Olisiko peräti niin, että mitä enemmän ihminen kammoaa kaaosta, sitä helpommin hän turvautuu uskontoon?
Uskontohan on siitä näppärä juttu, että se antaa elämälle kiintopisteen. Jotakin mikä on ikuista ja muuttumatonta. Tuon kiintopisteen luo voi sitten paeta, kun alkaa maailman kaaos ahdistaa.
Uskontotieteilijä Mircea Eliaden sanoin: "Uskonnollisen ihmisen 'maailman' ympärillä levittäytyy tuntematon tila, jolla on vain amorfinen ulottuvuus ilman suuntautumista ja rakennetta - tämä epäpyhä tila merkitsee uskonnolliselle ihmiselle absoluuttista olemattomuutta. Jos kova onni harhauttaa hänet sinne, hän tuntee kadottavansa ytimensä ja ikään kuin hajoavansa kaaokseksi ja lopulta lakkaavansa olemasta."
Kaaos ja kauhu
uskonto-abc
4148
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kun en ymmärrä miksi tästä ei ole syntynyt keskustelua? Tai sitten on mahdollisesti niin, etteivät ihmiset uskalla tai pysty keskustelemaan merkitävästä aloituksestasi.
Kohdata todellisuutta sehän nähdään jo siinä, että hyvin vähän aloitustasi on kommentoitu. Provo aloitukset menestyvät hyvin, mutta teeppä kirjoitus todellisuudesta, niin 99,9% ihmisistä väistää sen. Nähdäänhän se nyt tässä etteivät ateistitkaan vastaa.
Olen joskus kirjoittanut tänne tyhmiä provoja, ja saanut 10-20 vastausta ateisteilta. Jotkut vastauksista ovat olleet hyvinkin pitkiä ja yksityiskohtiin meneviä. Mutta sitten kun yrittää jotain älykkäämpää, niin näin siinä käy... Monilla ateisteilla vaikuttaa olevan jonkinlainen viha-rakkaus suhde uskontoon. He rakastavat tyhmien uskonnollisten juttujen vihaamista...
kelpaa siis lyömäaseeksi molempiin suuntiin. http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000012&posting=22000000043360125 Miksi muuten itket sitä ettei kukaan kommentoi, jos useimmat ovat samaa mieltä, miksi kommentoida, jos taas on hihhuli, ei ehkä ymmärrä aloitusta. Ehkä sinun pitäisi pysyä provoissa.