Olipa juttua tänään Kalevassa 19.2 kuinka EU haluaa puolittaa tieliikenneonnettomuudet
"EU:n tekemän tutkimuksen mukaan aktiiviset turvajärjestelmät tarjoavat suurimmam potentiaalin tieturvallisuuden lisäämiseksi. EU-komission päämääräksi asettama tieliikenteenssä kuolleiden määrän puolittaminen vuoteen 2010 mennässä voi toteutua VAIN varustetasoa nostamalla. Bosch pyrkii samaan päämäärään jakamalla tietoa elektronisen ajovakauden hallintajärjestelmän (ESP) hyödyllisyydestä." "Saksan vakuutuslaitosten keskusliiton (GDV) tekemän tutkimuksen mukaan 25% henkilövahinkoon ja 60% kuolemaan johtavista turmista johtuu auton joutumisesta luisuun"
Koko juttua en jaksa kirjoittaa, lukekoot lehdestä loput.
Mutta, mitä tekee Suomi? Laskee nopeusrajoituksia liikenneturvallisuuden parantamiseksi, jota ei suuressa maailmassa edes mietitä. Ja estää verotuksellaan turvallisten autojen ja turvalaitteiden suuren kysynnän.
"EU:n tekemän tutkimuksen mukaan aktiiviset turvajärjestelmät tarjoavat suurimmam potentiaalin tieturvallisuuden lisäämiseksi. EU-komission päämääräksi asettama tieliikenteenssä kuolleiden määrän puolittaminen vuoteen 2010 mennässä voi toteutua VAIN varustetasoa nostamalla. Bosch pyrkii samaan päämäärään jakamalla tietoa elektronisen ajovakauden hallintajärjestelmän (ESP) hyödyllisyydestä." "Saksan vakuutuslaitosten keskusliiton (GDV) tekemän tutkimuksen mukaan 25% henkilövahinkoon ja 60% kuolemaan johtavista turmista johtuu auton joutumisesta luisuun"
Koko juttua en jaksa kirjoittaa, lukekoot lehdestä loput.
Mutta, mitä tekee Suomi? Laskee nopeusrajoituksia liikenneturvallisuuden parantamiseksi, jota ei suuressa maailmassa edes mietitä. Ja estää verotuksellaan turvallisten autojen ja turvalaitteiden suuren kysynnän.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Suomen tieliikenneonnettomuuksissa kuolee vuosittain noin 400 ihmistä ja EU-maissa yhteensä noin 100 kertaa enemmän eli 40 000. Onnettomuuksissa loukkaantuu EU-maissa 1,7 miljoonaa ihmistä vuodessa ja tieliikenneonnettomuuksien kustannuksiksi arvioidaan 160 miljardia euroa vuodessa.
EU:n komissio aikoo asettaa tavoitteeksi liikennekuolemien lukumäärän puolittamisen vuoteen 2010 mennessä (Euroopan yhteisöjen komissio 2001).
Ajonopeus vaikuttaa käytännössä kaikkiin tieliikenteen onnettomuuksiin: nopeuden kasvaessa
onnettomuuksien todennäköisyys kasvaa ja niiden seuraukset pahenevat. Tähän sääntöön on
vain vähän poikkeuksia, kun tarkastellaan suuria onnettomuusjoukkoja. Ilman ajonopeuksia
hillitseviä toimenpiteitä EU:n kaavailemaa turvallisuustavoitetta ei voi saavuttaa.
Suomessa ajonopeuksiin vaikuttamalla on parannettu liikenneturvallisuutta enemmän kuin
monessa muussa maassa. Silti nopeuksien hallintaa kehittämällä olisi vielä paljon saavutettavissa
ilman, että matkanopeudet pienenisivät kohtuuttomasti tai liikenteessä käytettävä aika kasvaisi sietämättömästi. Ruotsissa on arvioitu, että pelkästään voimassa olevien nopeusrajoitusten tarkka noudattaminen vähentäisi liikennekuolemia 20 - 40 % (Várhelyi 1996). Suo-messa säästöt voisivat olla samaa suuruusluokkaa.
Lisää aiheesta tässä raportissa:
http://www.vtt.fi/rte/transport/tutkimus/liikenneturvallisuus/Nopeuden_vaikutus_liikenneturvallisuuteen.pdf
Olen lukenut .pdf:n joskus aikaisemmin
Onko "kaahailu" (ylinopeus) todellakin SUURIN ongelma liikenteessä? Mitä sanovat tilastot? Kaikki tehkööt omat johtopäätöksensä.
