Angloamerikkalaiset öljy-yhtiöt lopettavat 40 vuotta kestäneen Irakin maanpakolaisuuden (exile), otsikoi keskiviikkona Financial Times.
USA:n ja Britannian öljy-yhtiöt Exxon, BP, Chevron, Shell ovat valmistautumassa palaamaan Irakiin tämän vuoden loppuun mennessä.
Yhtiöt uskovat voivansa aloittaa Saudi-Arabian ja Venäjän jälkeen maailman kolmanneksi suurimpien öljyreservien hyödyntämisen siitäkin huolimatta, että maan kansaneduslaitoksessa öljyä koskeva lainsäädäntö ei ole mennyt läpi. Myöskin turvallisuusriskit maassa ovat viime viikkoina pahentuneet.
Huhtikuun itsemurha- ja autopommi-iskuissa kuoli 355 siviiliä. Ja tienvarsipommi- ja muissa iskuissa sai surmansa 18 amerikkalaissotilasta. USA:n liittolaisarmeijan, Irakin hallituksen asepuvussa ollut sotilas ampui kaksi ja haavoitti vaikeasti kolmea US army'n sotilasta.
Öljyjätit palaavat Irakiin takaisin
40 vuoden jälk...
1105
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Yhdysvallat, Britannia sekä niissä toimivat öljy-yhtiöt ovat saamassa määräysvallan valtaosasta Irakin öljyvarannoista, kertoo öljyalaa seuraavien kansalaisjärjestöjen raportti Crude Designs: The Rip-Off of Iraq's Oil Wealth. Irakin nykyinen hallitus on joulukuussa käytävistä parlamenttivaaleista huolimatta käymässä neuvotteluja tuotannonjakosopimuksista öljy-yhtiöiden kanssa. Varapääministeri Ahmad Chalabi on järjestöjen tietojen mukaan hyväksymässä yhtiöiden esittämän mallin, joka olisi Irakille erittäin epäedullinen. Raportin mukaan Irak sitoutuisi sopimukseen, jossa yhtiöille taattaisiin 42 - 162 prosentin voittomarginaali, vaikka normaali tavoite on noin 12 prosenttia. Irak menettäisi jopa 164 miljardin dollarin öljytulot. Öljy-yhtiöt perustelevat vaatimustaan Irakin epävakaudella ja huonolla turvallisuudella. Chalabi puolustaa sopimusmallia, koska se hänen mielestään takaisi maan öljykenttien nopean kehittämisen ja tuotannon kasvun. Sopimusten kestoaika olisi 25 - 40 vuotta, eivätkä ne olisi julkisen vallan ulottuvilla. Sopimuksiin liittyy tiettävästi myös salaisia lausekkeita, eikä tekstiä saisi muuttaa. Vaikka sopimusmalli periaatteessa pitäisi öljyvarat valtion omistuksessa, käytännössä päätösvalta olisi suurelta osin öljy-yhtiöillä. Lisäksi sopimus takaisi verotuksen pysymisen vakaana koko sopimusjakson ajan. Irakilaiset eivät voisi valittaa tuotannonjakosopimuksista omille oikeusistuimilleen, koska niitä koskevat riidat ratkotaan Maailmanpankin alaisissa kansainvälisissä sovitteluelimissä. Raportoijien kokemuksen mukaan kaupalliset edut ohittavat niiden tuomioissa kansalliset, samoin kuin kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeudet. Irakin lokakuussa hyväksytty perustuslaki avasi öljykentät aiempaa laajemmin ulkomaisille toimijoille. Raportoijien mielestä tilanne todistaa oikeiksi monien irakilaisten epäilykset siitä, että Yhdysvaltain hyökkäyksen taustalla oli halu päästä käsiksi IRAKIN ÖLJYVAROIHIN, jotka ovat MAAILMAN KOLMANNEKSI SUURIMMAT. Raportti kannustaa Irakia tekemään yhtiöiden kanssa lyhyempiä ja vähemmän rajoittavia sopimuksia. Irak voisi myös rahoittaa öljynetsintää omin varoin tai ottamalla velkaa tulevia öljytulojaan vastaan. Irakin miehittäjät sanovat edistävänsä vapautta ja demokratiaa, mutta jos Irak suostuu ehdotettuihin sopimuksiin, se antaa päätösvaltansa pois saman tien, raportti tähdentää. - Global Policyn raportti Crude Designs: The Rip-Off of Iraqs Oil Wealth http://www.globalpolicy.org/security/oil/2005/crudedesigns.htm