Miltä näyttää uusittu ravintola Eliel?

no, kerro?

tarkoitus oli käydä jälkkärikahvilla vanhassa ja mukavassa miljöössä. Ovella iski naamaan ne kirkuvat muoviset värit ja koko paikka ympäröity kirkuvilla ja räikeillä tonnin painoisilla värivaloilla. Ihan ku joku hiton teinien limudisko! En kysynyt josko sellainen siellä onkin viikonloppuisin. Ehdin mennä viitisen metriä ovelta sisään kun tajusin ettei tää oo todellakaan enää mua varten. Aiemmin siellä oli sitä Rautatieaseman rakennuksen ja Eliel Saarisen tyyliä. Nyt se tyyli löytyy enää epäonnistuneesti väliseinin kääpiöksi kutistetusta ravintolasalista, sen alkuperäisestä nykyiseen "tyyliin" sopimattomasta vanhasta tyylistä maalauksineen ja seinäpintoineen. Epäonnistuneesti koko laaja tila plätkitty väkivaltaisesti pieniksi looseiksi. Koko tilaa ylöspäin katsoen näkee millaiseksi se on joskus suuren arkkitehdin näkemyksessä luotu - suureksi halliksi jossa kuuluu kaikua ja jossa on lähdön tunnelmaa, erilaisia murteita kuultavana ilmassa, erilaisia kieliä nykyisin - kansainvälisyyttä - sitä Eliel Saarinen kuvitteli mielessään. Nyt upea sali on pilkottu pieniksi ja räikyviksi loosseiksi pienen ja räikyvän sisiustus"arkkitehdin" painajaisunien kuvitelmiksi. Nyt vanha tyyli on museoviraston (?) pakottamana jätetty seinille, maalauksiin. Museovirastosta ei ole paljoa hyötyä! Kokonaisuus myötäilee "tunnetun" "sisustusarkkitehdin" itsestään luomaa kuvaa jolla saa pankkitiliään paisutettua. Kertakaikkisen karmea yhdistelmä. Ei edes yhdistelmäkään, vaan vanhan tyylikkyyden päälle liimattua ns "fashionia" joka tuhoaa (lievästi sanottuna) koko Rautatieaseman miljöön. Jos Valtion rautatiet (tai mikä hiivatti sen nimi onkaan nykyisessä yhtiöittämispuuskassa) haluaa todellakin "modernisoida" vuosisataista perinteistä ilmettään tällä tavalla niin noin viisikymmentä vuotta tätä stadia tsiiganneena sanoisin ettei kannata tähän jättää; purkakaa koko tönö ja saatte paljon halvemmalla jonkun hengettömän lasi-teräslaitoksen. Sitähän te kuvittelette ihmisten haluavan. Jos koko Saarisen rakennusta ei pureta niin ehdottaisin tuhotun Elielin nimeämistä vaikka Kaisaksi. Ja sukunimi perään! Siillisalaatilla olisi ainakin ansaitsemansa nimi.