Kuolonkolarit 1999
SYYT
Ajovirhe tai arviovirhe 54
Ei tietoa 4
Hirvi 8
Huonot renkaat 7
Itsemurha 17
Keli 22
Rattijuopumus 83
Sairaskohtaus tai väsymys 50
Selkeä ylinopeus 5
Sääntörikkomus 38
Tilannenopeus 14
Yhteensä 302
(Tilastokeskus)
Tilastoihin merkitseminen on siitä kummaa jos ajat väsyneenä kolarin ja satut samalla ajamaan ylinopeutta. Merkitään tilastoihin ensiksi ylinopeus ja sitten vasta väsymys. Tästä päätellen onnettomuuden aiheuttaja olisi ylinopeus eikä kuljettajan väsymys, mahdollinen humalatila tai joku muu
Yksittäisen suurimman ongelman etsiminen on sikäli hedelmätöntä, että kuolonkolareissa on yleensä rikottu useampaa kuin yhtä sääntöä. Tai siis syitä onnettomuuteen on useampia kuin yksi. Yhtä ei siis kannata nostaa selvästi muiden yläpuolelle, mutta toisaalta vaikka ylinopeuden merkitystä ei pidä ruveta vähättelemäänkään. Kovaa ajaminen epäilemättä on kivaa, mutta olisi syytä olla perillä sen mahdollisista seurauksista ennen kuin yleisellä tiellä alkaa kaahailla. Esimerkiksi fysiikan lait eivät mihinkään muutu, vaikka kuski pitäisi itseään kuinka hyvänä ajajana.
Taitaa toi viite Tilastokeskus olla virheellinen, Tilastokeskus ei tuollaista tilastoa pidä. Jäljet johtavat HevosmiestenTietoToimistoon. http://www.kotisivut.org/x/tilasto2.htm
Täyttä potaskaa ja poikain omia tekeleitä.
Alla pari virallisempaa tilastoa.
http://www.liikenneturva.fi/suomi/tilastot/TilasWeb.pdf
ja vähän syventävää tietoa kohtaamisonnettomyyksien syistä.
http://www.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf/3200830-vkohtaamisonnettomuudet.pdf
samalla, kuinka paljon EU:n alueella on ihmisiä, verrattuna Suomeen, tai vielä parempi, jos selvität kuinka paljon EU:n alueella on autoja (käytössä) verrattuna Suomeen..
Kyseessä on MOT-ohjelman kokoama tilasto kts. tuolta
http://www.yle.fi/mot/290101/liite2.htm
Samankaltaiseen lopputulokseen pääsin laskemalla tutkijalautakuntien raporteista laskemalla. Yleensä ei kannata luottaa noihin tilastoihin (eikä varsinkaan liikenneturvan), vaan kannattaa perehtyä noihin tutkijalautakuntien raportteihin. Vanha totuushan on; valhe-emävale-tilasto.
Arvostan MOT:ia hieman enemmän kuin Karpon sosiaalipornoa. MOT on ns. tutkivaa journalismia ja paljastuksia tarkoitushaluisesti tuottava ohjelmasarja. Tässä pätee vanha hokema vale, emävale, tilasto (tarkoitushakuinen).
Edellä Harmaasilmä perusteli tuollaisen luokittelun ontuvuutta.
Kyllä se on vauhti joka tappaa. Tai siis se äkkipyssäys.
Mutta mitä on kaahaus?
"Kaahareita" on saatu selvästi lisää laskemalla ajonopeuksia käsittämättömän alhaisiksi. Tekeekö VT 4 Oulun moottoritiellä 120km/h ajaminen autoilijasta kaahaajan? Aiheutinko itseni ja toiset liikenteen käyttäjät suureen vaaraan rikottuani tätä yhtä Suomen suurimpaa rikosta. Tiettävästi kyseisellä tiellä on kesät ja talvet 100km/h, tietyin paikoin 80km/h. Näyttää olevan ainut todellinen tarkoitus tällä nopeuksien laskemisella vain valtion
sakkorahojen kerääminen kansalta.
Jos autoilija ajaa äsken mainitulla tiellä ylinopeutta, saa se varmasti monesti toisilta koti-poliisi autoilijoilta kiroamisen aihetta, kun niitä kaahareita taas menee. Asiaan tuskin olisi kiinnitetty mitään sen kummempaa huomiota jos nopeusrajoitus olisi esim. 120km/h
Saman asian huomasi hands-free lain voimaantulon jälkeen. Ennen lain astumista voimaan, ajon aikana kännykkään puhumisesta ei tuskin kukaan huomauttanut asiasta. Tämän lain voimaantulon jälkeen näkee ja kuulee näitten koti-poliisien voivotuksen kännykän käytöstä liikenteessä, ja vain siksi koska se on laissa kielletty. Mikä teki tästäkin asiasta yhdessä yössä niin vaarallisen?
Kaahaus on liian suurella tilannenopeudella ajamista, jos minulta kysytään. Varmasti muitakin mielipiteitä on. Ylinopeutta ajaminen on melkein poikkeuksetta kaahaamista. Kotitehtäväksi sinulle jätän sen pohtimisen, miksi näin on. Vihje: muut tielläliikkujat. Nopeuksien laskemisen syy ei ole sakkorahojen kerääminen, mutta sen varmasti tiesit jo itsekin.
viinan hinta halpenee radikaalisti,niin kuin ei
tässä maassa olisi dokuja jo ihan tarpeeksi,
samoin kuin rattijuoppojen aiheuttamia kuolemia,
(viime vuonna n. 40 eli paljon enemmän kuin
ylinopeuksista aiheutuneita kuolemia).
