuntia joissa toinen osapuoli on joskus ollut aikaisemmin heteroseksuaalisessa parisuhteessa. Tämän suhteen seurauksena on voinut syntyä lapsi. Vasta vuosien päästä ovat kyseiset ihmiset tajunneet mikä heidän todellinen seksuaalinen identiteettinsä oikeasti onkaan ja eronneet. Jos opetamme lapsille että heidän tulee hävetä tällaisia vanhempiaan niin millaisia arvoja ja suhtautumistapoja oikein opetamme lapsillemme?
>> Jos me emme olisi taistelleet oikeuksistamme aikaisemmin voisivat naiset olla vielä tänäkin päivänä ilman minkäänlaisia oikeuksia >>
Ei minulla ole mitään sitä vastaan että homot taistelevat oikeuksiensa puolesta, heillä on oikeus elää parisuhteissaan ilman syrjintää ja sormella osoittelua.
Kun tämä taistelu on voitettu, voidaan ehkä otta riski myös adoptiosta, vaikka lapsen mielipidettä ei voidakkaan kysyä, lasten oikeuksien turvaaminen on yhteiskunnan asia.
>
En oikein tiedä mitä tarkoitat opettamisella. Vaikka lapseni ovatkin aikuisia, ei muista koskaan keskustelleeni heidän kanssaan homoudesta, en puolesta enkä vastaan. Olisiko minun pitänyt ?
Homoparit(m) eivät saa lapsia, siinä ei keinohedelmöitys auta. Lesboparit tarvitsevat miespuoleista apua, tavalla tai toisella. Ei luule tällaiselle olevan mitään laillisia esteitä tänäkään päivänä.
Jos jonkun homoseksuaalisuus on niin heikkoa että hän ei ole sitä edes huomannut ennenkuin on ehtinyt hankkia perheen ja lapsia, on hänen itsensä otettava vastuu lastensa tulevaisuudesta ratkaisuja tehdessään. Niin on kaikkien muidenkin vanhempien tehtävä.
vastoin luuloani, lisäätymisen tarve, missään tapauksessa en yritäkkään lisääntyä Lassen kanssa vaikka hän arvostamani mukava mies onkin ja todennäkoinen geeniperimä voisi olla erinomaisen hyväkin. Siis vielä kerran en edes suostu yrittämään.
Kinaako joku tätäkin ahdasmielistä piirrettäni vastaan. :-)
...
iii
Jos Raamattu asiasta neuvoo niin mikä siinä on epäselvä?
Sama kun yrittäisit päästä kallion läpi pääedellä.
Tyhmä jatkaa kokeilujaan ja viisas ei edes kokeile.
Homo ongelma on suurempi.
UIMAHALLIT !
Uimahalleihin on järjestettävä homovaatehuoneet suihkuineen saunoineen kuten lesboillekin.
Muuten jos näin ei käy niin sitten voidaan yhdistää samalla miesten ja naistenkin osastot.
HERÄTKÄÄ AJATTELEMAAN jotain TODELLISTA ja ajattelemisen arvoita reaalia.
,,,
......
Homot ovat mustia ja pahoja koska se on saastaita puuhaa
Lespot ovat sallittuja koska on olemassa mustaa ja valkoista seksiä samojen sukupuoltenkanssa
Sukupuolisuus on tarkoitettu vain sitä varten että ihmiset lisääntyisivät eikä siksi ettää siitä tehtäisiin elämän tapa mitä kieroimmassa ja likaisemmassa mielessä
On vääri olla homo ja se on karman antama seuraus sille joka sitä harjoittaa karma maksaa lisää kielteistä seurausta
Lespous on sallittua koska he eivät sotke itseään kuin miehet keskenään
Elämä on elämää joten oppikaame valitsemaan tekomme oikein sillä on olemassa elämän laki joka paljastetaan ihmiskunnalle
Ymmärryksen tiellä luovutaan uskonnoista ja olaan oikealla tiellä tulevaisuuteen joka on valkoinen valtakunta