Psykologian pääsykoe

Viittitkös teletappi hieman valaista??? Millaista soopaa tänä vuonna työnnettiin???

Jou mästerminds! Mitkä ovat fiiliksenne, pääsenkö sisään psygaan? Hain vain stadiin, ofcourse?

Moi, Neuronitehtävä oli melko hankala, sillä en oikein tiennyt, kuinka temporaalista summaatiota olisi pitänyt hyödyntää? Ohjeistuksessa ei eksplisiittisesi mainittu, miten aikasummautuminen vaikuttaa neuronin toimintaan.

ffe kirjoitti:

Moi, Neuronitehtävä oli melko hankala, sillä en oikein tiennyt, kuinka temporaalista summaatiota olisi pitänyt hyödyntää? Ohjeistuksessa ei eksplisiittisesi mainittu, miten aikasummautuminen vaikuttaa neuronin toimintaan.

Lue lisää

joo neuronitehtävä oli aika kinkkinen,,itselleni jäi hämärän peittoon myös miten ne Hz:t asiaan olisi pitänyt liittää,,koe meni harmittavan huonosti joten tuskin irtoaa paikkaa tänä(kään) vuonna,, ): no ehkä ensi vuonna osaa jo sitten varautua tähän "uuden" tyyppiseen kokeeseen paremmin..

helessa kirjoitti:

joo neuronitehtävä oli aika kinkkinen,,itselleni jäi hämärän peittoon myös miten ne Hz:t asiaan olisi pitänyt liittää,,koe meni harmittavan huonosti joten tuskin irtoaa paikkaa tänä(kään) vuonna,, ): no ehkä ensi vuonna osaa jo sitten varautua tähän "uuden" tyyppiseen kokeeseen paremmin..

Lue lisää

Koe oli minusta paljon haasteellisempi kuin useimpina vuosina. Olen aina ollut hyvä todennäköisyyslaskennassa mutta tänä vuonna en osannut soveltaa sitä kaavaa ollenkaan. Ohjeet olivat aika vähäiset muutamassa tehtävässä. Vaikeuksia tuotti myös se mitä tilastollista testiä olisi pitänyt käyttää kolmostehtävän a kohdan siinä roskisjutussa. Osaako joku sanoa? Myös viimeisen tehtävän xy-kuvaajien tunnistaminen oli ihan mahdotonta. Joten saattaa sitten tulla neljäskin haku kerta... :)

Kolmas kerta jo... kirjoitti:

Koe oli minusta paljon haasteellisempi kuin useimpina vuosina. Olen aina ollut hyvä todennäköisyyslaskennassa mutta tänä vuonna en osannut soveltaa sitä kaavaa ollenkaan. Ohjeet olivat aika vähäiset muutamassa tehtävässä. Vaikeuksia tuotti myös se mitä tilastollista testiä olisi pitänyt käyttää kolmostehtävän a kohdan siinä roskisjutussa. Osaako joku sanoa? Myös viimeisen tehtävän xy-kuvaajien tunnistaminen oli ihan mahdotonta. Joten saattaa sitten tulla neljäskin haku kerta... :)

Lue lisää

Jeps, oli ihan älyttömän vaikeat kokeet. Sama juttu tuon todennäköisyystehtävän kanssa, periaatteessa osaan mutta tuo oli tehty hankalaksi tajuta. Käytin roskistehtävässä toistettujem mittausten testiä, mitäs muut? Entä ykköstehtävässä? Nuo kuvaajat olivat mielestäni käsittämättömät, eikä neuroni-tehtäväkään auennut kun aikakin loppui kesken. :/ Kolmas kerta siis minullakin edessä. Jos enää jaksan tätä toivotonta suota rämpiä.

... kirjoitti:

Jeps, oli ihan älyttömän vaikeat kokeet. Sama juttu tuon todennäköisyystehtävän kanssa, periaatteessa osaan mutta tuo oli tehty hankalaksi tajuta. Käytin roskistehtävässä toistettujem mittausten testiä, mitäs muut? Entä ykköstehtävässä? Nuo kuvaajat olivat mielestäni käsittämättömät, eikä neuroni-tehtäväkään auennut kun aikakin loppui kesken. :/ Kolmas kerta siis minullakin edessä. Jos enää jaksan tätä toivotonta suota rämpiä.

