Kesäkuulla olen menossa. Jännittää. Mitäköhän on luvassa? Kaikki vinkit ovat tervetulleita. Mitä kannattaa ottaa esimerkiksi sairaalaan mukaan (laittaa sit päälle kun kotiutuu), saako sairaalasta jotkin liivit mukaan? Miten hoitohenkilökunta suhautui? Oliko kovat kivut leikkauksen jälkeen? Laitettiinko katetri leikkauksen aikana? Miten paluu arkeen onnistui? Tuttavien kommentit? Itse en ole kauheasti huudellut... Odotan uusia rintoja innolla...
Rintojen pienennysleikkauksesta
Mitä luvassa
262134
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Täällä on hirveästi topikkeja aiheesta, ihan muutamilta edesltäviltä sivuilta löydät :) En jaksa aina uudestaan vastata samoihin kysymyksiin :D
Olen menossa ensi viikolla samaan toimenpiteeseen. Minua on leikelty muutamaan otteeseen eri puolilta (ns. oikeaa kirurgiaa, ei plastiikkaa) ja olettaisin, että vaatetuksen suhteen kannattaa noudattaa aika väljää linjaa. Itseäni hirvittää lähinnä ns. BB-Minna -ilmiö, tiedän, että rinnat nyhdetään "niin korkealle kuin mahdollista", koska gravitaatio iskee hyvin pian. Olen erinäisissä kissanristiäisissä viikko, pari leikkauksen jälkeen, enkä haluaisi saada tupla-aataminomenaa
Omaan operaationi hintaan sisältyy leikkauksessa päälle laitettavat liivit. Se, sisältyvätkö ne hintaan pitäisi selvitä "kaupanteon" yhteydessä.
Mitä tarkoitat pelolla BB-Minna ilmiöstä. Eiköhän se kuulu ihan leikkauksen luonteeseen, että rinnat pyritään asettamaan ylös, vuoden/puolen päästä ovat jo ihan normaalissa asemissa.
BB-Minna esiintyi Seiskassa jonkin aikaa leikkauksensa jälkeen ja rinnat eivät olleet liian kaukana solisluista. Pohdin vain sitä, missä vaiheessa rinnat alkavat saada luonnollista ulkomuotoa eli "roikuntaa"?
4 kk leikkauksesta ja nyt alkaa olla normaalin näköiset ja tuntuiset..... http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000000196&posting=22000000042103956 http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000000196&posting=22000000042697782 http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000000196&posting=22000000042418626 http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000000196&posting=22000000039667946 http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000000196&posting=22000000040138294 http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000000196&posting=22000000040486291 http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000000196&posting=22000000040752866
Mulla on nyt jotakuinkin 2 kuukautta leikkauksesta. Olen yrittänyt teippailla arpia Micropore-teipillä (ruskea 25 mm), mutta iho menee aivan punaiseksi ja kutisee. Kyselin apteekista neuvoja ja myivät kokeeksi levyn Mepiform-silikonisidosta. Levystä voi leikata sopivan kokoisia siivuja arven päälle. Toiseksi vaihtoehdoksi antoivat Kelo-cote silikonigeelin. On kuulemma hyvää, mutta sika kallista. Ostin pienen tuubin 6g ja se maksoi 20 euroa !! Olen viikossa käyttänyt koko tuubin. Heh, ja arpia pitäisi hoitaa vielä 1-2 kuukautta. En meinannut tajuta niitä tikinpäitä nyppiä pois ja siitäkin syystä hieman iho ärtyi. Meillä oli kotipihalla haravatalkoot ja rehkin vissiin liikaa kun vasen rinta on hieman arka. Ihan kuin olisi mustelmaakin tullut. Täytyy ottaa rauhallisemmin toistaiseksi. Mahallaan ei todellakaan pysty vielä nukkumaan. Kyljelläänkin tuntuu ikävältä, jos kääntyy liian paljon. Hei te, jotka olette käyneet yksityisellä leikkauksessa: kun haitte Kelasta korvausta niin paljonko Kela korvasi ja jouduitteko toimittamaan lisäselvityksiä sairaanhoitokorvauksia ja päivärahoja varten?? Minulle ei makseta päivärahaa ennenkuin olen toimittanut sairaskertomuksen Kelalle .. 'täyttyykö päivärahan maksamisen edellytykset'. Olin neljä viikkoa sairaslomalla ja olisin ehkä tarvinnut siitä vielä lisää viikon tai pari.
