onko anti-kastetta??

Ei auta järvet, ei. Kasteesta ei pääse eroon - ei sitten mitenkään. Jos hyppäät Katumajärveen, voit kyllä minimoida kasteen vaikutuksen, mutta kokonaan se ei häviä.

munkki ja filosofi kirjoitti:

Ei auta järvet, ei. Kasteesta ei pääse eroon - ei sitten mitenkään. Jos hyppäät Katumajärveen, voit kyllä minimoida kasteen vaikutuksen, mutta kokonaan se ei häviä.

henkilökohtaisen usko asia.

Jos mie pulahdan Katumajärveen sillä vakaumuksella, että kaste lähtee minusta niin se myös lähtee.

Kuten Naemanin spitali Elisan päivinä.

Leo Salmela kirjoitti:

henkilökohtaisen usko asia.

Jos mie pulahdan Katumajärveen sillä vakaumuksella, että kaste lähtee minusta niin se myös lähtee.

Kuten Naemanin spitali Elisan päivinä.

Minä kyllä uskon kasteen hyvinkin lähtevän sinun vakaumuksellasi.

Vaikeampi asia on saada kirkko ev.lut. tai ortodoksi kirkko se uskomaan. Tässä tarvitaan nyt esimerkki.

Oletetaan sinun joutuneen ottamaan vastaan lapsikasteen, mahdollisesta äänekkäästä vastustamisesta huolimatta. Myöhemmin eroat koko kirkosta mihin sinut on kastella liitetty.

Sittemmin tulet johtopäätökseen jonka perusteella liityt uudelleen tuohon lutheruslaiseen ta ortodoksiseen kirkkoon ja kerrot Katumajärvessä suorittamastasi kasteen poisto rituaalista.

Luulisi asian olevan täysin selvä, mutta eipä ole et saa näiltä kirkoilta uutta kastetta. Väittävätpä sinun olevan kastettu, siitä huolimatta, vaikka varmuudella tiedät kasteen poistaneesi. Mitä siis neuvoksi?

Leo Salmela kirjoitti:

henkilökohtaisen usko asia.

Jos mie pulahdan Katumajärveen sillä vakaumuksella, että kaste lähtee minusta niin se myös lähtee.

Kuten Naemanin spitali Elisan päivinä.

vain uskon asia

Ei siinä sinun uskojasi tarvita. Kasteessa Pyhä Henki merkitsee kastettavan, että "tähän palataan vielä". Ei Hän sitä kysele, että "missäs Gangesissa sitä on uiskenneltu?"

Turust kirjoitti:

Minä kyllä uskon kasteen hyvinkin lähtevän sinun vakaumuksellasi.

Vaikeampi asia on saada kirkko ev.lut. tai ortodoksi kirkko se uskomaan. Tässä tarvitaan nyt esimerkki.

Oletetaan sinun joutuneen ottamaan vastaan lapsikasteen, mahdollisesta äänekkäästä vastustamisesta huolimatta. Myöhemmin eroat koko kirkosta mihin sinut on kastella liitetty.

Sittemmin tulet johtopäätökseen jonka perusteella liityt uudelleen tuohon lutheruslaiseen ta ortodoksiseen kirkkoon ja kerrot Katumajärvessä suorittamastasi kasteen poisto rituaalista.

Luulisi asian olevan täysin selvä, mutta eipä ole et saa näiltä kirkoilta uutta kastetta. Väittävätpä sinun olevan kastettu, siitä huolimatta, vaikka varmuudella tiedät kasteen poistaneesi. Mitä siis neuvoksi?

Miksi sinä Leoa pommitat noin yksinkertaisilla kysymyksillä, kysele häneltä vaikeampia asioita, ammattimieheltä ?

Selvä homma kai tuo nyt on että:
Ensin lähtee usko yhdellä vakaumuksella ja sitten uskoon liittynyt kaste pienellä lisäyksellä vakaumukseen, vesipesulla siinä ei ole kuin rituaalinen merkitys.

Jos usko tulee takaisin uudella vakaumuksella, tulee myös kaste takaisin samalla pienellä lisukkeella millä se lähtikin. Jos joku välttämättä loitsua tarvitsee uskonsa pöngittämiseksi, on tämä lisäys toisella kerralla luettava takaperin.

Turha tuollaisella on kiirreen ahdistamia kirkonmiehiä vaivata, senenempää kuin Leoakaan.

Lasse kirjoitti:

Miksi sinä Leoa pommitat noin yksinkertaisilla kysymyksillä, kysele häneltä vaikeampia asioita, ammattimieheltä ?

Selvä homma kai tuo nyt on että:
Ensin lähtee usko yhdellä vakaumuksella ja sitten uskoon liittynyt kaste pienellä lisäyksellä vakaumukseen, vesipesulla siinä ei ole kuin rituaalinen merkitys.

