Lukekaa Christopher Brwoningin kirja Aivan tavallisia rivimiehiä. Siitä saa hyvän kuvan natsien suorittamasta joukkotuhonnasta.
Siinä on myös pikkuisen pureksittavaa näille holokaustin kieltäjille. Nämäpojat kun eivät polttaneet ketään uuneissa, vaan ampuivat kymmeniä tuhansia. Mitenkäs tämä selitetään huijaukseksi? Oliko sotapoliisipataljoona neukkujen kätyrijoukko, vai kavalien juutalaisten keksintöä? Onko kyseessä sossujen liukas juoni reippaiden ja rehtien natsien nolaamiseksi?
Faktat puhuvat puolestaan: toisen maailmansodan aikana juutalaisten ja muiden ei-toivottujen tuhoamiseen osallistuivat saksalaiset "aivan tavalliset rivimiehetkin".
aivan tavallisia rivimiehiä
joukkotuhontaa käsipelillä
182089
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Stalinin aikana juutalaisten ja muiden ei-toivottujen tuhoamiseen osallistuivat neuvostoliittolaiset aivan tavalliset rivimiehetkin Faktat puhuvat puolestaan: toisen maailmansodan aikana juutalaisten ja muiden ei-toivottujen tuhoamiseen osallistuivat saksalaiset "aivan tavalliset rivimiehetkin".
Ja miten tuo fakta vaikuttaa natsien murhiin? Molemmilla puolilla, niin natsien kuin kommunistienkin, toimeen pantiin hirvittäviä rikoksia ihmiskuntaa kohtaan. Miljoonia ihmisiä murhattiin. Ei se tee kummastakaan mitenkään salonkikelpoisempaa tai parempaa. Samanlaista paskasakkia kummatkin.
Tästähän tässä lopulta on kyse. On kaikenlaisia muistomerkkejä ja puheita pidetään vuosittain. Holocaustista on julkaistu kymmeniä tuhansia dokumentteja, kirjoja ja elokuvia. Israel perustaa jopa valtionsa tuolle tapahtumalle. Kansanmurhia on tapahtunut lukemattomia määriä. Holocausti on näistä pienimpiä, mutta silti tunnetuimpia. Tämä perustuu vain siihen, että holocaustia pidetään keinotekoisesti "hengissä" jatkuvat median rumputulen ansiosta.
Lännessä kommunistien, erityisesti Neuvostoliiton hirmuhallinnon terrori tuomittiin jo 1920-luvulla ja meilläkin julkaistiin siitä kertovia kirjoja jo 1920-luvulla. Aiheesta on kirjoitettu tuhansia kirjoja, tehty tuhansia dokumentteja ja satoja elokuvia, joten ei se nyt ihan noinkaan ole. Taitaa olla nyt kyse siitä, että et muista tai ole huomannut niitä. Holokaustiksikin nimetty joukkotuhonta ei suinkaan ole niitä pienimpiä, kyllä se kuuluu niiden isoimpien joukkoon, mutta olet oikeassa: kansamurhia on tehty koko ajan. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa ja Latinalaisessa Amerikassa toteutetut intiaanien kansanmurhat ovat meillä aivan liian vähän tunnettuja ja ilmeisesti paljon suurempia kuin natsien tekemä. Tosin natsit tappoivat miljoonia muutamassa vuodessa, kun intiaanien tuhoamiseen meni parisen sataa vuotta.
Kommunistien rikoksia ei tuomittu vielä 50-luvullakaan. Itselläni löytyy hyllystä muistaakseni 50-luvun alussa tullut palkittu dokumentti 2MS:sta. Sen olivat tehneet britit. Kyllä oli niin uskomatonta valehtelua ja natsien demonisointia, että oikein itseänikin hirvitti. Jäi muuten dokumentti katsomatta. Toki kommunistien tekemiset ovat olleet viranomaisten ja Suomen kohdalla ihan kansalaistenkin tiedossa. Nämä rikokset ihmisyyttä vastaan vain eivät yksinkertaisesti kiinnostaneet ketään. Natsien vastaavat rikokset sen sijaan alkoivat kiinnostaa erityisesti länttä, koska heidän omatkaan toimet eivät kestä päivänvaloa. Nyt samassa hengessä on pikkuhiljaa alettu puhua kommareiden tekemisistä tuomitsevaan sävyyn, koska mittapuuna toimii natsien rikokset.
