Antoi Suomen tietotoimistolle lausunnon 21.10.1995, jossa hän totesi, että Suomen EU-jäsenyydestä päättäminen eduskunnassa syksyllä 1994 "teki perustuslakiin aukon, josta mahtuu myös siirtyminen Euroopan talous- ja rahaliiton EMU:n kolmanteen vaiheeseen."
Niinistön mielestä markasta luopuminen oli "enää vain hallitusmuodon sanamuodon korjaus".
"EU:n perussopimuksen hyväksyminen kahden kolmasosan enemmistöllä avasi ovet kaikelle siitä sopimuksesta seuraavalle."
Niinistön mukaan myös "pääsääntö on, ettei tarvitse toista kertaa käyttää samaa säätämisjärjestystä".
Hänen kantansa merkitsi, että "EMU-jäsenyys voitaisiin päättää eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä".
Kaiken tämän jälkeen Niinistö ilmoitti haastattelussaan, ettei hän pidä "suotavana, että olttaisin ennakkokantoja säätämisjärjestykseen."
Jo tämän haastattelun olisi pitänyt herättää Suomen kansa unestaan ja hyväuskoisuudestaan. Niinistö tuli kertoneeksi, että hänen ja 151 muun kansnaedustajan syksyllä 1994 kylmän harkitusti tekemällä päätöksellä maamme perustuslakeihin räjäytettiin aukko, jonka avulla perustuslakia rikkoen toteutetaan valtiollisesta ja taloudellisesta itsenäisyydestä ja siinä samassa myös Suomen markasta luopuminen.
Perustuslakiin kirjatun kansansuvereniteettiperiaatteen mukaan Suomen kansalta ei voida millään eduskunnan poliittisella päätöksellä riistää sille kuuluvaa itsenäisyyttä eikä ikuista oikeutta päättää omista asioistaan. Näin ollen eduskunnalla Suomen kansakunnan edustajan on luonnollisesti aina oikeus - toisin kuin EU:n komission taholta on esitetty - päättää EMU:n ulkopuolelle jäämisestä tai siitä eroamisesta.
Niinistön mielestä markasta luopuminen oli "enää vain hallitusmuodon sanamuodon korjaus".
"EU:n perussopimuksen hyväksyminen kahden kolmasosan enemmistöllä avasi ovet kaikelle siitä sopimuksesta seuraavalle."
Niinistön mukaan myös "pääsääntö on, ettei tarvitse toista kertaa käyttää samaa säätämisjärjestystä".
Hänen kantansa merkitsi, että "EMU-jäsenyys voitaisiin päättää eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä".
Kaiken tämän jälkeen Niinistö ilmoitti haastattelussaan, ettei hän pidä "suotavana, että olttaisin ennakkokantoja säätämisjärjestykseen."
Jo tämän haastattelun olisi pitänyt herättää Suomen kansa unestaan ja hyväuskoisuudestaan. Niinistö tuli kertoneeksi, että hänen ja 151 muun kansnaedustajan syksyllä 1994 kylmän harkitusti tekemällä päätöksellä maamme perustuslakeihin räjäytettiin aukko, jonka avulla perustuslakia rikkoen toteutetaan valtiollisesta ja taloudellisesta itsenäisyydestä ja siinä samassa myös Suomen markasta luopuminen.
Perustuslakiin kirjatun kansansuvereniteettiperiaatteen mukaan Suomen kansalta ei voida millään eduskunnan poliittisella päätöksellä riistää sille kuuluvaa itsenäisyyttä eikä ikuista oikeutta päättää omista asioistaan. Näin ollen eduskunnalla Suomen kansakunnan edustajan on luonnollisesti aina oikeus - toisin kuin EU:n komission taholta on esitetty - päättää EMU:n ulkopuolelle jäämisestä tai siitä eroamisesta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
... miksei eduskunta tehnyt tuolloin yksissä tuumin hallitukselle välikysymystä tuosta menettelystä (EMU-tiedonannosta)?
Ensinnäkin eduskunta koostuu yksilöistä. Ei siellä vallitse mitään joukkosielua, mikä olisi ollut välttämätöntä tuon välikysymyksen tekemiseen "yksissä tuumin".
Kyse on tällaisissa tapauksissa yleensä tahdonvoimasta: ei kellään ole niin suurta tahdonvoimaa, että lähtisi yksinäisenä sutena taistelemaan puoluevallan korruptiota vastaan. Ei ainakaan ollut.