Jos usko tulee takaisin uudella vakaumuksella, tulee myös kaste takaisin samalla pienellä lisukkeella millä se lähtikin. Jos joku välttämättä loitsua tarvitsee uskonsa pöngittämiseksi, on tämä lisäys toisella kerralla luettava takaperin.

Turha tuollaisella on kiirreen ahdistamia kirkonmiehiä vaivata, senenempää kuin Leoakaan.

kyllä nyt huomaan ajatelleeni varsin pöljästi. Asiahan onkin yksinketainen. Teknistettynä voidaan sanoa kasteessa olevan on/of näppylä jonka asento vaihtelee kulloisenkin vakaumuksemme mukaa. Olenko nyt ymmärtänyt oikein?

Tietysti mahdollisen seremonian juhlistamiseksi on aina hyvä lukea loitsut, milloin etuperin ja milloin takaperin. Ei siitä ainakaan haittaa luulisi olevan.

Joskus minulla kyllä tulee sellainen olo, että Kaikentietävä(?) voisi meitä enemmän paimentaa. Toisaalta kun monen miehen voimalla päädymme yhteiseen tulokseen emme voi ainakaan kovin paljon väärässäkään olla.

Turust kirjoitti:

kyllä nyt huomaan ajatelleeni varsin pöljästi. Asiahan onkin yksinketainen. Teknistettynä voidaan sanoa kasteessa olevan on/of näppylä jonka asento vaihtelee kulloisenkin vakaumuksemme mukaa. Olenko nyt ymmärtänyt oikein?

Tietysti mahdollisen seremonian juhlistamiseksi on aina hyvä lukea loitsut, milloin etuperin ja milloin takaperin. Ei siitä ainakaan haittaa luulisi olevan.

Joskus minulla kyllä tulee sellainen olo, että Kaikentietävä(?) voisi meitä enemmän paimentaa. Toisaalta kun monen miehen voimalla päädymme yhteiseen tulokseen emme voi ainakaan kovin paljon väärässäkään olla.

Kyllä se nyt varmaan on perille mennyt. Jos kuitenkin antaisin vielä toisenkin vertauksen, jotkut ovat melko kovapäisiä tekniikan suhteen.

Valmistaja (jumala) tekee jääkaapin (uskonto). Kaapin hän täyttää ruualla (hengen ravinto). Kaappiin tulee myös ovi (vakaumus) ja lamppu (kaste).
Kun ovi on kiini, ei ruokiin pääse käsiksi ja lamppu on sammuksissa, kun oven avaa syttyy lamppu automaattisesti. Jos lamppu menee rikki, ei silti nälkään kuole, ruuat löytyvät käsikopelollakin.
****
Vain ateisteille:
Jos ovi on koko ajan auki, menevät ruuat pilalle.
Kaappeja on monta merkkiä, nälkäiselle sisältö on tärkeämpi kuin ulkokuori.

Turust kirjoitti:

Minä kyllä uskon kasteen hyvinkin lähtevän sinun vakaumuksellasi.

Vaikeampi asia on saada kirkko ev.lut. tai ortodoksi kirkko se uskomaan. Tässä tarvitaan nyt esimerkki.

Oletetaan sinun joutuneen ottamaan vastaan lapsikasteen, mahdollisesta äänekkäästä vastustamisesta huolimatta. Myöhemmin eroat koko kirkosta mihin sinut on kastella liitetty.

Sittemmin tulet johtopäätökseen jonka perusteella liityt uudelleen tuohon lutheruslaiseen ta ortodoksiseen kirkkoon ja kerrot Katumajärvessä suorittamastasi kasteen poisto rituaalista.

Luulisi asian olevan täysin selvä, mutta eipä ole et saa näiltä kirkoilta uutta kastetta. Väittävätpä sinun olevan kastettu, siitä huolimatta, vaikka varmuudella tiedät kasteen poistaneesi. Mitä siis neuvoksi?

Ehkäpä pitää erottaa toisistaan kaksi kastetyyppiä, lapsikaste ja ns. uskovien kaste. Lapsikastehan on täysin peruuttamaton, sitä ei saa itseltään pois vaikka kuinka yrittäisi. Myös Katumajärvessä lilluneet karjalaiset, vaikka ehkä omasta mielestään kasteen pois pesivätkin, olivat sen ajan ja nykyisenkin kirkon silmissä lujasti kastettuja kristittyjä. Näin ollen kastetta ei uusita kuin erittäin poikkeuksellisissa oloissa.

