Tässä Kymmenen hyvää syytä: . Kansalaisten tahto. Ilman kansanäänestystä EU:n perustuslain on vaikeaa ilmentää kansalaisten tahtoa, kuten sen ensimmäisessä artiklassa todetaan: "Tällä perustuslailla, joka ilmentää Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa rakentaa tulevaisuutta yhdessä, perustetaan Euroopan unioni, jolle jäsenvaltiot antavat toimivaltaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi."
2. Vastaus EU:n legitimiteettikriisiin. Kansanäänestys olisi tapa kuroa yhteen nopean kehityksen tuloksena syntynyttä kuilua unionin kansalaisten ja "Brysselin" välillä.
3. Kansalaisten kiinnostus. Kansanäänestys synnyttäisi kunnon keskustelun EU-asioista ja motivoisi ihmisiä myös hankkimaan lisää tietoa.
4. EU on muuttunut. Unioni ei ole enää samanlainen kuin Suomen liittyessä siihen vuonna 1995. Vaikka EU-linjauksilla on kauaskantoisia vaikutuksia, niitä on maamme jäsenyyden aikana vain harvoin nostettu vaaliteemoiksi.
5. EU:n perustuslain valmistelu on ollut tärkeä etappi unionin historiassa. Laekenin huippukokous (2001) totesi unionin olevan historiallisessa käännekohdassa ja haastoi perustuslain valmistelukunnan vastaamaan kysymykseen siitä, "miten Eurooppa-hanketta ja unionin toimielimiä voidaan tuoda lähemmäs kansalaisia".
6. Poliittinen keskustelu ja puolueiden linjaukset. Kansanäänestys saisi puolueet selkiyttämään EU-linjauksiaan ja vahvistaisi näin myös edustuksellisen demokratian pohjaa.
7. EU:n perustuslain valmistelukunta ja Euroopan parlamentti suosittelevat. Suurin osa konventin jäsenistä (97/105) on suositellut kansanäänestyksen järjestämistä. Myös Euroopan parlamentti on esittänyt, että kansanäänestys järjestettäisiin kaikissa jäsenmaissa.
8. Monessa EU-maassa äänestetään. Monessa muussa EU-maassa, esimerkiksi Tanskassa, Alankomaissa ja Luxemburgissa - on päätetty järjestää kansanäänestys EU:n perustuslaista.
9. EU:n puolustusyhteistyön syveneminen. Kansanäänestys antaisi mahdollisuuden arvioida EU:n yhteistä puolustusta ja sen merkitystä Suomelle.
10. Kansanäänestys olisi mahdollisuus. Suomen perustuslaki tarjoaa mahdollisuuden neuvoa antavan kansanäänestyksen järjestämiseen. Viimeaikaisten mielipidetiedustelujen mukaan moni suomalainen haluaisi kertoa kantansa EU:n perustuslaista järjestettävässä kansanäänestyksessä. Käykää siis www.kansanaanestys.fi
2. Vastaus EU:n legitimiteettikriisiin. Kansanäänestys olisi tapa kuroa yhteen nopean kehityksen tuloksena syntynyttä kuilua unionin kansalaisten ja "Brysselin" välillä.
3. Kansalaisten kiinnostus. Kansanäänestys synnyttäisi kunnon keskustelun EU-asioista ja motivoisi ihmisiä myös hankkimaan lisää tietoa.
4. EU on muuttunut. Unioni ei ole enää samanlainen kuin Suomen liittyessä siihen vuonna 1995. Vaikka EU-linjauksilla on kauaskantoisia vaikutuksia, niitä on maamme jäsenyyden aikana vain harvoin nostettu vaaliteemoiksi.
5. EU:n perustuslain valmistelu on ollut tärkeä etappi unionin historiassa. Laekenin huippukokous (2001) totesi unionin olevan historiallisessa käännekohdassa ja haastoi perustuslain valmistelukunnan vastaamaan kysymykseen siitä, "miten Eurooppa-hanketta ja unionin toimielimiä voidaan tuoda lähemmäs kansalaisia".
