Niin, aikoinaan pidettiin siunauksena ja terveenä asiana , jos vanhemmilla oli monta lasta.
Nyt, pidetään rikkautena, jos yhdellä lapsella on monia vanhempia.Biologisista vanhemmista aina samaa sukupuolta oleviin vanhempiin asti. Puhumattakaan vielä avioerojen kautta tulevat useammat vanhemmat.
On siinä pienellä lapsella ihmettelemistä, mistä näitä vanhempia tulee/riittää.
Nyt, pidetään rikkautena, jos yhdellä lapsella on monia vanhempia.Biologisista vanhemmista aina samaa sukupuolta oleviin vanhempiin asti. Puhumattakaan vielä avioerojen kautta tulevat useammat vanhemmat.
On siinä pienellä lapsella ihmettelemistä, mistä näitä vanhempia tulee/riittää.
Vastaukset 12
Vanhimmat
>>aikoinaan pidettiin siunauksena ja terveenä asiana , jos vanhemmilla oli monta lasta
Niin, en ihannoi köyhyyttä tai ankeita aikoja.Mutta, harmittelen, miten monen lapsen kehitykseen vaikuttaa kielteisesti vanhempien huono/etäinen parisuhde tai avioeron vaikutus.Niin, vaikka molemmilla vanhemmilla pursuaisi ruokaa pakastimet ja jääkaapit ja pihassa seisoisi se Mersu.Siis puitteet, jossa lapsi kasvaisi ja kehittyisi turvallisuuden tunteen kera, niin tätä ympäristöä ihminen ei tunnu saavan aikaiseksi.Jos meillä ei ole ankeutta ravinnon suhteen eli elämme materialistista aikaa, niin silloin taas ihmissuhteet ovat rempallaan.
Toinen suuri halloo tuntuu olevan joka kunnassa/kaupungissa kun kouluja lakkautetaan.Kylä koulut on rakennettu ja suunniteltu 50/60- luvun perhekkoon mukaan ja jokainenb täysijärkinen ihminen ymmärtää, mitenm mahdoton on näitä kyläkouluja säilyttää kun lapsi ei ole , jotka käyttäisivät näitä "palveluja".
PS.
Ihminen tuntuu tänä aikana mieltävän hyväksi elämäksi sen kun ei ole rahallista tai materialista ankeutta.Mutta, miten suuri haloo onkaan kun lapsien kehitys takkuilee yhä laajenevassa määrin.
Toinen PS.
Vanhuksien paikka tulisi olla vankilaolosuhteissa ja vangit vanhuksien laitoksissa.Näin toimien ainakin vanhuksille olisi taattu virikkeellinen ympäristö aina pakoillista ulkoiluttamista myöten.Nyt, vanhukset eivät pääse edes ulkoilemaan, virikkeistä puhumattakaan.Jos vanhuksienb hoitaminen olisi suunniteltu Raamatun käsikirjoituksen mukaisesti, niin siitä hyötyisivät itse vanhukset ja lapset.Jumala nääs suunnittelee asiat siten , että ne jäsentyvät yhdeksi kokonaisuudeksi ihmisen elämää ja kehitystä ajatellen.
Näkökykyä kaivannen ihmiseltä näiden asioiden ymmärtämiseen.Mutta, kiittäkäämme Jumalaa, miten Jumala on suunnitellut ja luonut ihmisen ,- joka on sopeutuvainen vaikeissakin olosuhteissa.
kieltäminen parantaa lasten kasvatusta.
Ennen on ollut tilanne se että avioliitto on ollut lähes pakollinen ja siitä on huonoja kokemuksia kai paljon enemmän kuin hyviä.
Esim. koilliskairassa on tosiaankin satoja kyläkouluja tyhjillään ja voi vaan ihmetellä miksi ennen niin vilkkaissa paikoissa olen nähnyt koivujenkin kasvavan noiden vanhojen kyläkoulujen lattian läpi.
tonkopuro.com-sivusto on jostain syystä lopetettu (siellä oli paljon kuvia).
On vähän hupaisaa kun eräs kyläkoulu on tyhjillään eikä ainuttakaan oppilasta ole koko kylässä ja joskus oli 150.
Hupaisaksi asian tekee se että kylässä on sesonkiaikaan 5000 asukasta.
Perhekoolla ei ole mitään tekemistä noiden koulujen kanssa ja vaan ovat poliittiset ja siitä aiheutunut muuttoliike.
Vanhusasiassa pitäisi meidän kaikkien ottaa itseämme niskasta kiinni ja oltava itse heidän kanssaan.
Koska kouluja lakkautetaan, ja näillä näkymin lasten koulumatkojen pituus kasvaa, lasten koulupäivätkin pitenevät. Miten pitkä koulupäivä olisi maksimissaan sopiva alakoulun ensimmäisille luokille, jos koulumatkojen kestot lasketaan mukaan?