Kasteen vapaaehtoisuudesta sen verran, että lasta kastettaessa vanhemmat ja kummit antavat lapsen puolesta kastelupaukset. Se vesijuttu ei ole se mikä tekee kasteesta kasteen. Myöhemmin konfirmoitaessa lapsi tai tässä vaiheessa jo nuori, lupaa omasta puolestaan pitää kastelupaukset, jotka kummit ja vanhemmat aiemmin lupasivat hänen puolestaan, ja ottaa samalla myös vastuun omasta kristityn elämästään. Siihen asti kummit ja vanhemmat ovat huolehtineet myös lapsen kristillisestä elämästä (esim. ehtoollisen saa vain kummin tai vanhemman seurassa). Konfirmaatio on, niin kuin katolisessa kirkossa sanotaan toimituksen yhteydessä, "Pyhän Hengen lahjan sinetti", jolla avonaiseksi jäänyt kastekysymys vahvistetaan.

Mikäli nuorta ei konfirmoida, kaste jää ikään kuin "vajaaksi". Se ei mitätöidy, mutta konfirmoimattomasta ei myöskään tule täysivaltaista kristittyä, vaikka kuinka olisi kastettu. Konfirmaatio voidaan myös uusia, eli kirkon jäseneksi tullaan aina konfirmaation kautta, mutta kaste pysyy eräänlaisena "perusmaksuna", jota ei enää uusita.

Ns. uskovien kaste, jota luterilaiseen kirkkoonkin eräät piirit yrittävät saada, on vähän eri asia. Ensinnäkin kastettavat ovat aina aikuisia. Ennen kastettaan he ovat tulleet uskoon jolloin kaste symboloi sitä miten he syntyvät uuteen elämään. Joskus puhutaan uudestisyntyneistä kristityistä. Mikäli henkilö menettää uskonsa, myös kaste menettää merkityksensä. Näin ollen Katumajärvessä uiskentelulla voi heidän näkökulmassaan todella olla merkitystä. Jos uskonsa menettänyt liittyy kirkkoon uudelleen, hänet myös kastetaan uudelleen.

Teologisesti ero on siinä että uskovien kasteessa kyse on enemmän siitä mitä ihminen tekee. Jumalan hänessä synnyttämän uskon merkiksi hän käy kasteella. Lapsikasteessa kyse on enemmänkin siitä mitä Jumala tekee. Jumala lahjoittaa pelastavan armonsa kasteen kautta kaikille.

Tietysti jos ei usko Jumalaan, ei kasteellakaan juuri merkitystä ole. Suurimmat valitukset voi suunnata vanhemmilleen, jotka ovat lapsensa kasteelle vieneet.

kaikentietävä(?) kirjoitti:

Ehkäpä pitää erottaa toisistaan kaksi kastetyyppiä, lapsikaste ja ns. uskovien kaste. Lapsikastehan on täysin peruuttamaton, sitä ei saa itseltään pois vaikka kuinka yrittäisi. Myös Katumajärvessä lilluneet karjalaiset, vaikka ehkä omasta mielestään kasteen pois pesivätkin, olivat sen ajan ja nykyisenkin kirkon silmissä lujasti kastettuja kristittyjä. Näin ollen kastetta ei uusita kuin erittäin poikkeuksellisissa oloissa.

Kasteen vapaaehtoisuudesta sen verran, että lasta kastettaessa vanhemmat ja kummit antavat lapsen puolesta kastelupaukset. Se vesijuttu ei ole se mikä tekee kasteesta kasteen. Myöhemmin konfirmoitaessa lapsi tai tässä vaiheessa jo nuori, lupaa omasta puolestaan pitää kastelupaukset, jotka kummit ja vanhemmat aiemmin lupasivat hänen puolestaan, ja ottaa samalla myös vastuun omasta kristityn elämästään. Siihen asti kummit ja vanhemmat ovat huolehtineet myös lapsen kristillisestä elämästä (esim. ehtoollisen saa vain kummin tai vanhemman seurassa). Konfirmaatio on, niin kuin katolisessa kirkossa sanotaan toimituksen yhteydessä, "Pyhän Hengen lahjan sinetti", jolla avonaiseksi jäänyt kastekysymys vahvistetaan.

Mikäli nuorta ei konfirmoida, kaste jää ikään kuin "vajaaksi". Se ei mitätöidy, mutta konfirmoimattomasta ei myöskään tule täysivaltaista kristittyä, vaikka kuinka olisi kastettu. Konfirmaatio voidaan myös uusia, eli kirkon jäseneksi tullaan aina konfirmaation kautta, mutta kaste pysyy eräänlaisena "perusmaksuna", jota ei enää uusita.

Ns. uskovien kaste, jota luterilaiseen kirkkoonkin eräät piirit yrittävät saada, on vähän eri asia. Ensinnäkin kastettavat ovat aina aikuisia. Ennen kastettaan he ovat tulleet uskoon jolloin kaste symboloi sitä miten he syntyvät uuteen elämään. Joskus puhutaan uudestisyntyneistä kristityistä. Mikäli henkilö menettää uskonsa, myös kaste menettää merkityksensä. Näin ollen Katumajärvessä uiskentelulla voi heidän näkökulmassaan todella olla merkitystä. Jos uskonsa menettänyt liittyy kirkkoon uudelleen, hänet myös kastetaan uudelleen.

