Oon asentanut yhteisön jossa ei ole vielä ollenkaan porukkaa joten tulkaa ja kerätään yhteisöön porukkaa. Siellä on eri keskustelun aiheita ja chattikin on tulollaan...
http://groups.msn.com/Jeesuksenlampaat
TERVETULOA!
http://groups.msn.com/Jeesuksenlampaat
TERVETULOA!
Vastaukset 8
Vanhimmat
...joka täällä vokottelee pahaa aavistamattomia Jeshuan pikku karitsoita satimeen !
Mikä on perimmäinen tarkoituksesi ?
Mihin uskot ?
Kuka olet, Elle90 ?
Tuon yhteisön tarkoitus on että siellä voi ihan vaan jutella kaikesta niin kuin täälläkin.
Uskon Jeesukseen Kristukseen...kun kerran kysyit.
Olen 13-vuotias uskovainen tyttö.
Toivottavasti et pety, jos ei porukalta oikein liikene aikaa kirjoitella yksityiselle foorumillesi. Näin on nimittäin käynyt monen muunkin uskovan kohdalla. Itse en ole aloittanut yhtäkään kskustelufoorumia juuri em. syistä johtuen.
Kenties sinun olisi sittenkin syytä keskittyä keskustelemaan tällä foorumilla, koska täällä vierailee enemmän porukkaa kuin yksityisillä.
Tosin tiedän tällä foorumilla olevan useita häirikköjä, mutta me Yeshuan lampaat saamme opastaa heitä elämän tielle yhdessä sekä kehoituksin että rukouksin.
Ei pidä uskoa kaikkien foorumilla kirjoittavien kirjoituksiin, sillä joku voi sanoa sinulle olevansa nuori fiksu uskova 13-vuotias poika ja pyytää sinua kotiinsa vierailulle, mutta sinne mentyäsi toteatkin hänen olevan seksuaalisesti kieroitunut keski-ikäinen mies, jonka tarkoituksena onkin raiskata sinut !!!
Kirjoitin varsin suorasukaisesti, koska valitettavasti tuollaisia sairaita ihmisiä on tälläkin foorumilla useita...
Minä mielelläni keskustelen uskonasioista myös sinunlaistesi nuorten kanssa, vaikka olenkin jo noin 55-vuotias uskonelämän konkari. Olen saanut kokea uskossa ollessani monia ihmeellisiä asioita ja yliluonnollista Korkeimman varjelusta mitä ilmeisimmissä vaaratilanteissa.
Siunausta Yeshuassa !
PS. Yeshua on Vapahtajamme alkuperäinen hepreankielinen erisnimi, joka on käännetty kreikaksi, sitten ruotsiksi ja siitä suomeksi, jolloin on päädytty sanaan Jeesus...
Mitä kaikkea olet kokenut...
Itse olen 20-vuotta nuorempi ja vasta
äskettäin herätetty. Ihmettelen miten olen voinut olla noin sokea ensimmäiset 35-vuotta.
...jonka olen kirjoittanut joskus aiemmin ja tallentanut kotihakemistooni.
Jos se herättää kysymyksiä, niin pyrin vastaamaan...
- - -
"Uudestisyntymiskokemukseeni johti tie monen tapahtuman kautta.
Se sisälsi useita eri vaiheita. Listaan niistä yksityiskohtia, joista pääkohdat muodostuvat:
1) Äitini oli vakaumuksellinen uskovainen kuuluen erääseen luterilaiseen herätysliikkeeseen ja opetti minulle jo pienenä, että pienikin tunnustamaton synti polttaa hirveästi Helvetin liekeissä. Siksi synnit tulee aina tunnustaa ja saada niistä synninpäästö. Opetus oli muuten ihan OK, mutta sain siitä sellainen jumalkuvan, että Hän on kuin piilossa oleva kyttä, joka koko ajan kurkkii, että mitäs se poikaviikari nyt tekee voidakseen sitten rangaista minua tulenliekissä...