Teille leikkaukseen menijöille vinkiksi... Laitoin juuri ylimääräisen kiilatyynyni myyntiin huutonettiin. Helpottaa selällään nukkumista todella paljon. Ei väsy selkä lainkaan niin paljon kuin tavallisella tyynyllä... Voi myös laittaa polvien alle välillä jolloin eri kohdat ristiselästä saavat vuorostaan levätä. Itse käytän samanlaista ja laitan sivuille vielä tavalliset tyynyt tukemaan, etten päässyt kierähtämään unissani vatsalleni. Suosittelen, ilman en pärjäisi. http://www.huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=105519504
Kivut ovat suoraan sanoen aivan hirveät. Sain reseptillä kahta eri särkylääkettä, niistä on jotain apua. Anestesiaan reagoin huonosti, koko leikkauksen jälkeinen yö ja seuraava päivä menivät oksentaessa.
Sama juttu, itse leikkauskivut eivät olleet mitään verrattuna anestesia-aineiden aiheuttamiin vatsan väänteisiin, yrjö meinasi tulla melkein aina, kun nousin pystyasentoon. Särkylääkkeiden sivuvaikutuksena oli puolestaan ummetus, joten soppa olikin valmis. Onneksi ummetuslääkkeet viimein auttoivat ja sain vatsan toimimaan. Noin neljä päivää leikkauksesta tilanne oli jo parempi.
ensi viikolla! Kuinka monta tuntia leikkauksenne kesti. Vaativatko sairaalasta saattajaa kotiin, vaikka on yön sairaalassa? Vai riippuuko kunnosta?
Olisi kiva kuulla minkälaiset leikkausarvet sait ja vuotavatko ne miten pahasti? Miten usein joudut vaihtamaan teippejä? Saitko sairaalasta hyvät hoito-ohjeet kotiin? Jostain luin että ilmakylpyjä kannattaa antaa päivittäin ja haavojen umpeuduttua siirtyä silikoniteippiin. Miten pukeutuminen onnistuu ja muut kotihommat? Paranemisia!
Kaksi ja puoli tuntia olin salissa. Yöksi jäin sairaalaan. Suosittelivat että joku olisi hakemassa, mutta kyllä naapurin nainen lähti ilman saattaajaa. Minulla ei myöskään ollut pahoinvointia ja burana 600 1-3 kertaa päivässä selvisin hyvin. Haavani eivät vuotaneet lainkaan, arvet tietty vielä punoittavat. Rinnat on nyt vasta pehmenneet ja normaalit. Ja on ne vaan kauniit, arvista huolimatta. Itsetunto on noussut,kivut ja puutumiset ovat kadonneet, paino laskenut urheiluinnostuksen myötä.. Mahallaan nukkuminen ei ole aina ihan helppoa ja mukavaa, mutta kyllä se siitä. Ainoa mikä kaduttaa, on etten mennyt nuorena likkana jo leikkaukseen, olisin voinut elää normaalin nuoruuden.. mutta kerkiäähän sitä vieläkin.:)