Teologisesti ero on siinä että uskovien kasteessa kyse on enemmän siitä mitä ihminen tekee. Jumalan hänessä synnyttämän uskon merkiksi hän käy kasteella. Lapsikasteessa kyse on enemmänkin siitä mitä Jumala tekee. Jumala lahjoittaa pelastavan armonsa kasteen kautta kaikille.

Tietysti jos ei usko Jumalaan, ei kasteellakaan juuri merkitystä ole. Suurimmat valitukset voi suunnata vanhemmilleen, jotka ovat lapsensa kasteelle vieneet.

nuokin paragraafisi uskon. Et sinä ennenkään ole valehdellut. Vaan tuota Salmelan vakaumuksen voimaa tuskin kykenemme kumoamaan. Mikäli hän vakaumuksensa mukaan saa kasteensa kumotuksi ei sille yksi, vahvakaan kirkko voi mitään.

Eikö kuitenkin melko hyvä ollut tuokin johtopäätös johon Lassen kanssa päädyimme? :-)

kaikentietävä(?) kirjoitti:

Ehkäpä pitää erottaa toisistaan kaksi kastetyyppiä, lapsikaste ja ns. uskovien kaste. Lapsikastehan on täysin peruuttamaton, sitä ei saa itseltään pois vaikka kuinka yrittäisi. Myös Katumajärvessä lilluneet karjalaiset, vaikka ehkä omasta mielestään kasteen pois pesivätkin, olivat sen ajan ja nykyisenkin kirkon silmissä lujasti kastettuja kristittyjä. Näin ollen kastetta ei uusita kuin erittäin poikkeuksellisissa oloissa.

Kasteen vapaaehtoisuudesta sen verran, että lasta kastettaessa vanhemmat ja kummit antavat lapsen puolesta kastelupaukset. Se vesijuttu ei ole se mikä tekee kasteesta kasteen. Myöhemmin konfirmoitaessa lapsi tai tässä vaiheessa jo nuori, lupaa omasta puolestaan pitää kastelupaukset, jotka kummit ja vanhemmat aiemmin lupasivat hänen puolestaan, ja ottaa samalla myös vastuun omasta kristityn elämästään. Siihen asti kummit ja vanhemmat ovat huolehtineet myös lapsen kristillisestä elämästä (esim. ehtoollisen saa vain kummin tai vanhemman seurassa). Konfirmaatio on, niin kuin katolisessa kirkossa sanotaan toimituksen yhteydessä, "Pyhän Hengen lahjan sinetti", jolla avonaiseksi jäänyt kastekysymys vahvistetaan.

Mikäli nuorta ei konfirmoida, kaste jää ikään kuin "vajaaksi". Se ei mitätöidy, mutta konfirmoimattomasta ei myöskään tule täysivaltaista kristittyä, vaikka kuinka olisi kastettu. Konfirmaatio voidaan myös uusia, eli kirkon jäseneksi tullaan aina konfirmaation kautta, mutta kaste pysyy eräänlaisena "perusmaksuna", jota ei enää uusita.

Ns. uskovien kaste, jota luterilaiseen kirkkoonkin eräät piirit yrittävät saada, on vähän eri asia. Ensinnäkin kastettavat ovat aina aikuisia. Ennen kastettaan he ovat tulleet uskoon jolloin kaste symboloi sitä miten he syntyvät uuteen elämään. Joskus puhutaan uudestisyntyneistä kristityistä. Mikäli henkilö menettää uskonsa, myös kaste menettää merkityksensä. Näin ollen Katumajärvessä uiskentelulla voi heidän näkökulmassaan todella olla merkitystä. Jos uskonsa menettänyt liittyy kirkkoon uudelleen, hänet myös kastetaan uudelleen.

Teologisesti ero on siinä että uskovien kasteessa kyse on enemmän siitä mitä ihminen tekee. Jumalan hänessä synnyttämän uskon merkiksi hän käy kasteella. Lapsikasteessa kyse on enemmänkin siitä mitä Jumala tekee. Jumala lahjoittaa pelastavan armonsa kasteen kautta kaikille.