2) Huolimatta äitini antamasta virheellisestä jumalkuvasta uskoin silti OIKEUDENMUKAISEEN Luojaan ja pidin sellaisena Yeshuaa, koska Hän oli kuulemani mukaan opettanut rakkauden ja anteeksiantamisen evankeliumia. Ihastuin Hänen opetuksiinsa ja rukoilin Häntä. Kerran 5-vuotiaana iltarukoukseni päätteeksi rukoilin Yeshuaa sanoen:
"Kun vanhempani erosivat, niin oli mielestäni epäoikeudenmukaista, että äitini sai huollettavikseen meidät kaikki lapsensa. Minun mielestäni isäni pitäisi saada ainakin yhden lapsensa holhottavakseen ja minä olen siihen valmis, sillä mielestäni häntä on väärin perustein syytetty monesta asiasta. Juuri siitä syystä rakastin isääni enemmän kuin äitiäni."
3) Tuohon rukoukseeni sain ihmeellisellä tavalla vastauksen vajaan vuoden kuluessa. Kun vanhempieni myrskyisä vuosia kestävä avioeroprosessi oli meneillään, niin ovela isäni oli saanut tehtäväkseen eroon liittyvän paperityön laatimisen ja äitini kertoman mukaan kirjoittanut ylimääräisen paperin, jonka mukaan äitini mielihyvin suostuu antamaan täyden holhousvallan minusta isälleni. Tuon paperin isäni oli laittanut muitten paperien väliin ja äitini oli pahaa aavistamatta allekirjoittanut kaikki kyseiset paperit.
4) Muutin siis isäni ja hänen uuden vaimonsa perheeseen, johon kuului jo äitipuoleni tytär hänen aiemmasta avioliitostaan. Äitipuoleni oli oikeudenmukainen, vaikkei osannutkaan rakastaa lapsiaan. Hän oli itse tullut orvoksi äidistään jo noin vuoden ikäisenä. Kuulemani mukaan häntä ei hänen äitinsä ollut koskaan pitänyt sylissään. Äitipuoleni oli vaikea olla, kun hän näki isäni suutelevan heidän myöhemmin syntyneitä yhteisiä lapsiaan, koska hän itse ei kyennyt siihen...
5) Kansakoulussa minulla oli uskovat opettajat sekä alakansakoulussa että kansakoulun luokilla 3-5. Kerran ollessani 5.:llä luokalla naisopettajani soittaessa ja laulaessa erästä virttä koin ennenkokemattomalla tavalla puhtaan rakkauden virtaavan sydämeeni. Tajusin sen olevan jostain toisesta maailmasta. Rakastuin tuohon opettajaani, joka oli neiti. Hänkin rakastui minuun, mutta siten, että halusi minut pojakseen ja uskoi minulle tehtäväksi korjata luokkatovereitteni koepapereita, sillä olin poikkeuksellisen etevä teoria-aineissa.
Opettajani, satumaisen kaunis neiti, rakastui minuun ilmeisesti silloin, kun hän piti yllätyskokeen uskontotunnilla kuningas Salomosta. Sain kokeesta tasan 10. Sen jälkeen hän alkoi osoittaa kunnioitusta ja uutta suhtautumistaan minua kohtaan ja koin sen erittäin syvästi.
6) Kyseinen rakkaus koki murskaavan takaiskun, kun kesälomani aikana muutin vanhempieni ja siskoni kanssa pois tuolta paikkakunnalta ja saavuimme pieneen kirkonkylään, jossa isäni sai hyvillä suhteillaan pankinjohtajan toimen. Lisäksi eräs entisistä koulukavereistani kirjoitti tuon em. opettajani avioituneen kesän aikana jonkun saksalaisen liikemiehen kanssa ja muuttaneen Saksaan.
7) Olin muuton tapahtuessa 12-vuotias ja mennessäni uuteen kouluun huomasin sen opetusohjelman olevan noin vuoden jäljessä edellisellä paikkakunnalla olevasta. Jouduin lukemaan ihan saman historian kirjan heti uudelleen. Olin hyvin pettynyt koska olisin halunnut oppia uusia asioita vanhan kertaamisen sijaan.
Kerran istuin sinä syksynä lattialla ja olin yksin kotona. Oli synkkä syksyinen ilta ja historian kirja avattuna edessäni lattialla. Kesken läksynluvun aloin ajatella ihan muuta. Aloin ajatella elämäni perimmäistä tarkoitusta ja suljin kirjan.
8) Mietin silloin sydämessäni, että miten minun tulisi elää, että voisin olla onnellinen sekä eläessäni että kuollessani. Tutkistelin sisimmässäni eri vaihtoehtoja. Jos esimerkiksi eläisin itsekkäästi ja keräisin itselleni rikkauksia, niin en voisi olla onnellinen nähdessäni ympärilläni monen köyhän kärsivän puutetta, jopa nälkää.
