S.L.A. Marshall, Pork Chop Hill (Berkeley 2000 painos). S.146:
"Never at Verdun were guns worked at any such rate as this... It set the all-time mark for artillery effort".
Kyse on siis Korean sodan aikaisesta ns. Pork Chop Hillin taistelusta amerikkalaisten ja kiinalaisten välillä. Marshalla antaa seuraavat lukemat:
ensimmäisen 24 tunnin aikana 37 655 laukausta kolmen tukikohdan turvaamiseksi. Toisena päivänä pelkästään Pork Chop Hillin suuntaan 77 349 laukausta.
Kyse lienee amerikkalaisesta hybriksestä. Mitkäs ne olivatkaan ne lukemat Tali-Ihanatalassa ja Nietjärvellä? Talvisodassa Kollaalla naapurin päiväennätys oli 30 000 kranaattia.
Paljonko se käytti läpimurtoon 1940? Entä 1944? Veikkaanpa, että Pork Chop Hill jää kakkoseksi
kevyesti.
Puhumattakaan, jos sitä verrataan Kurskiin ym itärintaman jättiläistaisteluihin.
tykistöennätys taas?
jytinätäputkissa
7483
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Venäläiset ampuivat Kannaksella 10.6.44 ainakin 200000 kranaattia. Suurhyökkäyksen aluksi Vuosalmessa ammuskeltiin sellaiset 60000 kutia jo kolmen vartin aikana.
>Mitkäs ne olivatkaan ne lukemat Tali-Ihanatalassa ja Nietjärvellä?< Tuoltahan ne löytyy: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000043776150 Paljonko ammuttiin ja minne? Naapurin ammunta ei välttämättä ollut kovinkaan tehokasta vaikka tykkejä olikin vieri vieressä ja niitä oli paljon. Kun katsoo suomalaisten ottamia ilmakuvia Summasta sen murtumisen jälkeen, niin huomaa venäläsiten tykkipatteristot tien vieressä siisteissä riveissä ja osumat näkyy tummina pisteinä ja kokonaisina tummina alueina painopistesuunnissa. Kyse on suurvalta-armeijan tavasta käyttää tykistöään. Suomalaiset sai, etenkin Jatkosodassa 1944 kesällä, paljon tehokkaammin tykkitulensa ohjattua tarvittaviin maaleihin ja tykkimäärät oli huomattavasti pienemmät mutta tulen teho oli sitäkin suurempi. Kuvat Summasta löytyy tietenkin Öhquistin kirjasta Talvisota minun näkökulmastani. Öhquist Harald: Talvisota minun näkökulmastani Wsoy, 1951, 402 s
Talvisodan Taipale teoksen mukaan. Venäläisten tykistö aloitti helmikuun 8.päivänä vain 15.minuutin tulivalmistelulla. Helmikuun 11.päivän tulivalmistelu kesti neljä tuntia - 40 patterin voimalla, minkä jälkeen tuli siirrettiin kiihkeänä eteenpäin Koverojan tienristeyksen tasalle saakka. Pikatuli joksi tuli luonnehdittiin keskitettiin sangen tarkasti. Venäläisten tykistön ammuskulutukseksi arvioitiin helmikuun 11. päivänä 40-50 000:ksi laukaukseksi sekä 11.-13:n päivien aikana n.100 ooo laukaukseksi. Pussinperä.
talvisodan 57 000 laukausta. Ainoa todellinen raskas patteri, Kaarnajoki ampui 3700 laukausta. Miettimään laittaa, entäpä jos meillä olisikin ollut hieman enemmän tykistöä ja nimenoman tykistön kranaatteja.
Kahteen aivan turhaan panssarilaivaan uhratuilla varoillahan niitä olisi saanut.
"40 patterin voimalla" Patterin vai patteriston? Patterissa lienee yleensä 3-4 tykkiä ja patteristossa 12.
Kenttätykistöpatteriston määrävahvuus (talvisota) Kenttätykistöpatteriston määrävahvuus talvisodan aikana oli riippuvainen lähinnä siitä millainen tykkikalusto patteristolla oli käytettävissään. Pääsääntöisesti pyrittiin siihen, että kaksi alayksikköä (=patteria, joka vastasi lähinnä jalkaväen komppaniaa) olisi varustettu kanuuna-kalustolla (yleensä 76,2 mm) ja yksi alayksikkö haupitsi-kalustolla (yleensä 122 mm). Patteristo vastasi lähinnä jalkaväkipataljoonaa määrävahvuuksiltaan. Aivan kaikkien patteristojen osalta kyseiseen kalustotavoitteeseen ei päästy. Muun kaluston osalta ongelmana oli myös kaluston riittävyys, jota puolustusvoimilla ei ollut kylliksi. Määrävahvuuteen kuului: 12 Tykkiä n. 780 henkilöä n. 430 hevosta Tämä linkki ei luultavasti toimi, koska se katkeaa sulkumerkkeihin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kenttätykistöpatteriston_määrävahvuus_(talvisota) 1.Patteri Komentoryhmä Toimitusjaos Tulenjohtue Tulenjohtoryhmä x 2 Tulipatteri (a' 4 tykkiä) Asemajaos 1.Tulijaos (2 tykkiä) 2.Tulijaos (2 tykkiä)