Tietysti jos ei usko Jumalaan, ei kasteellakaan juuri merkitystä ole. Suurimmat valitukset voi suunnata vanhemmilleen, jotka ovat lapsensa kasteelle vieneet.

uskovien kaste-asiassa on sinulla hieman "opeteltavaa"!
"jos uskonsa menettänyt liittyy kirkkoon uudelleen, hänet myös kastetaan uudelleen."
ne, jotka on kastettu uskoontultuaan, uskovat, ettei kaste pelasta, eikä se siis ole armonväline, vaan ikäänkuin rituaali, merkki, henkilökohtaisesta omasta tahdosta kuulua/liittyä paikallisseurakuntaan, ja halu "kulkea eteenpäin usko-tiellä".

ei siis kasteta uudelleen, vaan "siunataan vain uudestaan takaisin seurakunnan yhteyteen", kuten sanonta ja käytäntö kuuluu.
(HUOM! tuhlaajapoika -vertaus)
katumajärvi-ajattelu kuulostaa taasen aivan.. hmm.. älyvapaalta.

tode kirjoitti:

uskovien kaste-asiassa on sinulla hieman "opeteltavaa"!
"jos uskonsa menettänyt liittyy kirkkoon uudelleen, hänet myös kastetaan uudelleen."
ne, jotka on kastettu uskoontultuaan, uskovat, ettei kaste pelasta, eikä se siis ole armonväline, vaan ikäänkuin rituaali, merkki, henkilökohtaisesta omasta tahdosta kuulua/liittyä paikallisseurakuntaan, ja halu "kulkea eteenpäin usko-tiellä".

ei siis kasteta uudelleen, vaan "siunataan vain uudestaan takaisin seurakunnan yhteyteen", kuten sanonta ja käytäntö kuuluu.
(HUOM! tuhlaajapoika -vertaus)
katumajärvi-ajattelu kuulostaa taasen aivan.. hmm.. älyvapaalta.

asiaa niin että Katumajärvi-systeemi olisi samanlainen symboli kuin kastekin, eli sen merkiksi ettei enää usko, käy uimassa Katumajärvessä. Niissä kirkoissa joissa kaste on armonväline, ei Katumajärvessä uiskentelulla ole mitään merkitystä. Siis kirkon kannalta.

Periaatteessa mikään ei kaiketi estäisi uskovien kastetta harjoittavia kirkkoja kastamasta ihmisiä uudelleen, ikään kuin parannuksen merkiksi?

tode kirjoitti:

uskovien kaste-asiassa on sinulla hieman "opeteltavaa"!
"jos uskonsa menettänyt liittyy kirkkoon uudelleen, hänet myös kastetaan uudelleen."
ne, jotka on kastettu uskoontultuaan, uskovat, ettei kaste pelasta, eikä se siis ole armonväline, vaan ikäänkuin rituaali, merkki, henkilökohtaisesta omasta tahdosta kuulua/liittyä paikallisseurakuntaan, ja halu "kulkea eteenpäin usko-tiellä".

ei siis kasteta uudelleen, vaan "siunataan vain uudestaan takaisin seurakunnan yhteyteen", kuten sanonta ja käytäntö kuuluu.
(HUOM! tuhlaajapoika -vertaus)
katumajärvi-ajattelu kuulostaa taasen aivan.. hmm.. älyvapaalta.

Kerran täällä on kirjoitus, jossa henkilö kertoi olevansa jo neljä kertaa kastettu eri lahkojen kasteella, kun oli mielestään aina löytänyt paremmin "raamatullisen" kasteen!

"Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykäämme siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa (uudestaan kastaa) itseänne orjuuden ikeeseen".

"lahkot,..jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa." Gal.5:1,20-21

esiintyy kirjoitti:

Kerran täällä on kirjoitus, jossa henkilö kertoi olevansa jo neljä kertaa kastettu eri lahkojen kasteella, kun oli mielestään aina löytänyt paremmin "raamatullisen" kasteen!

"Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykäämme siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa (uudestaan kastaa) itseänne orjuuden ikeeseen".

"lahkot,..jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa." Gal.5:1,20-21

mistäpä vetäisit tuollaisen selityksen sanalle "sitoa"?
kyseisessä galatalaisille kirjoitetussa "ohjeessa" paavali puhuu lainalaisuudesta eli lakihenkisyydestä, ei seurakuntaan liittymisestä.

kaikentietävä(?) kirjoitti:

asiaa niin että Katumajärvi-systeemi olisi samanlainen symboli kuin kastekin, eli sen merkiksi ettei enää usko, käy uimassa Katumajärvessä. Niissä kirkoissa joissa kaste on armonväline, ei Katumajärvessä uiskentelulla ole mitään merkitystä. Siis kirkon kannalta.