Sitten siirryin ajatuksissani ajassa eteenpäin, kuolinvuoteelleni asti. Siinä minä noin 70-vuotiaana makasin vetelemässä viimeisiä henkosia ja ajattelin, että kaikki ilot ja surut, maan päällä vietetyt vuodet, ovat nyt lopussa. Minua ei enää tuossa hetkessä ilahduttaisi mikään maallinen eikä ainakaan itsekkyydellä ja/tai vääryydellä hankittu omaisuus. Päinvastoin. Minulla olisi silloin huono omatunto.
9) Sitten tulivat mieleeni Yeshuan opetukset ja tulin siihen tulokseen, että vaatimaton elämäntapa ja lähimmäisten hädän lievitys kykyjeni ja mahdollisuuksieni mukaan maan päällä ollessani tekisivät minut onnelliseksi eläessäni.
10) Mutta Yeshua opetti rakastamaan yli kaiken taivaallista Isäämme ja lähimmäistämme kuin itseämme. Siis minun tulisi rakastaa myös taivaallista Isäämme, jota en kuitenkaan tunne...
11) Mietin, että onko olemassa kuoleman jälkeistä elämää, josta Yeshua opetti ja tulin siihen tulokseen, ettei niin fiksu opettaja kuin Yeshua voinut siinäkään suhteessa valehdella.
12) Sitten päätin uskoa Yeshuaan kaikessa mitä Hän on opettanut ja seurata Hänen opetuksiaan koko elämäni.
13) Tässä vaiheessa kritisoin taivaallista Isäämme, jonka uskoin saamani opetuksen mukaan luoneen nykyisen maailmamme. Sanoin Hänelle suunnilleen näin: "Jos Sinä todella olet luonut tämän maapallomme, jossa on paljon vääryyttä ja eriarvoisuutta sekä sanoinkuvaamattomia kärsimyksiä, niin mahdankohan edes viihtyä siellä taivaassa, jos sinne täällä vuosikymmenet kilvoiteltuani lopulta pääsen. Olenhan kyllästynyt jo näin nuorena elämääni tässä Sinun luomassasi maailmassa.
Mielestäni minulla on oikeus saada Sinulta vastaus ainakin yhteen kysymykseeni, sillä olisi mielestäni kohtuutonta vaatia minulta sokeaa uskomista koko elämäni ajan, koska äitini, joka on tunnustava kristitty on leimattu omaisteni taholta mieleltään sairaaksi uskonsa vuoksi. Siispä esitän Sinulle yhden ainoan kysymyksen:
14) "Jos todella pääsen taivaaseen, niin mitä ihmettä minä siellä sitten ikuisesti teen?"
15) Silloin alkoi tapahtua yliluonnollista:
- Kaikki tuulen humina ulkona lakkasi.
- Kaikki etäisinkin autojen moottorin ääni teillä vaimeni.
- Tunsin siirtyväni ajattomuuteen, ikuisuuteen, jossa oli käsittämättömän syvä rauha ja hiljaisuus.
- Ylhäältä, näkymättömästä maailmasta, alkoi virrata ikäänkuin elävää vettä, joka lävisti ylhäältä alkaen koko kehoni ja tunsin jonkin rakastavan olennon läheisyyden, vaikken häntä nähnyt.
- Sitten kuulin sydämeni kohdalta miellyttävän ja rakkauden läpitunkeman äänen hitaasti ja rauhallisesti sanovan: "Sinä saat voiman, sinä nostat siipesi niinkuin kotkat, sinä juokset etkä näänny, sinä vaellat etkä väsy."
16) Kuultuani tuon äänen ymmärrykseni avautui käsittämään, että elävä persoonallinen Luojani puhui henkilökohtaisesti minulle vastaamalla Hänelle esittämään kysymykseeni ! Silloin vastasin Hänelle: "Sinä siis todella olet olemassa ! Miten valtavaa ja ihanaa saada tietää tämä. Sydämellinen kiitos Sinulle, että vastasit !"
