Me emme oikeastaan tarkastele TODELLISUUTTA. Me näemme vain kuvan todellisuudesta, jonka aivomme on rakentanut aistien sisääntuomasta materiaalista ja lukemattomista yhteyksistään hermoverkostoon.
"Kaikki riippuu aiemmista kokemuksistamme ja siitä, kuinka prosessoimme informaation, joka todellisuudessa lopulta LUO nähdyn maailman. Aivot siis lopulta aistivat todellisuuden ja luovat meille TULKINNAN maailmasta ympärillämme." sanoo tri Newberg.
Meillä kaikilla on siis oma todellisuutemme ja oikeus siihen. Kokemuksistamme ja aistimuksistamme riippuu, ketä ja mitä pidämme todellisena ja ketä ja mitä emme. OIKEAN todellisuuden kanssa sillä ei kuitenkaan välttämättä ole mitään tekemistä.
Ateistiplantuille
LOL xxx
4201
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sinä teet niin monta asiatonta aloitusta että se on selvää että sinä olet elämässäsi epäonnistunut teini jolla on ADHD!
Täysin samaa mieltä. Ja todellisuus joka on kaikkein varmimmin totta on se kuva todellisuudesta joka on riippumaton siitä kuka tämän kuvan todellisuudesta hahmottaa. Toisin sanoen todellisuus joka on objektiivisesti havaittavissa on kaikkein todennäköisimmin totta.
Ns. todellisuus on myös yhteistä. Itse emme saa päättää mikä on todellista ja mikä ei. Aivomme pystyvät tuottamaan dataa; voimme uneksia, haaveilla, nähdä unia ja meillä voi olla harhakuvia jne. Tämä todistaa sen että aivomme vetävät omaa showta. (Miten luomme yhteisen perustan Yhteiskunnalle?) Esim. Vaikka joku ei usko kuolevansa, niin kaikki kuolevat. Ei kannata hypätä katolta, ainakaan liian korkealta, mikäli haluaa pysyä elossa - teräsmies kuvitelmat eivät auta. Ihmisen mieli ja muisti pyörii hermoverkossa, joka on elimistömme varassa. Aistiemme tarkoitus on tuottaa ympäristöstämme mahd. tarkoituksenmukainen kokonaisuus - ei mahdollisimman tarkkaa. Aivot siis vääristelevät kokonaisuutta hyvin vahvasti, mutta tämä ei todista sitä että eläisimme unimaailmassa. Kaikki ei ole "pelkkää harhaa". - Jokaisella harhansa.
...on paljon asioita jotka eivät ole tulkintakysymyksiä, tietyt lainalaisuudet ovat kaikille samat riippumatta siitä miten niitä tulkitsisi. Voimme toki väitellä loputtomiin siitä miten violetti väri tulkitaan erilaiseksi eri katsojien silmin, ja kuinka väri on jokaiselle omansa, mutta ympäri emme pääse siitä että näemme värinä valon heijastuksen joka tietyllä aallonpituudella osuu silmiemme kautta aivojemme tulkittavaksi. Tosiasiat ovat tosiasioita, riippumatta tulkinnasta. Toki puhun vain tämän todellisuuden, yhteisen sellaisen, jokaisen omin aistein :D todennettavan todellisuuden näkökulmasta. Mutta koska me kaikki elämme siinä (lukuunottamatta muutamaa poikkeusta joiden aivot ovat kärähtäneet vallan toiselle tulkinnantasolle), katson sen olevan lähtökohtana hyväksyttävä. ***