Lue lisää

Käytin roskistehtävässä khi2:seen riippumattomuustestiä. Tiedän muutaman muunkin jotka käytti sitä, mutta oon kuullut kyllä paljon muitakin testejä joit on käytetty mm. molemmat t-testit ja friedmanin testi. Ykkös a:ssa käytin tulomomentti korrelaatiokerrointa ja 1b:ssä osittaiskorrelaatio kerrointa. Mitä laitoitte 3B: tehtävään? Mustakin alkaa tuntua, että ehkä toi koe tyyppi ei vaan sovi mulle ja ens vuonna haen joko toiseen kaupunkiin psykaa tai sitten jotain ihan muuta aihetta. Kun ei toi lukeminen auta noihin logiikka tehtäviin. Ja kyllä mulla ois aika riittänyt, mutta en vaan yksinkertaisesti osannut kaikkea. Ainut onni on, että on muitakin joille koe on ollut haastava, toivotaan että se laskee pisterajoja!

Jep, minäkin ihmettelen millaisia opiskelijoita sinne halutaan näiden soveltavien tehtävien perusteella. Matemaatikkoja? Fyysikkoja? En näe oikein mitään järkeviä perusteita vektorien ja neuronien laskemiselle tuossa kokeessa. Tilastotieteen jotenkuten ymmärrän, mutta eihän noilla kahdella tehtävällä ollut mitään tekemistä niin psykologian kuin tilastotieteen kanssa. Olisi mielestäni reilumpaa ja mielekkäämpää mitata pystyvyyttä muilla keinoin. Kamala työ menee hukkaan kun tehtävät ei mittaa mitään opiskeluun viittaavaakaan. Mun motivaatio yrittää enää unelmieni ammattiin rapautui tämän mielipuolisen pääsykokeen vuoksi aika pohjalukemiin.

... kirjoitti:

Jep, minäkin ihmettelen millaisia opiskelijoita sinne halutaan näiden soveltavien tehtävien perusteella. Matemaatikkoja? Fyysikkoja? En näe oikein mitään järkeviä perusteita vektorien ja neuronien laskemiselle tuossa kokeessa. Tilastotieteen jotenkuten ymmärrän, mutta eihän noilla kahdella tehtävällä ollut mitään tekemistä niin psykologian kuin tilastotieteen kanssa. Olisi mielestäni reilumpaa ja mielekkäämpää mitata pystyvyyttä muilla keinoin. Kamala työ menee hukkaan kun tehtävät ei mittaa mitään opiskeluun viittaavaakaan. Mun motivaatio yrittää enää unelmieni ammattiin rapautui tämän mielipuolisen pääsykokeen vuoksi aika pohjalukemiin.

Lue lisää

Kyllä niitä taitoja psykassa tarvitaan. Ja pääsykokeet ovat hankalia, koska hakijoita on TODELLA monia ja jollain tapaa ne "parhaat" on sieltä seulottava. Mitä enemmän hakijoita/mitä suositumpi aine, sitä vaikeampi pitää pääsykokeenkin olla?

... kirjoitti:

Jep, minäkin ihmettelen millaisia opiskelijoita sinne halutaan näiden soveltavien tehtävien perusteella. Matemaatikkoja? Fyysikkoja? En näe oikein mitään järkeviä perusteita vektorien ja neuronien laskemiselle tuossa kokeessa. Tilastotieteen jotenkuten ymmärrän, mutta eihän noilla kahdella tehtävällä ollut mitään tekemistä niin psykologian kuin tilastotieteen kanssa. Olisi mielestäni reilumpaa ja mielekkäämpää mitata pystyvyyttä muilla keinoin. Kamala työ menee hukkaan kun tehtävät ei mittaa mitään opiskeluun viittaavaakaan. Mun motivaatio yrittää enää unelmieni ammattiin rapautui tämän mielipuolisen pääsykokeen vuoksi aika pohjalukemiin.