Periaatteessa mikään ei kaiketi estäisi uskovien kastetta harjoittavia kirkkoja kastamasta ihmisiä uudelleen, ikään kuin parannuksen merkiksi?

ajattelen, että mitähän tekemistä Jumalalla ja katumajärvellä on? entä Jumalalla ja katumajärven jäällä? :-)))

"..ikäänkuin parannuksen merkiksi?" kasteellehan mennäänkin merkiksi parannuksesta, mutta eihän sitä nyt joka harha-askeleen takia tarvitse kastetta ottaa! kun esim. helluntaisrk mennään kasteelle, sanotaan, että "haudataan entinen elämä, entinen synti-elämä", mutta mihinkään tupla-tripla-kastajaisiin en ole törmännyt.
myöskään esim.uskovina kastettuja vapaaseurakunnista tulevia ei kasteta, heidät vain "siunataan messiin"!

tode kirjoitti:

ajattelen, että mitähän tekemistä Jumalalla ja katumajärvellä on? entä Jumalalla ja katumajärven jäällä? :-)))

"..ikäänkuin parannuksen merkiksi?" kasteellehan mennäänkin merkiksi parannuksesta, mutta eihän sitä nyt joka harha-askeleen takia tarvitse kastetta ottaa! kun esim. helluntaisrk mennään kasteelle, sanotaan, että "haudataan entinen elämä, entinen synti-elämä", mutta mihinkään tupla-tripla-kastajaisiin en ole törmännyt.
myöskään esim.uskovina kastettuja vapaaseurakunnista tulevia ei kasteta, heidät vain "siunataan messiin"!

yritinkin ajaa takaa lähinnä sitä että uskovien kaste voitaisiin kaiketi tarpeen vaatiessa toistaa helpommin kuin lapsikaste, jota ei siis uusita kuin erittäin poikkeuksellisissa oloissa (lähinnä jos on syytä epäillä että kaste ei jostain syystä ole alunperin onnistunut). En tarkoittanut että uskovien kastetta käyttävät jatkuvasti lilluisivat kastealtaassa... :-)

Mutta eikö periaatteessa, jos joku helluntailainen luopuu uskostaan, tulee vaikka muslimiksi ja sitten taas helluntailaiseksi, niin hänet voitaisiin kastaa uudelleen? Luterilainen kirkkohan ei niin tekisi.

tode kirjoitti:

mistäpä vetäisit tuollaisen selityksen sanalle "sitoa"?
kyseisessä galatalaisille kirjoitetussa "ohjeessa" paavali puhuu lainalaisuudesta eli lakihenkisyydestä, ei seurakuntaan liittymisestä.

päädyimme suhteellisesti ottaen aivan oikeaan lopputulokseen. Lassella kaste on of asennossa minulla taas on. Leolla on niin voimakas vakaumus, että hän kykenee niin halutessaan Katumajärvessä pesemään kasteensa pois.

Muissa tapauksissa voidaan soveltaa Kaikentietävän(?) kirkkojen ohjeita, uskoja ja luuloja.

Minusta Kaikentietävän nimimerkistä voitaisiin ottaa tuo (?) tai korvata se ( ) merkillä.

kiinostamaan. Missä Raamatunkohdassa puhutaan sakramentista?

Ei ole Raamatun tekstiä. Olet sekoutunut nyt joihinkin kirkolliskokousten kiemuroihin.

Uskon tulee perustua Raamatun sanaan, eikä mihinkään katolisen kirkon kokousten päätöksiin.

Turust kirjoitti:

kiinostamaan. Missä Raamatunkohdassa puhutaan sakramentista?

Ei ole Raamatun tekstiä. Olet sekoutunut nyt joihinkin kirkolliskokousten kiemuroihin.

Uskon tulee perustua Raamatun sanaan, eikä mihinkään katolisen kirkon kokousten päätöksiin.

Jumala on salattu Jumala.

Vai näetkö sinä silmilläsi Jumalan ja Jumalan teot? Näetkö Pyhä Hengen? Minkä värinen, muotoinen se on? Alussa näkivät ikäänkuin kyyhkysen?? entä nyt?

Turust kirjoitti:

kiinostamaan. Missä Raamatunkohdassa puhutaan sakramentista?

Ei ole Raamatun tekstiä. Olet sekoutunut nyt joihinkin kirkolliskokousten kiemuroihin.

Uskon tulee perustua Raamatun sanaan, eikä mihinkään katolisen kirkon kokousten päätöksiin.

Sakramentti tarkoittaa salaisuutta, sen uskotaan olevan seurakunnan pyhä toimitus, armonväline, joka välittää Jumalan armon ihmisille.

Luterilainen kirkko on Lutherista alkaen lähtenyt siitä, että aitoja sakramentteja ovat ne jotka Kristus on itse asettanut (eli ne selvästi Raamatussa mainitaan), joissa Sana kohtaa materian ja jotka ehdottoman varmasti välittävät Jumalan armon. Näin ollen sakramentteja on ainoastaan kaksi, kaste ja ehtoollinen. Luther olisi alkujaan halunnut myös ripin eli katumuksen sakramentiksi myös luterilaiseen kirkkoon, mutta kun ei löytänyt tarpeeksi perusteita Raamatusta, luopui ajatuksesta. Toimiakseen molemmat tarvitsevat aineen ja sanan. Ilman sanaa kastevesi on pelkkää vettä jne. Vasta sanan yhteydessä siitä tulee kastevettä ja kun toimitus on ohi, kastevesi on taas pelkkää vettä ja sillä voidaan kastella vaikka kukkia.

