Terveisiä osastolta T3

UPDATE_8953987 kirjoitti:

Tai paremminkin täältä tunturin kuppeesta kuten appiukko leikkisästi sanoo kiljupöntön porinaa korva tarkkana kuunnellessaan. On se vaan aika notkea ukko, kun anoppi pyytää ulos mattoja kantamaan on selkä niin pirun kippee,eikä millään kun korkeintaan kynnysmaton senkin maata pitkin laahaten kantaa tamppaustelineelle ja huilaa kolmasti nostaessaan roikkumaan.Luulenkin ukon sairastavan luulotautia ja olen perinnön jako asioista emännälle jo varovaisesti vihjaillut. Vaan ootaappa kun "käyvvään" kiljuastian suhinaa kuuntelemassa niin alta sekunti ja appi on paskahuussin takana mahallaan korva kiinni pöntön kyljessä.Voisi luulla meidän osaston potilaaksi, on se semmoinen virnistys kun laskee montako kertaaa pulpauttaa minnuutissa.Olenkin yrittänyt opetella yhtä hullua virnettä osasto uskottavuutta lisätäkseni, mutta en pysty samaan edes tällä lääkityksellä mitä napsin. Opin tänään jotain todella elämäni jatkumiselle merkittävän asian, olin taas lempipuuhissani heinäpellolla avojaloin kirmaamassa ja haistelemassa ja hieman maistelemassa sitä uutta ja ihmeellistä lehmän paskoo kuten täällä hassusti asia ilmaistaan. Olin kerinytjo hyväisesti reilun puolitoista tuntia kirmata kuola pärskyen onnellisena pili vapaasti keikkuen, kun naapuritilan isäntä raahasi kovasti punnaten jotain elikkoa perässään laitumelle. Ilostuin tietenkin kun tiesin sen nyt olevan se lehmä joka noita niin ihanan tuoksuvia kasoja tehtailee säännöllisin väliajoin heinäsyönnin lomassa tehtailee. Riemusta kiljuen ryntäsin tuota elikkoa ihastelemaan. On se komea otus tuo lehmä, kaksi sarvea ja kaikki. Naapurin isäntä ei vain taida ymmärtää eläinrakkauttani sillä hetken lehmän turpaa ihastellessani minulle tuli aivan kauhea tarve suudella lehmän houkutteleman pehmeää turpaa. Moiskautinkin oikein kuolaisan ja limaisen kielarin, lehmäkin tuntui siitä pitävän sillä pitkän aikaa siinä nuoleskeltiin ennenkuin naapuri taisi huomata ja kaameasti minulle huutaen tuli paikalle. Säikähdin niin kovasti tuota huutoa että taisin siinä pienen itkuntin tirauttaa.Hetken aikaa jouduin makaamaan heinikossa ja itkemään säikähdystäni ennenkuin sain kuolan eritykseni tasaantumaan, sillä minulla on tapana pahan olon vallatessa mieleni joko hakata päätä seinään tai kuolata ylitse vuotavasti, joskus ennen lääkitykseni tarkastusta tein molempia yhtäaikaa,josta voin kertoa toisella kertaa. Näin Naapurin ukon sillä istuvan mansikin, siis heidän yhden lehmän kolmesta vierellä ja touhuavan jotain.Sen tiedän että sairauteni yksi peruspiirre on uteliaisuus joten nilkutin tietenkin katsomaan mitä siellä naapuri touhuaa. Näin ukon repivän ystävääni mahan alta nahasta ja tietenkin sain valtavan mustasukkaisuus puuskan, sillä minun muijaanihan ei noin käsitellä, toisaalta raivotutti sillä juuri oltiin kiihkeästi pusuteltu ja nyt tuo antoi toisen miehen hipelöidä.Kaameasti huutaen vileäkin pahemmin nilkutaen juoksi kohti naapuria joka huusi että elähän nyt hermostu, täällä vaan lypsetää, mansikkia, kyllä sitten uskoin kun kolmatta varttia selitti minulle kyseessä olevan lypsäminen, eikä huvin vuoksi ystäväni tissejä hinkannut,joiksi noita hassun näköisiä kapistuksia mahan alla kutsui.Naapuri jopa antoi sangon ja jakkaran ja sanoi että olisi suuri apu jos lypsäisin vaikka tuon mansikin siskon kertun. Tietenkin hullulle annettu noinkin tärkeä tehtävä lämmitti mieltä ja ylpeänä marssin kertun luokse asettaen oikea oppisesti kuten naapurikin sangon kertun mahan alle ja aloin nykimään. Itse asiassa täytyy myöntää että tuntui hyvältä ottaa kunnon ote noista karvaisista pallukoista ja tuntea ne käsissään. Mitään vain ei tapahtunut vaikka kuinka kiskoin ja kiskoin ei pisaraakaan tuota maitoa herunut. Minulla kun tuo hermo on herkästi sairaudestani johtuen pinnalla, mumisin ääneen että kerttu perkele, nyt sitä maitoa, ja otin kaksin käsin kiinni pallukasta ja kiskaisin. Seuraava muistikuvani onkin nyt täältä anoppilan puutarhakeinusta mahallaan, ja anopin keitetty peruna persreijän päällä"lievittää kuulemma kipua" Naapurikin tuossa kävi kyselemässä vointiani ja en oikein ymmärtänyt kun sanoi ettei sonnin kiveksiä passaa mennä kiskomaan, eikä sonnin sarvi toimi kuten poronsarviuute, ei ainakaan käsittelemättömänä sisäisesti peräsuolen kautta. Ihme hiippari tuo naapurin mies ja mumisee ihan outoja, pitääkin kysyä emännältä voisko tämän anoppilan aidata sähköaidalla.Mutta nyt huuhaalaiset anoppi kiikuttaa tuolta uutta kuumaa perunaa, kirjoitellaan taas. Näin teille kirjoitteli :Nicotinell Osastolta T3

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä