vai oletko vain olemassa?
Jeesus sanoi:
"Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he TUNTEVAT SINUT, joka yksin olet totinen Jumala, ja HÄNET, jonka SINÄ olet lähettänyt, JEESUKSEN KRISTUKSEN."
Elätkö sinä todella...
Sirkka-Iita
14436
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
VASTA silloin todella kun JEESUS ON SAANUT HÄNESSÄ SIJAN. Kaikki muu elämä on enemmän tai vähemmän teeskentelyä. Kuollut luulee elävänsä ja siksi ponnistelee ja pinnistelee ja tekee kaikkensa, että saisi elämän näkymään. Mutta niin on se joka ELÄÄ jossa Jeesus ELÄÄ näkee kuolleet ja kuolleiden teot.
Että on ihmisiä ja onkin jotka odottavat elämän alkamista koko elämänsä, siis tavallaan eivät ole koskaan tyytyväisiä siihen tilaansa missä elämäänsä (turhanpäiväistä) vaeltavat. Sekin on varmaan kaipuuta jonnekin, mutta ihminen ei ymmärrä hakeutua elämän antajaa kohti, vaan tosiaan rimpuilee ihmisissä ja koettaa paikkailla tyhjyyttään koko elämänsä sellaisella mikä ei sitä koskaan täytä, tee eläväksi, siis teeskentelemään koko ajan. Ja näihin tyhjyyksiin on tarjolla tässä maailmassa monenlaista täytettä, kaikki vaan ovat vääriä, sillä tavalla vääriä etteivät tee eläviksi koskaan tee. Ainut oikean elämän antaja on Jeesus ja sinne hänen puoleensa pitää kurottautua jos haluaa oikeasti eläväksi tulla.
Voi todellisen elämän saada: Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu. Hän voi vapaasti tulla ja mennä, ja hän löytää laitumen. Varas tulee vain varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän.
Ihan ateisteissa, jumalattomissa, ihmisiä jotka kaipaavat jonnekin, jotain, mutteivät oikein tiedä mitä, ja näin kulkevat eksyksissä koko elämänsä.
Miten sinä nyt noin sanot, kun olet koko ajan ollut uskovia tyrkkimässä rotkoon.
Kyllä se niin on, että luonnollinen ihminen kapinoi vastaan sitä, mikä on Jumalasta. Oma minä pyrkii kaikessa hallitsemaan. Onnellinen se ihminen joka kokee Jumalan kutsun niin väkeväksi, että ei enää voi, etkä halua sitä vastustaa: Vasta silloin sen ymmärtää, kun Jumala näyttää todeksi sen synnin SYSIMUSTAN pimeyden ja kylmyyden, mitä on tulla Jumalan hylkäämäksi, mitä elämä on ilman Jumalaa? SILLOIN herää ymmärtämään sen, että on vain YKSI AINOA TIE pelastukseen. Silloin ihminen on todellisessa sielun tuskassa, ja pyytää itkien armoa Jumalalta, tuntee itsensä syntiseksi, tyhjäksi ja kelvottomaksi, Hän TIETÄÄ olevansa kadotettu ilman Jumalaa. Kun ihminen on silloin täysin vailla mitään ihmisten turvaa tai mitään toivoa, kun yksikään valon säde ei tunnu yltävän hänen pimeään sisimpäänsä, niin silloin JUMALA saa äänensä kuuluville ihmisen elämään ja Hän muuttaa KAIKEN: Vasta silloin ihminen alkaa ymärtää sen TOTUUDEN ja oikeudenmukaisuuden, mikä on Jumalasta ja mitä Jumala meiltä haluaa. Saa alkaa kaiken "puhtaalta pöydältä" Jumalan armahtamana, Jeesuksen antamassa voimassa ja Hänen tukemanaan. Ei mikään maailman rikkaus riittäisi maksuksi siitä mitä Jumala meille antaa Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa.
kutsui Kristuksen kuoleman vallasta, voi samalla voimallaan kutsua meidät synnin aiheuttamasta hengellisestä kuoleman tilasta ja synnyttää uudesti Kristuksessa.
kaipuuta parempaan elämään, mutta kun sitä mikä tuon kaipauksen voi yksin täyttää EI OTETA TODESTA niin kaipauksiin jäädään, JA TODELLAKIN tuota kaipausta yritetään hälventää TIES MILLÄ konstein.
tietä ON TODELLAKIN VAIN YKSI TIE Isän luo.
JUMALAN TEKO, että ihminen Häneen USKOO. SE ON TODELLA JUMALAN ARMOA, että ihminen pelastuu. Se on todella niin ihmiselle itsensä pelastaminen on mahdottomuus VAIN JUMALALLE SE ON MAHDOLLISTA ihmisen pelastaminen.
Uskovista. Teille uskoville Jeesuksen sanoma pelastuksen tiestä on rotkoon tyrkkimistä, eikö yhtään ihmetytä.
Sun pitäisi olla Hssu silloin ateistien palstalla.
Kysytkö kysymyksen maantien kiveltä jonka tunnet aineelliseksi,vain ilmalta,joka aineettomasti ympäröi tien kiven.Sillä molemmilla on paikkansa ja tarkoituksensa eikä kumpikaan voisi vallita toista jos olemassa olo ei olisi todellista.
1. Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. 2. Hän oli alussa Jumalan tykönä. 3. Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on. 4. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus. 5. Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt. Sanat eivät ole tyhjää horinaa. Sanoilla on tarkoituksensa. Miksi sinä et sitä ymmärrä?