Mun leikkaus kesti 2,5 tuntia. Heräsin joskus iltapäivällä ja tärisin aivan hirveästi, kuin kuumehorkassa. Laittoivat peiton alle lämpöpuhaltimella lämmintä ilmaa. Voin pahoin heti herättyäni ja jatkoin nukkumista. Sain kipulääkettä ja luultavasti pahoinvointiin jotain. Se päivä meni melkein nukkuessa. Illalla yhdeksän aikaan menin vessaan hoitajan saattamana. Jos ei kykene menemään vessaan, vaihtoehdot ovat vissiin alusastia tai katetrointi. Leikkaushaavat eivät olleet kauhean kipeät. Hankala oli kyllä nukkua kun dreeniletkut olivat kyljissä ja tyyny liian korkea. Sumussa meni yö ja aamulla sain ensimmäisen kerran ruokaa. Puolilta päivin lähdin jo kotiin taksilla. Onneksi olin hommannut kipulääkkeet kotiin etukäteen. Edestä suljettavat rintaliivit ovat parhaat. Kainalonaluset sekä rinnat olivat lähes pari viikkoa turvoksissa, joten kannattaa ostaa ympärysmitaltaan suuremmat liivit kuin normaalitilanteessa. Leikkauksen jälkeen minulla oli 85D ja nyt käytän 80C-liivejä (reilut 2 kk leikkauksesta). Leikkauksessa laitetut teipit annoin olla melkein kaksi viikkoa. Mitään vuotoa ei minulla onneksi ollut. Jos kovasti vuotavat niin silloin on paras vaihtaa. Kannattaa kysyä haavahoitajilta. Microporeteippi irtoaa muuten parhaiten kuivana. Teippausten kanssa käydään suihkussa ja ne voi kuivata föönarilla haaleassa ilmavirrassa kuiviksi. Sitten kun teipit vaihtaa (1-2 viikon välein) niin ensin kuivana irrottaa ja käy suihkussa, ottaa ilmakylpyä ja sitten uudet teipit lääkärin ohjeiden mukaan. Teippien suunnalla on väliä, jotta arpien venyminen minimoidaan. Arvet ovat edelleen punaiset, mutta siistit. En voinut kauhean pitkään ruskeaa Micropore-teippiä käyttää kun alkoi tuntua kuumostusta, kutinaa ja iho punoitti kovasti. Laitan silikonigeeliä ja toivottavasti tulee hyvät. Kahden ensimmäisen viikon aikana ei kannata kauhesti rehkiä. Kipulääkkeiden kanssa ei huomaa särkyä ja helposti tulee tehtyä enemmän kuin pitäisi. Kostautuu kyllä, itse meinaan kannoin kauppakasseja, nostin lasta keinusta/kylvystä ja siivosin liian rivakasti. Parempi antaa vain villakoirien kertyä.
leikkaukseen menossa! Luulin leikkauksen kestävän pidempään.
Minkä kokosia rintoja teille on leikattu? Itsellä nyt f/g 80 eikä tietoa tulevasta... En mä mitään a-kuppeja haluis, voiko asiaan vaikuttaa?
Burana 600 ja Panacod määrättiin kipuun, Panacod vaihdettiin tavisversion Panadoliin ja akuutein pahoinvointi lientyi. Nestetasapaino oli kuitenkin jo ketuillaan, joten terkkarissa yksi litra tiputusta ja nyt oli on paljon parempi, ruokakin pysyy sisällä normaalisti. *Koputtaa puuta* Ilmeisesti Panacod ei ole kaikkien kaveri.