Lue lisää

Yliopisto hakee luultavasti loogisilla päättelytehtävillä opiskelijoita, joilla on luontaiset hyvät kognitiiviset kyvyt. Minusta on hyvä, että kokeessa kysytään myös asioita, joita ei voi osata vain pänttäämällä kirjat kannesta kanteen etuperin ja takaperin, vaan pitää myös olla vähän "älliä" päässä. Psykologina ei pärjää opettelemalla muiden saamia tutkimustuloksia ulkoa, vaan pitää myös osata tehdä omia järkeviä johtopäätöksiä ja olla kriittinen.

Joo, mustakin osa niistä artikkeleihin perustuneista kysymyksistä oli asetettu jotenkin tosi kummallisella tavalla, ei vaikuttanut psykan pääsykokeelta ollenkaan. Ja olin kyllä aika ihmeissäni siitä matikan ja logiikan tehtävien määrästä, ei tuntunut psykan pääsykokeelta ollenkaan. Noh, eipä se ollut mulla mikään ensimmäinen vaihtoehto, olin vain kokeilemssa miltä se koe tuntuu ja minkä tyylinen on. Mutta yllättynyt kyllä olin tehtävien koostumuksesta.

... kirjoitti:

Joo, mustakin osa niistä artikkeleihin perustuneista kysymyksistä oli asetettu jotenkin tosi kummallisella tavalla, ei vaikuttanut psykan pääsykokeelta ollenkaan. Ja olin kyllä aika ihmeissäni siitä matikan ja logiikan tehtävien määrästä, ei tuntunut psykan pääsykokeelta ollenkaan. Noh, eipä se ollut mulla mikään ensimmäinen vaihtoehto, olin vain kokeilemssa miltä se koe tuntuu ja minkä tyylinen on. Mutta yllättynyt kyllä olin tehtävien koostumuksesta.

Lue lisää

Ei älliä pelkällä matemaattisella kaavalla voi mitata vaikka useat psykologit saattavatkin olla tätä mieltä;) Millä mitataan kypsyyttä, empatiakykyä, viisautta? Kriittisyys ei ota "logiikkaa" annettuna. Näillä kokeilla tuoteaan tiettyä kuvaa psykologiasta. Kiva olisi, jos koko laajaa kenttää ei redusoitaisi tähän yhteen suuntaukseen...

lopppo kirjoitti:

Ei älliä pelkällä matemaattisella kaavalla voi mitata vaikka useat psykologit saattavatkin olla tätä mieltä;) Millä mitataan kypsyyttä, empatiakykyä, viisautta? Kriittisyys ei ota "logiikkaa" annettuna. Näillä kokeilla tuoteaan tiettyä kuvaa psykologiasta. Kiva olisi, jos koko laajaa kenttää ei redusoitaisi tähän yhteen suuntaukseen...

Lue lisää

käsittääkseni tätä "älliä" yritetään mitata juuri logiikkatehtävillä. On totta, että koe voisi ottaa paremmin huomioon psykologian laajan kentän, mutta täytyy muistaa, että hakijoita on useita tuhansia. Mitän esseitä ei siis voida tarkistaa. Tämä johtaisi siis monivalintatehtäviin, joissa hajonta luonnollisesti on huomattavasti pienempää kuin matematiikassa. Näin psykologiaa valittaisiin lukemaan ne, jotka osaavat kirjat ulkoa jokaista yksityiskohtaa myöten.

hakija.. kirjoitti:

käsittääkseni tätä "älliä" yritetään mitata juuri logiikkatehtävillä. On totta, että koe voisi ottaa paremmin huomioon psykologian laajan kentän, mutta täytyy muistaa, että hakijoita on useita tuhansia. Mitän esseitä ei siis voida tarkistaa. Tämä johtaisi siis monivalintatehtäviin, joissa hajonta luonnollisesti on huomattavasti pienempää kuin matematiikassa. Näin psykologiaa valittaisiin lukemaan ne, jotka osaavat kirjat ulkoa jokaista yksityiskohtaa myöten.

