Pitääkö paikkansa

Jostain halpahallista voi ostaa t-paidan kahdella eurolla, mutta se on jo ensimmäisen pesun jälkeen haalistunut ja venynyt joka suuntaan muodottomaksi. Vaihtoehtoisesti voi ostaa jostain muualta kalliimman merkkipaidan joka kestää pesusta toiseen. Itselläni on yksi merkki t-paita joka markka-aikaan varmaan maksoikin ihan kivasti, mutta paidalla on ikää jo 17 vuotta, se on pesty taatusti ainakin parisataa kertaa ja silti se on yhä kuosissaan ja käyttökelpoinen.

ostaa halpalaatuista, vaan ostaa hyvälaatuista käytettynä.

Ostan alennettuja tuotteita. 2-6 euron kappalehintaan ostettuja t-paitoja, jotka joskus ovat maksaneet kymmenkertaisesti enemmän saa postimyynnistä ja outleteista. Kierrätys on myös hyvä juttu. Kirpputoreilta voi tehdä todellisia löytöjä. Ostan ajattomia vaatteita, koska en halua näyttää sen enempää muotinukelta kuin 20 vuotta ajastani jälkeen jääneeltäkään. Myös ruokaostoksissa katson tarjoukset. Ostan usein 30-50 %:lla alennettuja tuotteita, joiden viimeinen käyttöpäivä on ostopäivänä, koska juuri sinä päivänä valmistan ruoan. Jos sitä tulee enemmän, pakastan yli jäävän osan. On tuotteita, joita vähävaraisenkin kannattaa ostaa, vaikka ne ovat halpoja.

on siinä mielessä, että köyhä ei mitään kallista voi ostaa lainkaan.

Köyhän ei kannata ostaa huonoa. Hinnta/laatusuhde on se mikä ratkaisee, kun nykyisin ei enää päde yhtälö kallis=kestävä ja laadukas. Tuo päti ehkä joskus muutama vuosikymmen sitten, kun rahalla oikeasti pystyi ostamaan laatua.

Mitäkö sitä pakko on oleenkaan mitään ostaa, kun päivänsä viettää kotona täkin alla?