Itselläni oli alkutilanne 85D, konsultaatiossa ei taidettu muistaakseni puhua kuppikoosta liiemmin (en muista varmaksi). Itseäni hieman huolestuttaa juuri sama asia kuin sinua, lähes kaikilla tuntuu ensituntuma olevan B-kuppi ja vaikka turvotusta onkin vielä reilusti (alle vk leikkauksesta), koen rintani jotenkin korostuneen pieniksi entiseen nähden. Terveyttä tässä tavoitellaan, mutta toivottavasti pääsisi edes pienehköön C-kuppiin lopputuloksena :(
Heips. Mulla leikattiin rinnat siis n. 2 vkoa sitten ja melko hyvin on mennyt. Eka viikko tosin hyvin, ei mitään särkyjä, toisella viikolla alkoi toisen rinnan alta vuotaa hematoomaa, joka kesti 3-4 päivää. Vaihtelin vain siteitä/teippejä pari kertaa päivässä, terveysside on hyvä siihen tarkoitukseen, ja suihkuttelin haavoja. Nyt vuoto on loppunut ja mietinkin, että kauanko noita teippejä pitäisi käyttää, ettei tule isoja arpia? Vähän ne kyllä kutittavat, mutta itse ajattelin pitää niitä vielä ainakin pari viikkoa... Minulta leikattiin 400 g molemmista rinnoista (ennen koko oli 75E) ja olo on kyllä nyt mitä mahtavin! Odotan kovasti, että pääsen uimaan ja lenkkeilemään ja ostamaan BIKINIT. Hyvää jatkoa kaikille leikkaukseen menijöille ja toipujille! Valmistautukaa myös henkisesti tähän operaatioon. Se on naiselle kuitenkin aika suuri ja henk.koht. asia. Itse olen itkeskellyt (en tiedä mitä) mutta ehkä fyysiset tuntemukset tuovat pintaan myös henkisiä juttua.. Paras kannustus tuli kuitenkin mieheltäni, kun hän sanoi, että kaikki haavat paranevat joskus :)
Totta kai kokoon voi vaikuttaa, mutta ainakin itse olin tyytyväinen kirurgin arviointiin, eli hän sanoi leikkaavansa sellaiset, ettei seuraavaksi tarvitse olla hakemassa silikoneja. Rinnoista lähti 400 grammaa tavaraa, koko muuttui 70E:stä 70D:ksi. Voi kuulostaa pieneltä muutokselta mutta ero on valtava roikkuvista ja raskaista E-rinnoista kiinteiksi D-rinnoiksi. Urheilu on tosiaan helpottunut ja enää ei tarvitse miettiä, näyttääkö jokin vaate tyrkyltä pelkästään rintojen koon takia.
Olipa kiva lukea viestisi. Olen itsekin käynyt mielessä melkoista jaakobin painia... Harmikseni tuleva leikkausajankohta on epävarma. Luulin että pääsisin nyt kesäkuun alussa mutta ei tiedä vielä. Melko pikaisella aikataululla kuulemma toimivat joten toivetta on. Oletko puhunut asiasta muille ystävillenne? Itse en ole huudellut ja jotenkin tuntuu siltä etten haluakaan. Saas nähä millaista palautetta on luvassa. Aikasen arasta asiasta kuitenkin puhutaan. Mieheni kans tukee minua asiassa ja siitä olen hänelle kiitollinen.
Oletko menossa julkiselle puolelle leikkaukseen? Sinne osastolle kannattaa soitella ja kysyä jonosta. Itsekin tein niin, kun tuleva etelän matka on elokuussa, enkä halunnut siellä olla toipilas. Pääsin peruutuspaikalle kahden päivän varoitusajalla, muutoin leikkaus olisi mennyt elokuun loppuun! vaikka sanoivat jonon olevan 3 kk eli minulla viim. toukokuun loppuun mennessä. Olen kyllä kertonut leikkauksesta kaikille mahdollisille tahoille :) Olen niin innoissani uusista, kauniista rinnoistani, etten malta olla kertomatta ja kyllä sen ulkomuodosta huomaakin. Tsemppiä vaan leikkaukseen. Minulle tämä sairasloma-aika on opettanut monia asioita eikä vähiten kärsivällisyyttä. Toipuminen on ollut yllättävän vaihtelevaa. Välillä kaikki on loistavasti, välillä menee hermot, kun ei mitään voi oikein tehdä. Mutta uskon, että lopputulos on kaiken tämän arvoista.