Rankat lääkkeet tepsivät Ranskassa
Ensisijainen syy liikennekuolemien vähentymiseen on valtavasti lisääntynyt tarkkailu. Kaikki viranomaiset ovat sitä mieltä, että ainut todella toimiva keino on "virkavallan pelko".
Aiemmin niin harvinaisista puhallutuksista, ratsioista, nopeuden mittaamisista, kuormien sekä autojen kunnon ja ajoetäisyyksien tarkkailemisista on tullut joka päiväistä..
Myös ranskalaisille täysin käsittämätön ajatus, nollatoleranssi, joka tarkoitta, että yhdenkin kilometrin ylitys sallittuun nähden sakotetaan, on monessa läänissä astunut voimaan.
Rankkoihin toimiin ryhdyttiin yksinkertaisesti koska viime vuosikymmenten tilastot ovat dramaattista luettavaa. Vuonna 1972 Ranskan teillä menehtyi 16 617 henkeä. Vuonna 1981 luku oli 12 428 ja vuonna 1989 kuolemia laskettiin 10 528.
Koko 1990-luvun ajan kolarit vaativat vuosittain yli 8 000 uhria. Vasta presidentti Jacques Chiracin vaadittua tiukkoja toimia alkoivat käyrät selvästi laskea. Vuonna 2002 onnetto-muuksissa kuoli 7 242 henkeä.
Liikennevalvontaan on siirretty muista tehtävistä tuhatpäin miehiä, joka ei ihme kyllä aina-kaan vielä ole näkynyt rikostilastojen nousuna.
Autoilijat vastustavat,
mutta tuloksia saadaan
Santarmien ja poliisien vanhentunut laitteisto, muun muassa tutkat on täysin uusittu ja maantievalvontaan on sijoitettu useampi lisähelikopteri. Etenkin kaupunkialueille on ase-tettu varsinaisia väijytyksiä. Siviilipukuiset poliisit tarkkailevat autoilijoiden rikkeitä ja il-moittavat niistä vähän kauempana oleville sininuttuisille kollegoilleen.
Viime vuoden toisella puoliskolla asetettujen automaattitutkien avulla on rätkäisty noin 180 000 ylinopeussakkoa, jotka ovat tuoneet valtiolle noin 16 miljoonaa euroa.
Tämän vuoden aikana uusia tutkia asennetaan 450.
Osa ranskalaisista autoilijoista katsoo, että tehostettu liikennevalvonta on pelkkää rahanke-räystä mutta luvut puhuvat puolestaan. Vuoteen 2002 nähden viime vuonna jokaisena päi-vänä säästyttiin neljän ihmishengen menetykseltä.
Varsinainen ihme tapahtui viime vuonna Pariisin ykköskehätiellä, jota käyttää arkipäivisin reilut miljoona autoilijaa. Tällä 32,5 kilometrin pituisella tieosuudella ei kuollut ainuttakaan henkilöä. Se oli ensimmäinen kerta sitten kehän avaamisen 1970-luvun alulla.
Vaikka parempaan päin ollaan menossa niin paljon on vielä tehtävää. Jos Ranskassa kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana liikennekuolemien määrä on jakautunut kahdella niin Saksassa luku on kolme. Brittein saarilla, jossa asukkaita ja autoja on suurin piirtein saman verran kuin Ranskassa, liikennekuolemia on vuosittain noin 3 500.
Edelleenkin alle 24-vuotiaitten tilastot ovat mustia. Väestöstä heitä on 13 prosenttia mutta liikennekuolemissa he näyttelevät 26 prosentin osuutta.
Maaliskuun ajokorttiuudistuksen toivotaan tuovan parannusta asiaan. Mm. ensimmäisen kolmen vuoden ajan tuoreen kortin haltijat ovat koeajalla.
Tuona aikana ajoluvan menettää herkästi ja parikin pientä rikettä johtaa pakolliseen jatko-koulutukseen.
Patrick Le Louarn
"Bosch pyrkii samaan päämäärään jakamalla tietoa elektronisen ajovakauden hallintajärjestelmän (ESP) hyödyllisyydestä."
- kas ihmettä. Onko mieleesi juolahtanut, että Bosh ehkä saattaisi olla kaupallinen toimija, joka hyötyy ESP:n kysynnän lisääntymisestä.
"Saksan vakuutuslaitosten keskusliiton (GDV) tekemän tutkimuksen mukaan 25% henkilövahinkoon ja 60% kuolemaan johtavista turmista johtuu auton joutumisesta luisuun"
- kas ihmettä, ja sen luisuun joutumisen syynä on ilmeisesti liian alhainen ajonopeus.