Kysymys on myös siitä, että kun pitää suunsa kiinni ja oppii kumartamaan ja syvää niin saa pitää vakanssinsa ja tulonsa juoksemassa. Jos asetut yksin poikkiteloin, sinut murskataan.
Meida mustasi Hakalehdon maineen vaikka mies paljasti laajan ns. Helsingin metrojupakan, missä liikkua jopa miljoonia markkoja lahjuksia ja epäselvyyksiä.
Media on se, millä vaalit voitetaan. Vaikka olisi kuinka ylevä aate tahansa, niin jos sillä ei ole sähköistä latausta niin ei se pärjää.
Yleensä jos pyritään johonkin vaikuttamaan niin tarvitaan yksi voimakas johtaja vetämään hanketta. Tällä johtajalla pitää olla tahdonvoimaa ja lujuutta viemään varmuudella hanke läpi. Pätee vähän kaikkeen.
Vanha sananlasku pätee vieläkin, "kenen leipää syöt, sen lauluja laulat".
Sosiaalidemokraattien puoluelehti Uutispäivä Demari sai lehden levitystukea valtiolta melkein 1 500 000 euroa.
Keskustan ja Kokoomuksen lehdet saivat semmoista 700 000 ekee per lehti.
Mitä jos nämä tukiaiset otettaisiin pois? Mitenhän kävisi kannatukselle. Esim. Vapaa Suomi ei saa minkäänlaista tukea. Mitä jos se saisi vaikka 100 000 ekee tukea. Paljonkos levikki nousisi ja itsenäisyyden aatteen kannatus?
Olen toki samaa mieltä siitä, että ylettömät puoluetuet pitäisi ottaa puoluelehdiltä pois - se tarkoittaisi samalla lehtien lopettamista.
Se nyt kuitenkin on varmaa se, että jos mediasta puhutaan vaalien ratkaisijoina, pitää sulkea puoluelehdet pois.
Uutispäivä Demarin panos ei merkitse mitään Demareiden kannatukselle, kuten ei muidenkaan puolueiden julkaisut niiden kannatukselle. Vapaan Suomen tilattu levikki ei pahemmin nousisi, vaikka lehti saisikin puoluetukea. Kyllä lehden tilaavat tälläkin hetkellä ne, jotka sitä haluavat. On itsepetosta piiloutua puoluetukiaisten taakse selittämään omaa huonoa menestymistä.
Se media, jota suuri yleisö seuraa on puolueista riippumaton. Ja tämä media ei saa senttiäkään puoluetukea, vaan elää tilaus- ja ilmoitustuloilla. Ja pärjää näin markkinatalouden ehdoilla.
Ihmisille ei suoda vaihtoehtoja ja miten ihmiset voisivat antaa äänensä itsenäisyyspuolueelle, josta eivät tiedä mitään.
Media luo sinunkin päähäsi kuvan, ettei ole vaihtoehtoja. TV:ssa aika ajoin ovat professorit selittämässä, että ei ole vaihtoehtoja sille, että yritykset siirtyvät halvan työvoiman maihin.
Jaa media on vai puolueista riippumaton. Kyllä, media on markkinatalouden ehdoilla. Vanha sananlasku pätee edelleenkin: "kenen leipää syöt, sen lauluja laulat."
Sanoma WSOY:lla rikastunut Aatos Erkko on istunut pariin otteeseen bilderberg-järjestön kokouksissa. Samassa pöydässä, missä Rockefellerit ja Rotschildit, maailman rikkaimpien sukujen edustajat.
Nämä ovat juuri niitä kokouksia, joissa sovitaan Euroopan kehityslinjoista jne. Jos Hesari olisi ottanut ennen kansanäänestystä puolueettoman kannan ja tuonut julki kaikki näkökannat, olisi hyvin todennäköisesti tulos ollut jyrkkä EI EU:lle.
Hakalehtohan vaimennettiin 2000 kun hän oli Itsenäisen Suomen Puolesta 2000 -kansalaisliikkeen, mihin perussuomalaisetkin kuuluivat, johtohenkilönä puhumassa suorassa tv-lähetyksessä Hämeenlinnassa. Lähetystä ei koskaan tullut tv:stä. YLE:n lähetys muistaakseni.