Tiedän että siellä tehdään vain minulle hyödyllisiä asioita. Tiedän että kipu on ohimenevää. Tiedän että sinne on pakko mennä, jos ei hampaattomaksi halua. Silti, hammaslääkäri on suurin pelkoni. On myös naurettavaa aikuisen ihmisen valittaa moisesta pikkuasiasta, kun pahempiakin on. Silti pelkään. Aika on varattuna, ja koko edeltävä viikko kuluu sen pelkäämiseen. Tuolissa tärisen kuin haavanlehti. Kerran huusinkin. Ja itkin. Typerää. Mutten voi sille mitään. Hammaslääkärini väitti, että LUULEN minuun ottavan kipeää vain, koska kuulen poran äänen. Kai minä nyt hyvänen aika tiedän, koska sattuu ja koska ei! Eikö niillä ihmisillä ole koutuksessa käsitelty pelkääviä potilaita? Ainakin minun lääkärini suhtautuu minuun alentuvasti ja ärsyyntyneesti. Miten voisi pelosta päästä eroon? Miten te muut kestätte sen aivoihin asti tunkevan kivun? (Viimeksi puudutus ei tehonnut, kuulemma siksi että alaleuka ei puudu yhtä hyvin kuin yläleuka).
Hammaslääkäripelko
...tai kauhu
101007
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mikähän Sinua voisi auttaa ? Itse näyt kyllä hyvin tiedostavan pelkotilasi.
Tunnetko hammaslääkärisi entuudestaan, tunteeko hän sinut ? Tekstistäsi käy ilmi jonkinlainen aliarvioiva asetelma. Siis hml katsoo sinua vähän niin kuin alaspäin ("luulottelu kivusta jne.")
Ohjeeni olisi, että vaihdat hammaslääkäria.
Jos käyt yksityisellä, menet vain jollekin muulle hyväksi tunnetulle. Kysele tutuilta.
Jos käyt kunnallisessa, sielläkin tietääkseni voi yrittää vaihtaa toiselle, jos ei homma oikein "pelaa". Yritä ainakin !
Ensimmäinen ehto pelkopotilaan onnistuneeseen hoitoon luottamuksellinen hoitosuhde, jossa voit ikäänkuin luottaa, että hammaslääkärisi toimii toiveidesi mukaan.
Muista myös, että SINÄ olet maksava asiakas
ja sinä voit vaatia asiallista kohtelua. Huonoa kohtelua todellakaan ei nykypäivänä tarvitse sietää.
Jos tuntuu, että sinua aliarvioidaan eli kohdellaan huonosti potilaana, tee valitus hammaslääkärisi esimiehelle. Joku ylihammaslääkäri tms. sieltä aina tk:sta löytyy. Yksityispuolella en osaa antaa muuta vinkkiä kuin uusi hammaslääkäri, jos ei kahdenkeskisellä keskustelulla asenne parane.
Ja todellakaan ei ole noloa pelätä. Kaltaisiasi
on paljon, myös aikuisia. Siellä on,kuten kaikissa ammateissa niitä vähän fiksumpia hammaslääkäreitä ja sitten on niitä tumpeloita, valitettavasti. Tyhmä on se, joka potilaan peloille nauraa. Voisi lopettaa ammatin harjoittamiseen siihen paikkaan.
Pelon poistamiseen on monia mukavia metodeja, mutta se todellakaan ei häviä, eivätkä keinot
auta ennen kuin sinulla on uusi hammaslääkäri.
Paas miettien !
En häntä niin tunne, eikä hän minua, isossa kaupungissa sitä mennään sille "omalle" lääkärille, joka nyt kunkin asuinaluetta hoitaa. Vai sukunimen ekakirjaimestakos se päätetään. Ei ole yksityinen, pitäisi kai vaihtaa moiseen, vaikkei oikein rahaa siihen olisikaan. Kunpa vain yksinkertaisesti osaisin lopettaa tämän asiasta vouhkaamisen, kestää sen hetken kuin muutkin... Mutta sille pelolle ei vaan voi mitään, ei vaikka kuinka yrittäis.
Ei se yksityinenkään hammaslääkäri välttämättä tule kovin paljon kalliimmaksi kuin kunnan! Mutta en väitä ettei kunnallisessa voisi olla hyviä hammaslääkäreitä. Koita tosiaan vaihtaa sitä hampilääkäriä siellä kunnallisessa. Sinulla on oikeus siihen!!
