Sattuu niin vietävästi!
Harmittaa kun esim: liikennevaloissa aivastaa ,niin eiköhän läsäytä ratista päkkiä naamaan!!
Tana ...nokkakin ihan kääntynyt toiselle poskelle...ja vaimoa vaan naurattaa.
Ja lapsia takapenkillä.
Ja anoppia peräkontissa.
Mitä hittoa tekisin?
Kakkosnelonenkaan ei auttanut.
Tuli vaan enempi päänsärkyä.
Ja naarmuja.
Mulle ja ...anopille myös.
Siis tikkuja päähän.
Mitä teen...oluen juonnin lisäksi?
Olen neuvvvvvoton!
Lisäksi asun vielä lapissa pienellä ällällä.
Ajatelkaa kuinka huonosti voi mennä.
Harmittaa kun esim: liikennevaloissa aivastaa ,niin eiköhän läsäytä ratista päkkiä naamaan!!
Tana ...nokkakin ihan kääntynyt toiselle poskelle...ja vaimoa vaan naurattaa.
Ja lapsia takapenkillä.
Ja anoppia peräkontissa.
Mitä hittoa tekisin?
Kakkosnelonenkaan ei auttanut.
Tuli vaan enempi päänsärkyä.
Ja naarmuja.
Mulle ja ...anopille myös.
Siis tikkuja päähän.
Mitä teen...oluen juonnin lisäksi?
Olen neuvvvvvoton!
Lisäksi asun vielä lapissa pienellä ällällä.
Ajatelkaa kuinka huonosti voi mennä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sulla on asiat ihan mukavasti. Minä asun turvehönnissä suon laidalla ja kasvatan lanttuja. Autoa ei ole, vanhalla vesikelkalla täytyy kuljettaa halvaantunutta eukkoa kirkolle. Kesällä homma hankaloituu kun akka on vietävä sinne kantamalla pitkospuita pitkin.
Onneksi löysin kyläkaupan roskiksesta tällaisen hienon tietokoneen, oikein 286AT. Kiinalaisella generaattorilla ja GPRS-yhteydellä olenkin saanut elämäni laatua kohennetuksi. Televisiotakin voin katsella, eikä lupatarkastajaa tarvitse pelätä.
Nyt täytyy taas mennä lapioimaan lisää lunta murjun nurkkiin, muija valittaa vetoa.
anoppini autoon prototyypin eräänlaisesta turvakaaresta, joka asennetaan ratin päälle. Se ei millään tavalla haittaa ohjausliikkeitä, mutta siitä rattiin päin törröttävät teräspiikit pitävät huolen, ettei turvatyyny täyty täyteen vaan poksahtaa rikki välittömästi eikä siten läsähdä kenenkään kasvoihin.
Taisin laittaa muutaman teräspiikin varmuuden vuoksi myös ratista ulospäin, mikä onkin muuttanut anoppini ajotyylin huomattavasti rauhallisemmaksi. Anoppikin on tyytyväinen tai ainakin aika hiljaa.
Anoppini ajelee työmatkojaan Espoosta Kehä I:stä Pakilaan sinapinkeltaisella Toyota Yaris -henkilöautolla. Vilkutelkaa kun näette, niin hän ilahtuu kovasti.