Lue lisää

Ihmettelin itsekin jokunen vuosi sitten, että miksi psykologiassa on näin tilastopainoitteisia pääsykokeita. Opiskelen itse Tampereella ja täytyy sanoa, että viimeisten vuosien aikana olen oppinut ymmärtämään ja kannattamaan nykyistä koetyyppiä. Ensinnäkin harvalla on oikeasti käsitystä siitä, mitä psykologin työ on tänä päivänä. Psykologin työssä painottuu hyvn keskeisesti erilaisten testimenetelmien hallinta, kriittisyys ja johtopäätösten tekeminen. Harvassa paikassa psykologit pystyvät tekemään terapeuttista työtä, koska siihen ei yksinkertaisesti ole resursseja. Toki sellaisiakin paikkoja on, mutta vähemmän. Eli testipatteristoja pyöritetään päivästä toiseen ja juostaan sen lisäksi monenlaisissa palavereissa.

Koska työn luonne on muuttunut testipainotteisemmaksi, on psykologian laitoksien pitänyt alkaa vastaamaan työelämän muutokseen muuttamalla pääsykokeen luonnetta. Näin ollen hyvä psykologi kykenee olemaan kriittinen, omaa loogista päättelykykyä ja kykenee tekemään hyviä johtopäätöksiäkin kovan paineen keskellä sekä hallitsee omat tunteensa. Siinä ei ikävä kyllä erityisille empatiakyvyille ja sosiaalisille taidoille kovinkaan paljon jää sijaa, vaikka ne tärkeitä tekijöitä ovatkin. Näin ollen pääsykoe on vaikea juuri senkin takia, että sillä saadaan seulottua aika nopeasti pois sellaiset alalle hakeutuvat, jotka ovat tulleet hoidattamaan itseään. Heidän paineensietokykynsä tuskin tällaisessa koetyypissä riittää nimeä pidemmälle.

Tämä on kylmä totuus, mikä on valjennut opiskeluiden edetessä. Psykologia on kova tieteenala. Mikäli olet kiinnostunut hoitamaan ihmisiä jne. niin kannattaa hakeutua hoitaja- koulutukseen. Kannatan siis ehdottamasti nykyistä koetyyppiä.

Tuleva psykologi kirjoitti:

Ihmettelin itsekin jokunen vuosi sitten, että miksi psykologiassa on näin tilastopainoitteisia pääsykokeita. Opiskelen itse Tampereella ja täytyy sanoa, että viimeisten vuosien aikana olen oppinut ymmärtämään ja kannattamaan nykyistä koetyyppiä. Ensinnäkin harvalla on oikeasti käsitystä siitä, mitä psykologin työ on tänä päivänä. Psykologin työssä painottuu hyvn keskeisesti erilaisten testimenetelmien hallinta, kriittisyys ja johtopäätösten tekeminen. Harvassa paikassa psykologit pystyvät tekemään terapeuttista työtä, koska siihen ei yksinkertaisesti ole resursseja. Toki sellaisiakin paikkoja on, mutta vähemmän. Eli testipatteristoja pyöritetään päivästä toiseen ja juostaan sen lisäksi monenlaisissa palavereissa.

Koska työn luonne on muuttunut testipainotteisemmaksi, on psykologian laitoksien pitänyt alkaa vastaamaan työelämän muutokseen muuttamalla pääsykokeen luonnetta. Näin ollen hyvä psykologi kykenee olemaan kriittinen, omaa loogista päättelykykyä ja kykenee tekemään hyviä johtopäätöksiäkin kovan paineen keskellä sekä hallitsee omat tunteensa. Siinä ei ikävä kyllä erityisille empatiakyvyille ja sosiaalisille taidoille kovinkaan paljon jää sijaa, vaikka ne tärkeitä tekijöitä ovatkin. Näin ollen pääsykoe on vaikea juuri senkin takia, että sillä saadaan seulottua aika nopeasti pois sellaiset alalle hakeutuvat, jotka ovat tulleet hoidattamaan itseään. Heidän paineensietokykynsä tuskin tällaisessa koetyypissä riittää nimeä pidemmälle.