Ennen toista maailmansotaa kommunistien hirmuteot tuomittiin aika yleisesti, Yhdysvalloissa elettiin jopa jonkinlaista hysterian aikakautta 1920-luvun taitteessa, mutta Hitlerin Saksan myötä tunnelmat muuttuivat. Toisen maailmansodan aikanahan länsi oli Neuvostoliiton liittolainen ja se oli varmaan omiaan vaimentamaan kritiikkiä, vaikka oli sitä koko ajan. Meillähän kommunistien valta oli todellista kannatusta suurempi itänaapurista johtuen aina 1980-luvulle saakka, joten vaikka meilläkin julkaistiin neuvostokriittisiä juttuja koko ajan, valtamediassa ne vaijettiin joitakin poikkeuksia lukuunottamatta (Prahan kevät, Unkarin kansannousu jne). Pahinta suomettumisen aikaa taisi olla 1970-luku. Tsekkaan josko löydän varastosta noita kommunistikriittisiä julkaisuja sotia edeltäneeltä ajalta. Palaan sitten asiaan. Muuten, jopa Arvo Poika Tuominen, itsekin kommunisti, kirjoitti 1960-luvulla hyvinkin neuvostokriittisiä kirjoja. Oli itse pelastunut sattumalta puhdistuksista vieraillessaan Tukholmassa. Ei palannut Moskovaan, vaikka Otto Ville Kuusinen, historian kiistatta pahin suomalainen massamurhaaja (Stalinin keskeisiä avustajia), kovasti pyyteli. Tuominen arvasi mikä oli kutsun syy.
koko ajan kansanmurhaa palestiinalaisille.Vasta syksyllä 1300 ihmistä sai tuntea sen hengellään,joista n.1000 oli lapsia ja äitejä.Se oli faktaa.Israel on nykyajan kansanmurhaaja.Missä on kansainvälinen tuomio.Sitä ei ole,kun juutalaiset ovat "ikuisia uhreja"
..yksi kommentti ja kyssäri tuohon: "Palaan sitten asiaan. Muuten, jopa Arvo Poika Tuominen, itsekin kommunisti, kirjoitti 1960-luvulla hyvinkin neuvostokriittisiä kirjoja. Oli itse pelastunut sattumalta puhdistuksista vieraillessaan Tukholmassa. Ei palannut Moskovaan, vaikka Otto Ville Kuusinen, historian kiistatta pahin suomalainen massamurhaaja (Stalinin keskeisiä avustajia), kovasti pyyteli. Tuominen arvasi mikä oli kutsun syy." -Niinhän tuo teki. Mites tuo Tuomisen asia oikein mahtaa mennä? Olisiko Tuominen edes ollut millään puhdistuslistalla lainkaan ,ainakaan ennen talvisotaa? Kuusinen pyysi Tuomista palaamaan Moskovaan ennen talvisodan syttymistä syystalvella -39 ,tuolloin oli siivoustalkoot ja suurimmat vainot vissiinkin jo pulkassa? Tuomista pyydettiin palaamaan Moskovaan siis hieman ennen talvisotaa , mutta tuskin kuitenkaan enää tuossa vaiheessa suoraan teloituskomppanian eteen. Tuolloinhan jo yriteltiin kovasti raapia kasaan kaikki mahdollinen suomalaisvähemmistö ,mitä oli jäljelle jäänyt näistä puhdistuksista,tuohon perusteilla olevaan Kuusisen kansanarmeijaan ja uutta Suomea kehittämään. Rautkalliolla on oletus siitä miksi Tuomista tuolloin pyydettiin palaamaan. Hän arveli että Tuominen olisi ollut mahdollinen ministeriehdokas (mahd. jopa pääministeriehdokas) tuohon uuteen hallitukseen mikä sittemmin perustettiin Terijoella. Tuominen olisi arvannut kutsun syyn , mutta toisin kuin arvelet. Ei mullan alle vaan Uuden Uljaan Suomen Kansakunnan Kaapin Päälle... ...Oltakoon tuosta Rautkallion "Kansakunnan syyllisyys" -kirjasta mitä mieltä tahansa , mutta tuollaista siinä oletetaan Tuomisesta. Miten nyt sitten lienee...
Amnesty International on tuominnut moneen otteeseen Israelin palestiinalaisiin kohdistamat hirmuteot. Näin on tehnyt myös YK, mm. Sabran ja Shatillan pakolaisleirien joukkomurhien yhteydessä aikoja sitten. Ongelmana on se, että Israelin valtio käyttää juutalaisuutta suojakilpenään kaikkea kritiikkiä vastaan. Tähän asiaan ovat kiinnittäneet huomiota myös monet juutalaiset rauhanjärjestöt, jotka vastustavat Länsirannan ja Gazan sotatoimia ja armeijan siellä tekemiä sotarikoksia. Niiden mielestä Israelin valtio ei voi perustella omia sotarikoksiaan natsien suorittamalla holokaustilla.