17) Jatkoin puhettani Korkeimmalle: "Kuten lupasin, tulen seuraamaan Yeshuan opetuksia elämässäni. Sinä hyvin tiedät millaiseksi isäni ja muu perheväkeni minut leimaavat ja miten he minua halveksivat, jos kerron heille tämän Sinun ilmestymisesi minulle. He eivät usko Sinuun, eivätkä siksi voi käsittää tätä. Siksi pyydän, salli minun vaieta toistaiseksi tästä ja anna minun ihan rauhassa käydä kouluni loppuun ja sitten kun valmistun ammattiini ja muutan asumaan omaan asuntooni ja saan vapaasti päättää kehen uskon ja ketä palvelen, niin lupaathan muistuttaa minua antamastani lupauksesta, sillä saatan helposti unohtaa tulevina vuosina tämän illan tapahtumat. Täytän silloin tänään Sinulle antamani lupauksen. Kiitos että muistutat sitten minua !"
18) Kului vuosia ja unohdin tuon illan tapahtumat täysin, vaikka Korkein antoi minulle silloin tällöin ihmeellisiä näkyjä lohduttavien unien kautta taivaallisista asioista. Kävin kansa- ja kansalaiskouluni loppuun. Jatkoin suoraan 4-vuotiseen konepajakouluun, joka oli sisäoppilaitos ja sieltä jatkoin suoraan 3-vuotiseen Hesan Teknilliseen Kouluun.
Asuin kahden luokkakaverini kanssa samassa kalustetussa huoneessa ja opiskeluaikoihimme liittyi (vaikkakin rajoitetusti) yleisesti hyväksytty suruton elämä, kapakoissa ja tansseissa käynti, jopa naisten tuonti asunnolle yöksi silloin kun vuokraemäntämme ei huomannut. Asuimme silloin Ullanlinnankadun varrella erään everstin lesken mahtavassa lukaalissa...
19) Vaikka olin luokkani ehdoton priimus ja mulle oli tiedossa hyvä työpaikka heti Tekusta valmistuttuani ja luvattu mahdollisuus hankkia edullisesti uusi, firman rahoittama asunto Hesan Pitäjänmäen Reimarlasta, niin olin jostakin syystä onneton. Niin, käydessäni viimeistä vuotta Tekua tuli sisimpääni pohjattoman syvä tyhjyyden tunne ja aloin voida pahoin. Tunsin itseni kovin saastaiseksi ja mulla oli, vaikken sitä silloin tiedostanut, huono omatunto.
20) Eräänä vuoden 1971 alkutalven päivänä tulin Tekusta asunnolleni ennen kavereitani ja avatessani ulko-ovea näin jonkin mainoslehtisen pudonneen siten oven taakse, ettei sitä nähnyt kuin avatun oven raosta. Vuokraemäntämme olisi nimittäin muuten ottanut sen ennen minua. Hän oli fiksu suomenruotsalainen ylimysnainen, joka piti kodissaan silloin tällöin hengellisiä kokouksia ja otti vuokraa meiltä vain puolet Hesan normaalitaksoista siihen aikaan. Asuimme Pietarinkadun varrella. Sinne emme saaneet tuoda naisseuraa yöksi...
21) Poimin mainoslehtisen lattialta ja hämmästyin, kun sen ensi sivulla ei ollut lainkaan tekstiä ? Siinä oli kaunis haukatun ison punaisen omenan kuva vaaleanvihreällä taustalla. Avasin lehtisen ja aloin lukea sen tekstiä:
______________Rakkauden voima_______________
Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.
Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile,
ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,
ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa;
kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.
Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa.
Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista.
Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista.
Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on.
Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.
Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus."
____________________________________________
21) Jo ennenkuin aloin lukea tuota tekstiä tunsin miten se sama yliluonnollinen rakkaus, jonka olin kokenut nuoruudessani, laskeutui ylleni ja ympäröi minut kauttaaltaan. Kun luin tekstiä alkoivat kyyneleet virrata valtoimenaan silmistäni ja luin tuon tekstin neljä kertaa kyynelten läpi. Tuo Raamatunkohta ravitsi rutikuivaa sieluani sanomattoman hellällä tavalla ja puhdisti minua ihan syvimpiä sielunsopukoita myöten niin, että olin lopulta hiestä läpimärkä. Tajusin, että nyt olen tekemisissä Korkeimman kanssa, vaikka olin kadottanut uskoni Häneen jo vuosikausia sitten...
22) Kun käänsin trakun takakannen huomasin siellä tekstin: "Huomasit varmaan, että teksti on suora lainaus Raamatusta: 1.Kor.13 luku. Jos koit tekstiä lukiessasi, että Jumala puhui sinulle, niin voit tilata alla olevasta osoitteesta ilmaisen kirjeellisen Raamattukurssin nimeltä 'Elämän Valkeus'. Se käsittelee Johanneksen evankeliumia."