Tämä on kylmä totuus, mikä on valjennut opiskeluiden edetessä. Psykologia on kova tieteenala. Mikäli olet kiinnostunut hoitamaan ihmisiä jne. niin kannattaa hakeutua hoitaja- koulutukseen. Kannatan siis ehdottamasti nykyistä koetyyppiä.

Lue lisää

Tähän on nyt ihan pakko kommentoida että jotkut psykologian koulutukseen hakeutuvat jopa haluavat nimenomaan terapeutiksi, eikä sillä ole mitään tekemistä omien ongelmien hoitamisella (vaikka siitä voi keskustella että onko omista ongelmista ja niiden tunnistamisesta ja hoitamisesta jopa hyötyä terapeutin ammatissa). Hoitajakoulutuksella ei pääse tekemään terapeutin töitä joten mielestäni on aivan tuulesta temmattua suositella tuollaista koulutusta ihmiselle joka haluaa nimenomaan psykologiksi ja terapeutiksi, jolla olisi asiakkaille muutakin annettavaa kuin olkapää.

Itselläni tavoitteet ovat korkealla, ja olen valmis kovaankin tieteelliseen työskentelyyn ja ajatteluun, mutta en empatiakyvyn ja sosiaalisten taitojen kustannuksella. Täytyy kuitenkin muistaa että psykologia on humanismia, ja siihen ei kaikki kovan tieteen lait kaikissa aspekteissa ole sovellettavissa. Kaikki psykologit eivät ole kiinnostuneita toimimaan testaajina ja businessmaailman oravanpyörien ylläpitäjinä, ja itse näkisin että jos tämä on psykologian koulutuksen itsetarkoitus niin aika metsässä mennään.

... kirjoitti:

Tähän on nyt ihan pakko kommentoida että jotkut psykologian koulutukseen hakeutuvat jopa haluavat nimenomaan terapeutiksi, eikä sillä ole mitään tekemistä omien ongelmien hoitamisella (vaikka siitä voi keskustella että onko omista ongelmista ja niiden tunnistamisesta ja hoitamisesta jopa hyötyä terapeutin ammatissa). Hoitajakoulutuksella ei pääse tekemään terapeutin töitä joten mielestäni on aivan tuulesta temmattua suositella tuollaista koulutusta ihmiselle joka haluaa nimenomaan psykologiksi ja terapeutiksi, jolla olisi asiakkaille muutakin annettavaa kuin olkapää.

Itselläni tavoitteet ovat korkealla, ja olen valmis kovaankin tieteelliseen työskentelyyn ja ajatteluun, mutta en empatiakyvyn ja sosiaalisten taitojen kustannuksella. Täytyy kuitenkin muistaa että psykologia on humanismia, ja siihen ei kaikki kovan tieteen lait kaikissa aspekteissa ole sovellettavissa. Kaikki psykologit eivät ole kiinnostuneita toimimaan testaajina ja businessmaailman oravanpyörien ylläpitäjinä, ja itse näkisin että jos tämä on psykologian koulutuksen itsetarkoitus niin aika metsässä mennään.