Heips, itse olin täällä Hesassa noin kolme viikkoa sitten leikkauksessa. Toipuminen on mennyt suht koht mukavasti mutta välillä ollaan turvoksissa ja nyt sitten on tullut rinnat tosi kipeäksi. Ei ole tulehduksia (vielä) ollut ja haavat näyttää suht ok:lta. Rinnat on kuitenkin niin arat ettei viitsisi kävellä kovin paljon. Kuukautiset alkoi pari päivää sitten, voipi tietenkin olla että sekin vaikuttaa, mutta tuntuu oudolta, että kipu rinnoissa pahenisi (tai ei oikeastaan kipu vaan arkuus). Onko muilla näitä tuntemuksia? Minulle tehtiin ns. tikkarileikkaus eli alimmainen rintojen alushaava puuttuu kokonaan. Nännejä yritän seurata, etteivät tummuisi, kun lääkäri pelotteli että voivat mennä kuolioon?
Mulla leikkaus myös tasan 3 vkoa sitten. Eka viikko meni ilman kipuja, toisella viikolla alkoi myös menkat ja rinnat olivat, ovat edelleenkin ajoittain tosi arat. Mulla on myös toisessa rinnassa iso mustelma, joka on vuotanut saumakohdasta. Vieläkin tihkuttaa verta, mutta ei valu enää noroina.
En pitäisi nännien kuoliota kovinkaan todennäköisenä. Minulle sanottiin, että joskus harvoin niin voi tapahtua. Enemmän pelottaa tuo mustelma, ettei sitä jouduta punkteeraamaan tai ettei verihyytymä kapseloidu.. kaikkee pelottavaa sitä miettiikin :)
Itse aloitin antibioottikuurin tuon vuodon takia, ehkä turhaa, mutta jotenkin se tuntuu turvalliselta. Toiv. kaikki menee hyvin ja pääsen maanantaina jo töihin.
Itse olin leikkauksessa maaliskuun alussa 2009, eli kolmisen kuukautta sitten. Olin julkisella puolella ja homma hoitui hienosti. Leikkaus on aina riski ja siihen liittyy kipuja ja muuta hankaluutta. Sairaalsta lähdön jälkeen en ole syönyt ainuttakaan kipulääkettä ja vuodotkin loppuivat haavoista viikon sisällä.
Kirurgin kanssa kokoa suunnitellessanne muistaka amiettiä haluatteko että nännien tunto säilyyy. Itse pidin sitä tärkeänä ja sen vuoksi kirurgi valitsi toisenlaisen tekniikan nännin siirtämiseen. Tunto nänneissä oli tallella heti aamulla iltaleikkauksen jälkeen. Entinen kokoni oli e75 ja nyt b75. Olen tavattoman tyytyväinen ja onnellinen, vaikka arvet ovat punaiset ja muoto ei tietenkään ole aivan täydellinen. Tulos on kuitenkin mahtava verrattuna lähtökohtaan.
Alun ongelmien jälkeen suurin murhe oli lähinnä tikkien sulamattomuus, ts. pintaanhan niitä tunki jatkuvasti. Siihenkin tosin tottuu ja pian irti napsiminen onnistui itse hyvin, mutta siinäkin täytyy käyttää järkeään (ts. älä nyhdä kaikkea irti, mitä sieltä saattaa olla ja tulla, osaa voidaan tarvitakin).
Nyt on kulunut kuutisen viikkoa leikkauksesta. Tällä hetkellä arpia kutittaa iloisesti, mikä tosin ei ole enää niin hirvittävän haittaavaa. Kohollaan arvet ovat parista kohtaa, valitettavasti juuri näkyvimmillä alueilla esim. bikinejä ajatellen, mutta paraneminen on tärkeintä.
Pystyn nyt nukkumaan "puolittaisessa" kylkiasennossa, jonkinlaisen selinmakuun ja kyljen välimuodossa. Tuen silti peitolla rintojen aluetta jonkin verran. Ilman liivejä en edes kuvittele nukkuvani ennen elokuun loppupuolta.
Välillä tuntui siltä, että haavat eivät yksinkertaisesti suostu arpeutumaan parista kohdasta, mutta arpeutuivat silti. Tärkeintä on antaa paranemiselle aikaa.