6. Poliittinen keskustelu ja puolueiden linjaukset. Kansanäänestys saisi puolueet selkiyttämään EU-linjauksiaan ja vahvistaisi näin myös edustuksellisen demokratian pohjaa.
7. EU:n perustuslain valmistelukunta ja Euroopan parlamentti suosittelevat. Suurin osa konventin jäsenistä (97/105) on suositellut kansanäänestyksen järjestämistä. Myös Euroopan parlamentti on esittänyt, että kansanäänestys järjestettäisiin kaikissa jäsenmaissa.
8. Monessa EU-maassa äänestetään. Monessa muussa EU-maassa, esimerkiksi Tanskassa, Alankomaissa ja Luxemburgissa - on päätetty järjestää kansanäänestys EU:n perustuslaista.
9. EU:n puolustusyhteistyön syveneminen. Kansanäänestys antaisi mahdollisuuden arvioida EU:n yhteistä puolustusta ja sen merkitystä Suomelle.
10. Kansanäänestys olisi mahdollisuus. Suomen perustuslaki tarjoaa mahdollisuuden neuvoa antavan kansanäänestyksen järjestämiseen. Viimeaikaisten mielipidetiedustelujen mukaan moni suomalainen haluaisi kertoa kantansa EU:n perustuslaista järjestettävässä kansanäänestyksessä. Käykää siis www.kansanaanestys.fi
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mikäli Suomi hyväksyy EU:n perustuslain, oma perustuslakimme sekä valtiosääntömme mitätöityvät ja maastamme tulee Eurooppa-valtion osa, sen koillinen rajamaakunta. Suomen rikoslain mukaan valtiosääntömme mitätöiminen ja valtiojärjestyksemme muuttaminen ovat valtiopetosrikos.
Tästä huolimatta Matti Vanhasen (Kesk) johtama hallitus ja useimmat kansanedustajat kannattavat Euroopan perustuslain hyväksymistä Suomen perustuslain yläpuolelle. Vaikka edes kansanäänestys ei oikeuta mitätöimään Suomen valtiosääntöä, on sen järjestäminen Euroopan perustuslaista tärkeää, koska vain se näyttää tarjoavan kansalaisille mahdollisuuden estää Suomen itsenäisyyden ja kansanvaltaisen valtiojärjestyksen mitätöiminen ja maamme liittäminen Eurooppa-valtioon, sen yhdeksi osavaltioksi.
Ennen viime maaliskuun eduskuntavaaleja niihin osallistuneista puolueista vain Muutosvoimat Suomi vaati muita puolueita julkistamaan kantansa EU:n perustuslakiin. Hallituspuolueiden toivomusten mukaisesti EU:n perustuslaki-kysymys sivuutettiin kokonaan vaaleja edeltäneissä tv-keskusteluissa. Unioniin kuuluvan Suomen autonomia olisi EU:n perustuslain mukaan rajoitetumpi kuin Suomen suuriruhtinaskunnan itsehallinto Venäjän yhteydessä vuosina 1809-1917
Kerrankin olen samaa mieltä EU-kriittisten kanssa.
EU:n tuleva perustuslaki on niin iso asia, että siitä on todellakin syytä järjestää kansanäänestys ei vain Suomessa vaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.
Näin saataisiin selkeästi kansan mielipide siitä pitääkö jatkaa liittovaltion suuntaan vai onko nyt saavutettu EU:n integraatiossa riittävä taso.
Varsinkin kun perustuslain jälkeen tulee muitakin isoja kysymyksiä, kuten EU:n veronkanto oikeus, yhteisen puolustuksen järjestäminen, sisäpolitiikka (tässä muutamia kohtia poliisitoimi, koulutus, terveydenhuolto) ja EU:n tuleva esiintyminen kansainvälisillä foorumeilla itsenäisenä valtiona.