Lue lisää

Hei vielä

Nyt ei ollutkaan kyse siitä, etteikö joku saisi haluta terapeutiksi. Toin vain esille, että ymmärrän nykyisin hieman paremmin miksi tuo koe on tilastopainotteinen. Psykogian maisterin tutkinto ei oikeastaan anna kovin hääppösiä valmiuksia toimia terapeuttina, eli tämä on hyvä muistaa: psykologi ei ole yhtä kuin terapeutti. Psykologian opinnoissa on todella vähän tämäntyyppisiä kursseja. Joitakin yksittäisiä on, mutta kyllä ne siis vähäisiä ovat. Koulutuksessa oppii toki erilaisia haastattelutekniikoita, oppii reflektoimaan omaa ja myös muiden toimintaa, mutta hoitomielessä valmiudet ovat siis vähäiset valmistumisen jälkeen. Koulutuksessa ammatillisten opintojen pääpaino on erilaisissa testimenetelmissä ja niiden tekemisessä ja kriittisessä arvioimisessa. Mikäli haluaa toimia psykoterapeuttina on PsM:n tutkinnon jälkeen hakauduttava jatkokoulutukseen. Myös psykiatrisen puolen sairaanhoitajat pystyvät tekemään terapeuttista työtä ja itse asiassa myös he pystyvät hakemaan samaan psykoterapiakoulutukseen kuin psykologitkin. Sen takia laitoin aikaisemmin, että mikäli haluaa oikeasti hoitaa ihmisiä kuntoutusmielessä saattaa psykologian opiskelu olla väärä paikka tällaiseen tavoitteeseen. Psykologeilla on omat testinsä joita vain psykologit voivat käyttää ja näin ollen työn pääpaino sitten onkin niiden tekemisessä, koska muut niitä eivät pysty tekemään. Kuntoutuksen toteuttaminen jää sitten usein muille. Jos siis haluaa psykoterapeutiksi siihen tavoitteeseen pääsee helpompaakin tietä. On monia eri tutkintoja, jotka hyväksytään psykoterapiakoulutuksen pohjakoulutukseksi.

Tuleva psykologi kirjoitti:

Hei vielä

Nyt ei ollutkaan kyse siitä, etteikö joku saisi haluta terapeutiksi. Toin vain esille, että ymmärrän nykyisin hieman paremmin miksi tuo koe on tilastopainotteinen. Psykogian maisterin tutkinto ei oikeastaan anna kovin hääppösiä valmiuksia toimia terapeuttina, eli tämä on hyvä muistaa: psykologi ei ole yhtä kuin terapeutti. Psykologian opinnoissa on todella vähän tämäntyyppisiä kursseja. Joitakin yksittäisiä on, mutta kyllä ne siis vähäisiä ovat. Koulutuksessa oppii toki erilaisia haastattelutekniikoita, oppii reflektoimaan omaa ja myös muiden toimintaa, mutta hoitomielessä valmiudet ovat siis vähäiset valmistumisen jälkeen. Koulutuksessa ammatillisten opintojen pääpaino on erilaisissa testimenetelmissä ja niiden tekemisessä ja kriittisessä arvioimisessa. Mikäli haluaa toimia psykoterapeuttina on PsM:n tutkinnon jälkeen hakauduttava jatkokoulutukseen. Myös psykiatrisen puolen sairaanhoitajat pystyvät tekemään terapeuttista työtä ja itse asiassa myös he pystyvät hakemaan samaan psykoterapiakoulutukseen kuin psykologitkin. Sen takia laitoin aikaisemmin, että mikäli haluaa oikeasti hoitaa ihmisiä kuntoutusmielessä saattaa psykologian opiskelu olla väärä paikka tällaiseen tavoitteeseen. Psykologeilla on omat testinsä joita vain psykologit voivat käyttää ja näin ollen työn pääpaino sitten onkin niiden tekemisessä, koska muut niitä eivät pysty tekemään. Kuntoutuksen toteuttaminen jää sitten usein muille. Jos siis haluaa psykoterapeutiksi siihen tavoitteeseen pääsee helpompaakin tietä. On monia eri tutkintoja, jotka hyväksytään psykoterapiakoulutuksen pohjakoulutukseksi.

Lue lisää

Pieni tarkennus psykoterapiakoulutukseen. Ainoastaan psykologian maisteri voi hakea suorittamaan tieteellistä jatkokoulutusta psykoterapian alalla (psykologian lisensiaatin tutkinto). Psykiatriset sairaanhoitajat voivat kyllä myös kouluttautua psykoterapeuteiksi, mutta heidän on suoritettava tuo tutkinto yksityisesti, yleensä jonkin säätiön koulutuksessa.