Katolilaisilla ja ortodokseilla sakramentit keskittyvät enemmän materiaan, esimerkiksi pyhitetty öylätti pysyy Kristuksen ruumiina aina ja sellaisena sitä myös kohdellaan (tämän vuoksi katolilaiset kirkkoon tullessaan polvistuvat. Kunnioitusta osoitetaan tabernaakkelin sisällä säilytettävälle pyhitetylle ehtoollisleivälle ja viinille eli Kristuksen ruumiille ja verelle).

Katolisella ja ortodoksisella kirkolla sakramentteja on seitsemän. Katolisella puolella määrä on tarkkaan sovittu, ortodoksinen kirkko ei ole milloinkaan virallisesti lyönyt sakramenttien määrää lukkoon, minkä vuoksi puhdasoppisimmat ortodoksiteologit joskus nyrpistävät nenäänsä kun puhutaan "seitsemästä sakramentista", vaikka käytännössä heilläkin niitä on seitsemän.

Sakramenttien määrä ja laatu perustuu heillä sekä Raamattuun että Traditioon, jonka katsotaan olevan aivan yhtä tärkeä Jumalan ilmoituksen lähde kuin Raamatunkin. Seitsemän sakramenttia ovat: kaste, konfirmaatio eli vahvistus ( ortodokseilla joskus mirhalla voitelun nimellä),eukaristia eli ehtoollinen, rippi eli katumuksen sakramentti (joskus puhutaan myös parannuksen sakramentista), avioliitto, papiksi vihkiminen ja sairaan voitelu (joskus puhutaan myös viimeisestä voitelusta erityisesti katolisessa kirkossa).

Että tällainen tietoisku nyt sitten sakramenteista.

kaikentietävä(?) kirjoitti:

Sakramentti tarkoittaa salaisuutta, sen uskotaan olevan seurakunnan pyhä toimitus, armonväline, joka välittää Jumalan armon ihmisille.

Luterilainen kirkko on Lutherista alkaen lähtenyt siitä, että aitoja sakramentteja ovat ne jotka Kristus on itse asettanut (eli ne selvästi Raamatussa mainitaan), joissa Sana kohtaa materian ja jotka ehdottoman varmasti välittävät Jumalan armon. Näin ollen sakramentteja on ainoastaan kaksi, kaste ja ehtoollinen. Luther olisi alkujaan halunnut myös ripin eli katumuksen sakramentiksi myös luterilaiseen kirkkoon, mutta kun ei löytänyt tarpeeksi perusteita Raamatusta, luopui ajatuksesta. Toimiakseen molemmat tarvitsevat aineen ja sanan. Ilman sanaa kastevesi on pelkkää vettä jne. Vasta sanan yhteydessä siitä tulee kastevettä ja kun toimitus on ohi, kastevesi on taas pelkkää vettä ja sillä voidaan kastella vaikka kukkia.

Katolilaisilla ja ortodokseilla sakramentit keskittyvät enemmän materiaan, esimerkiksi pyhitetty öylätti pysyy Kristuksen ruumiina aina ja sellaisena sitä myös kohdellaan (tämän vuoksi katolilaiset kirkkoon tullessaan polvistuvat. Kunnioitusta osoitetaan tabernaakkelin sisällä säilytettävälle pyhitetylle ehtoollisleivälle ja viinille eli Kristuksen ruumiille ja verelle).

Katolisella ja ortodoksisella kirkolla sakramentteja on seitsemän. Katolisella puolella määrä on tarkkaan sovittu, ortodoksinen kirkko ei ole milloinkaan virallisesti lyönyt sakramenttien määrää lukkoon, minkä vuoksi puhdasoppisimmat ortodoksiteologit joskus nyrpistävät nenäänsä kun puhutaan "seitsemästä sakramentista", vaikka käytännössä heilläkin niitä on seitsemän.

Sakramenttien määrä ja laatu perustuu heillä sekä Raamattuun että Traditioon, jonka katsotaan olevan aivan yhtä tärkeä Jumalan ilmoituksen lähde kuin Raamatunkin. Seitsemän sakramenttia ovat: kaste, konfirmaatio eli vahvistus ( ortodokseilla joskus mirhalla voitelun nimellä),eukaristia eli ehtoollinen, rippi eli katumuksen sakramentti (joskus puhutaan myös parannuksen sakramentista), avioliitto, papiksi vihkiminen ja sairaan voitelu (joskus puhutaan myös viimeisestä voitelusta erityisesti katolisessa kirkossa).

Että tällainen tietoisku nyt sitten sakramenteista.

kun sinä kerran sanot sakrametteja olevan. Raamatussa ei vaan tommosista sakramenteista puhuta sanakaan. Olen sen eri käännökset, tämän asian takia siksi tarkkaan lukenut.