Muutettiin uudelle paikkakunnalle äskettäin ja katselin tk:n hintoja, että jos sinne yrittäisi päästä. Hinnat melkein samat kuin yksityisellä Helsingissä Kela korvauksen jälkeen. Mutta yksityisillä hinnat vaihtelee todella paljon!
Hirvittää vaihtaa hampilääkäriä, kun oon käyny samalla (yksityisellä) viimeiset 9 vuotta. Se tunsi minut jo pelkästä nimestä, kun sinne soitin ja muisti tilanteen (vaikka en ollut välttämättä edes vähään aikaan käynyt) En tiedä miksi näin, mutta ehkä osuutensa sillä että kävin alussa todella usein.
Olin nimittäin, ollut vuosia käymättä hammaslääkärillä ollenkaan. Ja oli tosi paljon korjattavaa. Syyllistä voi etsiä kouluhammaslääkäreistä!!:/
lykkäsin koulun pakollisten tarkastusten jälkeen vuosien ajan hammaslääkärille menemistä, oikeastaan pelkäsin ihan syyttä - mitään kauhukokemuksia ei ollut plakkarissa.
no, vaikkei huonoja kokemuksia ollut, oli pelkoni silti totta. vapisin pelkästä ajatuksesta, että pitäisi alistua tohtorin käsittelyyn, olin varma että hampaani ehtisivät pudota ennen kuin rohkaistuisin varaamaan vastaanottoajan.
sitten yksi hampaistani halkesi tapaturman seurauksena ja tuli niin kipeäksi ienrajasta, että minun oli yksinkertaisesti pakko uskaltautua lääkäriin parin viikon ajan hirmuisia tuskia kärsittyäni (hermokipua). yllätys, yllätys: hammaslääkäri - kunnallinen terveyskeskuksessa - kysyi ensimmäiseksi että tahdonko puudutuksen. minähän tahdoin ja vielä suurempi yllätys: puudutuspiikkien laittaminen ei tuntunut missään! koko homma, hampaan korjaaminen ja tarkistus, ei tuntunut missään.
nyt olen käynyt samalla ihanalla hammaslääkärillä säännöllisesti. paikattu on ja hammaskiveä poistettu, mutta yhdelläkään kerralla en ole tuntenut kipua enkä ole tukehtunut instrumentteihinkaan, niin kuin pelkäsin vielä fobiasta kärsiessäni :)
kärsin hammaslääkäripelosta, yhä vieläkin...mutta pystyn nykyään käymään siellä!
ekaks varasin ajan yksityiselle, kyselin soittaessa että kuinka suhtaudutaan pelkoon. yks kiva naisihminen sitten löytyi.
ja kelalta saa hakea korvausta yks.hml laskuista. että ei se paljoakaan kalliimmaksi tule. ainakaan tavalliset paikkaukset ja putsaukset, mutta jos pelkkää kauneusarvoa on hoidoilla niin sitten kela ei korvaa niin paljoa. niitä kannattaa hml:ltä kysästä, sain itse jonkun listan korvausprosenteista.
no, kuitenkin tää naishml kertoo mulle koko ajan mitä tekee ja on sovittu että jos alkaa tuntua pahalle niin "ynähdän" ja pidetään tauko. sitt ne muistaa aina mulle sanoo että hengitteleppäs välillä :D
puudutuksessa tehdään ja olen ollut tuntevinani kipua, mutta parilla viimeisellä kerralla aloin huomaamaan että se kipu on todellista minulle mutta se ei ole silti totta. kun keskityn muuhun ja yritän lujasti uskoa että kipu ei voi tuntua niin se menee ohi! eli kyllä se päässä ainakin minulla on, mutta se sattuu silti...
jos vaan pystyt niin kyllä sitä voi ajatuksilla yrittää hallita...
viime kesänä uskaltauduin jopa poistattamaan viisaudenhampaan! puudutusta oli rajusti, joten kipua ei tuntunut, mutta onhan se aikamoista "vääntöä"... mutta silti minä selvisin! hikisenä ja pölähtäneen näkösenä "jälkivapisin" kadulla, mutta olin ihan hiton ylpee ittestäni :D
toivottavasti tästä edes jotain apua olis...
rohkeutta sulle!!!
Sinulle alkuperäinen ja muillekin tarvitseville tässä viitteellistä listaa, kuinka hammashoitopelkoinen potilas selviää hammaslääkärissä.
Niinkuin jo aiemmin sanoin, pitäisi olla se luottamuksellinen hoitosuhde. Muuten ei tule mistään mitään.
