Elämään elävää sanaa

1. Piet. 3:12-13 12 Sillä Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän rukouksiansa, mutta Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan." 13 Ja kuka on, joka voi teitä vahingoittaa, jos teillä on kiivaus hyvään? Kyllä kai se Makkonen ihan hyvin puhui, mutta minä en jaksa kaunopuheisuutta. Olen tiivistetyn opetuksen tyyppejä. Heti alussa oli kuitenkin tuo hyvä Pietarin kohta. "Kuka voi teitä vahingoittaa, jos teillä on kiivaus hyvään". Pietari oli kiivas kiukkuinen ja julma hirmuinen luonteeltaan, mutta oli oppinutsen, että Herran erityinen varjelus on niiden yllä, jotka eivät malta olla puolustamatta ja tekemättä hyvää. Joutui siinä muut pelkäämään vahingoittumistaan, kun Pietarilla oli kiivaus hyvään. Korva miekalla irti eräältäkin sotamieheltä. Mutta Pietari ei ollut kunnolla uskossa silloin vielä? No ei ollut, eikä Golgatan tapahtumien keskelläkään vielä ollut kunnolla uskossa. Vai miten on? Mehän emme olisi Jeesusta kieltäneet piika pahasen edessä, emmehän? Mutta pyhä Pietari kielteli ja kiroili. Vaikka oli lähellä Jeesusta ja uskontunnustuksensa vakuuttanut ja vannonut. Kun Pietarin lihallinen kiivaus jalostui jumalalliseksi luonteenpiirteeksi - Pyhän Hengen saatua otteen Pietarista - sellaiseksi, josta adventtiliikkeessä ei edes uneksia uskalleta - sitten vasta pelkäämistä olikin seurakunnan keskellä ... Apt 5:3-5 3 Mutta Pietari sanoi: "Ananias, miksi on saatana täyttänyt sinun sydämesi, niin että koetit pettää Pyhää Henkeä ja kätkit osan maatilan hinnasta? 4 Eikö se myymätönnä ollut sinun omasi, ja eikö myynnin jälkeenkin sen hinta ollut sinun? Miksi päätit sydämessäsi tämän tehdä? Et sinä ole valhetellut ihmisille, vaan Jumalalle." 5 Kun Ananias kuuli nämä sanat, kaatui hän maahan ja heitti henkensä. Ja suuri pelko valtasi kaikki, jotka sen kuulivat. Niinpä niin. Pietarissa ei ollut jumalisuuden ulkokuorta niin että olisi kieltänyt sen voiman, vaan käskysana oli hänelle täyttä totta Hengessä. Kiivaus hyvän puolesta oli niin lujaa, ettei hän sietänyt valehtelemista edes raha-asioissa. Jumala oli samaa mieltä - että valehteleminen on Pyhän Hengen pettämistä ja se on rangaistava. Pilkkaamiset sinänsä on pikku juttu valehtelemisen rinnalla. Jeesus tuli pilkattavaksi muttei petettäväksi. EI Jumalalta varastaminenkaan sinänsä aina ... J.Iskariothan kavalteli Jeesuksen lähetyskassasta, eikä Jeesus välittänyt siihen puuttua. Mutta kun Juudas petti Jeesuksen, niin antoi Pyhä Henki sellaiset tunnontuskat, että Juudas ei pystynyt antamaan itselleen anteeksi. No, EGW opettaa että Judaksen katumus johti parannukseen, mutta me tiedämme, ettei. Ananias ja Safiira -tapauksessa talousrikos oli Pyhän Hengen pilkaa käsittääkseni siksi, että asian tultua puheeksi, he yhä pysyivät valheessa. Siinä olisi ollut parannuksen paikka. Mikä sitten johti tuon anteliaan pariskunnan talousrikollisuuden polulle? Lahihenkisyys !!! Tahtoivat antaa itsestään vielä puolta paremman kuvan kuin mitä totuus oli. Että mehän annamme ihan kaikki Herralle. Emme ole puolinaisia. Matt. 12:31 Sentähden minä sanon teille: jokainen synti ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen pilkkaamista ei anteeksi anneta. Matt. 12:32 Ja jos joku sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, niin hänelle annetaan anteeksi; mutta jos joku sanoo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, niin hänelle ei anteeksi anneta, ei tässä maailmassa eikä tulevassa. Tietenkään emme voi tietää, oliko Ananiaksen ja Safiiran synti sitä luokkaa, että olisivat ollet vikapäitä iankaikkiseen syntiin, mutta kuitenkin ihan vakava varoitus Pyhän Hengen pilkkaa ajatellen. Jeesushan puhuu tuossa Hengen pilkasta tilanteessa, jossa hänen parantamistoimintaansa väitettiin pahoalisen työksi ja se on Jumalan Voiman eli Pyhän Hengen pilkkaamista se ainakin. KUN jaksoitte lukea tämän pitkän sepustuksen tähän saakka, olette hyvinkin hengellisiä. :)