Tv haastattelussa Tuominen kertoi saaneensa Kuusiselta kutsun palata välittömästi Moskovaan talvisodan alla. Täkynä oli ilmeisesti ollut juuri ministeriposti Terijoen hallituksessa, mutta Tuominen ei uskonut siihen. Hän oli ennen maasta poistumistaan itse nähnyt suomalaisten katoavan heille osoitetusta talosta yöaikaan ja tiesi mitä se tarkoittaa. Tuomisen kertoman mukaan hän kysyi Kuusiselta pitäisikö hänen olla huolissaan, johon Kuusinen oli vastannut ettei tietenkään. Nämä "kyyditykset" eivät koske sinua. Tuominen oli tosin kuullut Kuusisen sanovan ihan samaa muillekin. Kun talossa asui enää kaksi suomalaista, Kuusinen ja hän, Tuominen katsoi parhaaksi poistua maasta. Haastattelu oli vhs-nauhalla mutta nyt tuhoutunut. Ylen arkistosta voisi löytyäkin.
..että Tuominen olisi ollut tappolistalla vielä muutamaa hetkeä ennen talvisotaa? Tuo kyllä hieman ihmetyttää ajankohtana. Harmi etten pistänyt itselleni talteen sitä mihin lähteisiin Rautkallio viittaa noissa Tuomis-jutuissaan tuossa kirjassa. Siellä on nimittäin muutakin aika villiä asiaa tästä Tuomisesta mitä en tohdi alkaa ulkomuistista nyt edes heittelemään.
vielä muistaakseni Stalinin kuoleman aikoihinkin, toisella kierroksella jo. Vietti yhteensä 15 vuotta leireillä.
Otto Ville oli aika epeli. Mies oli se byrokraatti, joka johti jo 20-luvulla ulkomaisen terrorin koulutuslaitoksia. 30-luvun puolessa välissä äijästä tehtiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallinnollisten elinten johtaja, eli hänen alaisuudessaan oli koko oikeusjärjestelmä, kaikki rangaistuslaitokset ja koko terrorikoneiston byrokraattinen puoli. Hän oli siis se mies, joka käytännössä johti koko Stalinin ajan terrorikoneistoa. Meillä on annettu ymmärtää, että Otto Ville oli vaan harmaa puheitten kirjoittaja ja kominternin mumiseva sementtipää. Todellisuudessa herra oli suomalaisista kaikkien aikojen karmein massamurhaaja ja joukkotuhoaja. Ei siinä tosiaan oma eukkokaan paljoa painanut, kun Otto Ville hallinnoi vankileirejä, NKVD:n erikoiskomennuskuntia jne.
toimeenpanivat joukkoraiskaukset ja -murhat itäisessä Saksassa. Suomi säästyi torjuntavoiton ansiosta.
Neuvostosotilaat raiskasivat noin miljoona saksalaisnaista ja murhasivat ainakin kymmeniä tuhansia. Se on aivan totta. Totta on myös se, että Suomi säästyi paljolta juuri isoisiemme taistelun ansiosta. Mutta ei se muuta mitenkään sitä, että saksalaiset sotilaat, aivan tavalliset rivimiehet, osallistuivat joukkotuhontaan.
Kovasti on yritystä oikeuttaa natsien toimet, koska vastapuolikaan ei ollut mitään Gandhin porukkaa. Ihan luettavan arvoinen opus kyllä. Minäkin suosittelen.
Holocausti on hyvin lavea käsite ja laaja historiallinen tapahtuma. Se pitää sisällään satoja toisistaan riippumattomia tapahtumia. Jostakin kumman syystä holouskovaiset aina vetoavat tuohon sinunkin mainitsemaasi seikkaan. Eli jos kyseenalaistaa yksittäisen tapahtuman, niin siitä vedetään johtopäätös, että koko holocausti kaikkine muine tapahtumineenkin kiistetään. Tämä on väärä johtopäätös. Yhtälailla voi kiistää vaikkapa sotamies Ryynäsen olemassaolon jatkosodassa, kuitenkaan kyseenalaistamatta koko jatkosotaa.
kertoi kokemuksistaan vankileirillä 1944. Aivan tavalliset vartijatkin olivat julmia saati isot kihot.