* Jo heti aikaa tilatessasi sanot olevasi pelkopotilas ja se tulee ottaa hoitotilanteessa huomioon. Kyllä tavallisella ymmäryksellä varustettu hml osaa toimia oikein, eikä rupea inttämään vastaan tai naureskelemaan.
* Ota ensin vain konsultaatioaika, jolloin ei tehdä mitään toimenpiteitä. Tutustut tilanteeseen. Keskustelette. Hampaidesi kunto voidaan tarkastaa ja ottaa röntgenkuvia, mikäli annat luvan.
* Sopikaa kivunhallinnasta. Käytetäänkö aina systemaattisesti puudutusta vai puudutetaanko vain tarvittaessa ?
* Mikäli pelkäät pistämistä hml voi käyttää pistoskohtaan "esipuudutetta" (geeli tai spray), jolloin neulanpisto ei tunnu.
* Tiedosta potilaan oikeutesi, äläkä suostu minkään tumpelon kyykytettäväksi. Sinä itse päätät mitä kropallesi tehdään, tämä koskee hyös hampaita.
Hml antaa kliinisen asiantuntemuksen tilanteestasi ja sinä lopulta päätät onko tarpeellista esimerkiksi poistaa joku hammas.
* Muista myös olevasi maksava asiakas, jota ei voi eikä saa kohdella välinpitämättömästi.
Myös kunnallinen hoito on maksullista (aikuisille), joskin hieman halvempaa kuin yksityinen. Huonosta käytöksestä voi ja kannattaa valittaa johdolle tai tk:n potilasasiamiehelle.
* Voit pyytää hammaslääkäriltäsi rauhoittavaa lääkitystä (esim. Diapam), mikäli se auttaa kestämään hoidon aikaisempaa paremmin.
* Pyydä hammaslääkäriäsi kertomaan työnsä kuluessa mitä milloinkin on tekemässä. Se helpottaa ja auttaa jaksamaan kummasti.
Pyydä tauko, jos alkaa tuntua, että voimat loppuvat pitkän hoitosession aikana. Sopikaa joku signaali etukäteen. Voit esimrkiksi nostaa käden pystyyn - ja saat pienen tauon.
* Lepää hyvin ennen hammaslääkäripäivää. Nuku kunnon yöunet ja mene ajoissa vastaanotolle.
Ei tule stressiä myöhästymisestä tai auton parkkipaikan etsimisestä.
* Yritä olla mahdollisimman rentona siinä hammaslääkärin tuolissa. Se helpottaa sekä sinua että hammaslääkäriä.
Varusta itsesi mukavilla (ei kiristävillä vaatteilla) niin elämä on helpompaa.
* Käy riittävän usein, säännöllisesti, hammaslääkärissä. 1 - 2 kertaa vuodessa voisi olla sopiva tahti. Näin ei koskaan tule liian isoja remonetteja eikä hoidon hintakaan huimaa.
* Kysyit opetetaanko hammaslääkäreille potilaspsykologiaa. Ymmärtääkseni opetetaan, mutta eihän se oppi mene kaikille perille.
Toiset ovat empaattisia ilman erityistä opetustakin, toiset eivät opi koskaan.
Suurin osa siinä välillä.
tossa Tipitiin viimeisessä viestissä oli paljon asiaa. Mulla kävi tosi hyvä tuuri, kun sain heti ekalla yrittämällä -yli kymmenen vuoden tauon jälkeen- huippumukavan hammaslääkärin kunnalliselta puolelta.
Alussa kävin ns. harjoitteluaikoja, kokeiltiin mm. puudutusta sen pintapuudutteen avulla. Lisäksi sain lähetteen psykologille ja diapam reseptin. Nyt tehdään jo täyttä häkää juurihoitoja ja lääkepaikkojen vaihdot jopa ilman puudutusta :)
Vaihda tosiaan hammaslääkäriä, jos tuntuu siltä. Mun hammaslääkärikammoni aiheutti aikoinaan juuri tuollainen "sinä vaan kuvittelet"-hml.
pelko pois
Näillä eväin helpompaa... Lekurien esilaakitys on ihan perseesta, tai siis riittamaton. Tuntia ennen kymmenkunta diapamia ja site kun huudetaan sisaan niin pyyhkasee vahvaa koksua ikeniin reippaasti niin menee edes jotenkin. Paras tietty nukutuksessa mut kallistahan se on.
Jai lisaamatta etta ei se kerta vuodessa kenestakaan narkkaria tee etta ei kannata moraalisia ottaa..