23) Ostin Raamatun ja tilasin ko. Raamattukurssin ja kävin sen loppuun parissa kuukaudessa. Hyvää siinä oli se, että siinä kehoitettiin opettelemaan ne jakeet ulkoa, joiden kautta tunsi tulevansa puhutelluksi. (Väärää kurssissa oli se, että opettajan mukaan persoonallista saatanaa ei muka ole olemassa, vaan sensijaan saatana merkitsee sitä, että ihminen antaa mielensä nousta Luojaansa vastaan.)
24) Sitten päätin alkaa lukea koko Raamatun läpi alusta alkaen. Vaikka ratkaisevimmat ja ankarimmat tentit olivat meneillään Tekussa, niin luin aina iltaisin muutamia lukuja Raamatusta juuri ennen maatemenoa ja pärjäsin tenteissä entistä paremmin, sillä sain syvän levon ja unen öisin !
25) Eräänä iltana päätin lukea vielä yhden extraluvun Jesajasta, nimittäin luvun 40. Kun sitten puolinukuksissa tulin siinä jakeisiin 30-31, niin koin kuin sähköiskun ! Siinä luki näin:
"30. Nuorukaiset väsyvät ja nääntyvät, nuoret miehet kompastuvat ja kaatuvat;
31. mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy."
26) Hämmästykseni oli suunnaton, kun heti mieleeni muistui 10 vuoden takainen iltahetki ihan pieniä yksityiskohtia myöten siellä maaseudulla pienessä kirkonkylässä, jossa Korkein oli vastannut minulle juuri tuon jakeen 31 sanoin Hänelle esittämään kysymykseeni ! Myös Hänelle antamani lupaus muistui mieleeni.
27) Silloin tajusin... "Ahaaaa, nyt siis Sinä rakas ikiaikojen suuri Adonai muistutat minua Sinulle antamastani lupauksesta, kuten nuoruudessani sitä Sinulta pyysin. Sinä olet Ihmeellinen ja Uskollinen, rakastettava, ihana taivaallinen Isäni. Halleluyah !"
- - -
Koska kirjoituksestani tulisi perin pitkä, niin kirjoitan jatko-osan joskus toiste, jos olet kiinnostunut.
En valitettavasti päässyt nyt edes siihen saakka, jossa Korkein johdatti minut uskovien upotuskasteelle, uudestisyntymiskokemukseen ja Ruah HaKodesh'illa täyttymiseen. En halunnut harppoa em. pienten yksityiskohtien yli, sillä ilman niitä ei voisi ymmärtää kokonaisuutta...
Siunausta Yeshuassa !
Kiitos kirjoituksestasi !
Oli ilo lukea sitä.Olen itsekin "sopinut" Jumalan kanssa nuorempana omasta tulevaisuudestani, joskaan en ole saanut kokea noin suoraa Jumalan vastausta.Ilolla kadehdin saamasi Jumalan johdatusta ja siunausta. :)
En ole itse uskovaisesta perheestä,vaikka eivät vanhempani ateistejakaan ole.Oma uskonelämäni on alkanut herätä pitkästä horroksesta, ja olen saanut huomata Jumalan vastanneen moniin rukouksiini.
Rukoilen Jumalalta, että hän tekisi minusta uuden astian, ja siunaisi minua uskovalla puolisolla.
Omin voimin en siinä onnistu ,sillä olen liian ujo.Luotan Jumalan johdattavan minua , tässäkin asiassa.
Siunausta sinulle Jacob, ja siunausta keskustelun aloittaneelle nuorelle tytölle.
Odotan tulevia kirjoituksiasi.
Iloitsin lukiessani palautteesi. Erityisesti sen, että olet sopinut nuorempana Luojamme kanssa tulevaisuudestasi.
Olisi kiva lukea mitä olet sopinut. Koska olet ujo, niin kirjoittele yksityispostilaatikkooni, jonne voit kirjoittaa ihan omalla nimelläsi tai nimimerkilläsi. Kerro myös millaista puolisoa etsit, niin viemme yhdessä rukousaiheesi Israelin Pyhälle, joka on uskollinen ja armollinen ja joka vastaa ihmeellisesti rukouksiimme:
[email protected]
Siunausta Yeshuassa !
Jeesuksen lampaat? :D Ööh... no joo... :)