Mirhan Raamattu kyllä tuntee. Ortodokseille sitä valmistetaan Konstantinopolissa.

Hänen Pyhyytensä Konstantinopolin, uuden Rooman, arkkipiispa ja ekumeeninen patriarkka Bartolomeoksen hallitorakennuksessa ja tietysti myös Hänen johdollaan. Sieltä sitä tuodaan mm. Suomessa tomivien kirkkojen käyttöön.

Ei mirhaa missä tahansa saippuatehtaalla pystytä valmistamaan.

Turust kirjoitti:

kun sinä kerran sanot sakrametteja olevan. Raamatussa ei vaan tommosista sakramenteista puhuta sanakaan. Olen sen eri käännökset, tämän asian takia siksi tarkkaan lukenut.

Mirhan Raamattu kyllä tuntee. Ortodokseille sitä valmistetaan Konstantinopolissa.

Hänen Pyhyytensä Konstantinopolin, uuden Rooman, arkkipiispa ja ekumeeninen patriarkka Bartolomeoksen hallitorakennuksessa ja tietysti myös Hänen johdollaan. Sieltä sitä tuodaan mm. Suomessa tomivien kirkkojen käyttöön.

Ei mirhaa missä tahansa saippuatehtaalla pystytä valmistamaan.

ettet pullikoi vastaan. Olenko minä muuten antanut itsestäni viime aikoina jotenkin pelottavan kuvan kun minua niin kovasti lepytellään? Kun en omasta mielestäni ole yhtään sen äkäisempi kuin aiemminkaan. Tässä alkaa oikein pelottamaan että kuinka vihaisia viestejä minä tietämättäni oikein kirjoittelenkaan.

Olet kyllä oikeassa että Raamatussa ei puhuta sakramentti-sanasta mitään. Sakramentit, siis ainakin kaste ja ehtoollinen sen sijaan mainitaan. Sakramentti tulisikin siis ymmärtää eräänlaiseksi otsikoksi, jonka alle kaste ja ehtoollinen pistetään.

Katolilaisille ja ortodokseille sillä että jotain juttua ei suoraan Raamatusta löydy ei ole niin suurta merkitystä kuin protestanteille, koska heillä on Raamatun lisäksi myös Traditio ja kirkon opetusvirka johon vedota. Sieltä löytyy sitten selvitykset sille miksi konfirmaatiossa käytetään pyhää öljyä, vaikkei Raamatussa puhuta niistä.

kaikentietävä(?) kirjoitti:

ettet pullikoi vastaan. Olenko minä muuten antanut itsestäni viime aikoina jotenkin pelottavan kuvan kun minua niin kovasti lepytellään? Kun en omasta mielestäni ole yhtään sen äkäisempi kuin aiemminkaan. Tässä alkaa oikein pelottamaan että kuinka vihaisia viestejä minä tietämättäni oikein kirjoittelenkaan.

Olet kyllä oikeassa että Raamatussa ei puhuta sakramentti-sanasta mitään. Sakramentit, siis ainakin kaste ja ehtoollinen sen sijaan mainitaan. Sakramentti tulisikin siis ymmärtää eräänlaiseksi otsikoksi, jonka alle kaste ja ehtoollinen pistetään.

Katolilaisille ja ortodokseille sillä että jotain juttua ei suoraan Raamatusta löydy ei ole niin suurta merkitystä kuin protestanteille, koska heillä on Raamatun lisäksi myös Traditio ja kirkon opetusvirka johon vedota. Sieltä löytyy sitten selvitykset sille miksi konfirmaatiossa käytetään pyhää öljyä, vaikkei Raamatussa puhuta niistä.

johtuvan siitä kun olet ilmeisesti ollut kiireinen, ja vähemmän näkynyt täällä. Minä ainakin pelkään sinun kokonaan katoavan. Jaria aina joskus näkee tuolla muilla palstoilla. Harvemmin tässä.

Kyllä palstalla pitäisi olla joku aktiivinen asiantuntija. Ehkäpä sellainen saadaan sitten kun sinäkin jäät eläkkeelle.:-)

Turust kirjoitti:

johtuvan siitä kun olet ilmeisesti ollut kiireinen, ja vähemmän näkynyt täällä. Minä ainakin pelkään sinun kokonaan katoavan. Jaria aina joskus näkee tuolla muilla palstoilla. Harvemmin tässä.

Kyllä palstalla pitäisi olla joku aktiivinen asiantuntija. Ehkäpä sellainen saadaan sitten kun sinäkin jäät eläkkeelle.:-)

en minä ainakaan omasta vapaasta tahdostani katoa. Kyllä minä näitä juttuja luen lähes päivittäin, vastailu on nyt viime aikoina jäänyt vähemmälle, koska ei ole ollut mitään sanottavaa.

Mukavalta kuitenkin tuntuu kun tykätään, kiitos siitä.