paavali ja pietari

Pietarista

"..... Sen jälkeen ei tiedetä tarkoin P:n elämän loppuvaiheita. Otaksutaan, että hän eli vielä useita vuosia Jerusalemissa. Hyvin varhainen perimätieto kertoo, että hän matkusti Roomaan, missä joutui ristiinnaulittavaksi pää alaspäin, niin kuin Jeesus oli hänelle ennustanut, «Joh. 21:18-19». Se ainakin tiedetään, että hän sai surmansa Neron vainojen aikana, 64 jKr."


Ja Paavalista

".... Syksyllä 59 jKr. P. vietiin Roomaan. Luukas kertoo matkasta erittäin tarkasti. Laiva joutui haaksirikkoon Maltan edustalla. Roomassa P. sai itse valita asuntonsa, mutta oli kahlehdittuna vartioivaan sotilaaseen. Tämä vankeus ei kuitenkaan estänyt P:a tekemästä lähetystyötään, vaan hän tarjosi heti evankeliumia juutalaisille ja kääntyi näiden epäuskon vuoksi pakanain puoleen. Ap. t. tekojen loppu kertoo tästä, mutta vielä enemmän valaistusta saa P:n siellä kirjoittamista kirjeistä, nim. Kolossalais-, Filippiläis-, Efesolais- ja Filemonin kirjeistä. Niistä ilmenee, että P:lla oli monta ystävää ja työtoveria, mm. Timoteus, «Kol. 1:1», Tykikus, «Ef. 6:21», Aristarkus, «Kol. 4:10», Johannes Markus, «Filem. 24», ja Luukas, «Kol. 4:14». Hänen ystävänsä, jotka pääsivät vapaasti hänen luokseen, toimivat hänen lähettiläinään eri seurakuntiin, joten P. saattoi toimia evankeliumin työn johtajana koko keisarikunnassa. P:n vankeus oli koitunut evankeliumin voitoksi, «Fil. 1:12» s. Todennäköisesti P. vapautui 61 jKr. ja jatkoi lähetysmatkojaan, vrt. «Fil. 1:25»; «Fil. 2:17»; «Filem. 22». Kristittyjen vaino ei ollut vielä alkanut. Varhainen perimätieto kertoo näin mainiten samalla P:n uudesta vangitsemisesta 64 jKr. Tällä väliajalla P. (perimätiedon mukaan) ulotti matkansa Espanjaan saakka käytyään ensin Vähässä-Aasiassa ja Makedoniassa. Näihin aikoihin hän kirjoitti Timoteukselle ja Tiitukselle aikoen palata Efesoon, «1. Tim. 3:14». Palatessaan Espanjasta P. näyttää poikenneen Kreetaan, jonne Tiitus jäi, ja Vähästä-Aasiasta kirjoittaneen tälle. Tuntien aikansa loppuvan ja aavistaen seurakuntaa uhkaavat sisäiset ja ulkonaiset vaarat P. toimi vanhojen seurakuntiensa järjestämiseksi. Eusebius mainitsee P:n kuolleen 67. Uuden vangitsemisen syistä ja tavasta ei ole varmaa tietoa. Vain Luukas oli tällöin hänen luonaan, «2. Tim. 4:11». Todennäköisesti hän saattoi näyttää toteen, ettei ollut tehnyt rikosta, «2. Tim. 1:17», mutta jäi kuitenkin vangiksi kristittynä, joita nyt vainottiin, «2. Tim. 4:6-8». Perimätieto kertoo, että hänet Rooman kansalaisen arvon mukaisesti mestattiin Ostian tiellä."

tuo tieto löytyy Traditiosta, joka on roomalaiskatolisen ja ortodoksisen kirkon käsityksen mukaan kolmas ilmoituksen lähde Raamatun ja kirkon opetusviran lisäksi. Traditio on kirjoittamatonta (joskin kaiketi sekin on jo nykyisin pistetty suurimmaksi osaksi kirjoihin ja kansiin) joten sellaista teosta kuin Traditio ei löydy.