Entä luokkakoot? Jos useampia kouluja yhdistetään samaan, niin pianhan jokaisessa koulussa on 20 oppilaan luokkia. Ja taas opetuksen laatu kärsii, eikä oppilas saa tarvitsemaansa opetusta. Moni jää helpommin jälkeen, kun opettaja ei huomaa että tuolla ja tuolla oppilaalla on vaikeuksia omaksua asioita yhtä nopeasti kuin tämä ja tämä. Opettajatkin saattavat syyllistyä siihen, että opetuksen tahti menee nopeimpien oppilaiden mukaan, ja muut jäävät huonommalle opetukselle. Ja kun asioita ei opi tarpeeksi nopeasti, leimautuu tyhmäksi. Sitten kun luokassa on tarpeeksi tyhmiä, heidät erotetaan oman luokan joukosta ja siirretään omaan tyhmien luokkaan. Ja sitten onkin kuilu muihin ikätovereihin valmis. Eihän kukaan halua leimautua tyhmän kaveriksi.
Jotta kaikelta tuolta vältyttäisiin, pitäisi kaiketi siirtyä siihen vanhan ajan meininkiin ja hankkia omille lapsille kotiopettaja. Ja jos se tuntuisi kalliilta, voisivat vanhemmat sopia yhteisopetuksesta ja jakaa yhdessä kustannukset.
Tästä voisi syntyä uusi ilmiö: kotikoulu.
Sellainen koulu, jossa olisi niin vähän oppilaita, että opettaja voisi antaa kaikille oppilaille näiden tarvitsemaa henkilökohtaista opetusta. Tällöin opetustahtikin olisi sopivaa eikä kukaan jäisi opetuksessa jälkeen muista.
Ymmärrän, ettei täna aikana nähdä asioita totuuden valossa.Perusongelma koulussa on oppilaan/ihmisen käyttäytymisen muuttuminen,- ei luokka koossa.
Esim. aikoinaan oli kyläkouluissa reippaasti yli 60-oppilasta.1...6-luokat ja ainakin Rääkkylässä oli vain kaksi opettajaa.Oppilaat keskittyivät luokassa niin hyvin opetukseen, että vieläkin muistan selkeästi seinällä olleen kellon käynnin.Välitunnit taas oli melua täynnä.
Lisäksi tänä aikana pieniin kyläkouluihin liittyy toinen ongelma.Oppilaiden eriarvvoistaminen.Jos opettaja ei ole terve itsetunnoltaan ja siten ei omaa hyvää itseluottamusta tai on mielistelyyn taipuva, niin tämä opettaja ongelmpittaa oppilaat ja koulua.
Pienessä piirissä on yllättävän helppo ohjautua tilanteseen, jossa suositaan jotain oppilasta,- josta on "hyötyä" opettajalle. Siis oppilaasta / oppilaan vanhemmista.Tai purkaa sisäiset ongelmansa/asenteensa toiseen oppilaaseen.
kokemuksesta olen havainnut, miten suuremmissä koulusissa tämä käyttäytyminen on vaikeampaa,- koska opettajan käyttäytymistä on seuraamassa enemmän silmäpareja.Niin, olettajan työ on siitä ongelmallista, miten,- jopa opetukseen heijastuu opettajan sisäiset alitajunnassa olevat asiat.Monasti opettaja käsittelee tyttöjä' eri tavalla kuin poikia,- puhumattakaan oppilaiden eroavaisuuksia.
pidä paikkaansa muulta kuin siltä osin kun perhekoot on pienentyneet..
Lasten turvallisuus on ollut Suomessa pitkään retuperällä ja nyt se on kai parempi kuin koskaan.
Lähes näihin päivään saakka on kristinuskon pelossa jätetty lapsia heitteille ja joskus tapettiinkin vanhempien toimesta jotta ei menetetä kristittyjen silmissä kasvoja.
Tiedän itse vieläkin ihmisiä jotka salaavat lapsiaan peläten uskovien vihaa ja jossain uskovaisten yhteisöissä se ihmisviha on vielä ihan todellista.
Nykyään ei onneksi enää kristityt ole mitään auktoriteetteja vaan pikemminkin joukko historiaansa häpeäviä ihmisiä.
Eihän tuossa ole pitkäkään aika kun joku teki vielä aloituksen susi-lapsista eläen kuin pimeää keskiaikaa.
Pakanaisen kertomista asioista olen myös samaa mieltä hänen kanssaan.
Muuten ymmärrätkö, mikä vaikutus on lapsen kehitykseen kun äiti/perhe on ulkoistanut lapsen hoivan.Siis lasten hoiva on siirretty äidiltä toiselle vieraalle ihmiselle.
Tai pidätkö tasavertaisena hoitajana lapsen äitiä tai toista ihmistä.Ajatellen lapsen kehityklseen vaikuttavia asioita.Siis asioiota, jotka ovat kytköksissä aikuistuneen lapsen epävarmuuteen ja siten heikkoon itseluottamukseen jne...
monilapsisuutta pidetään päiväkotien pahimpana ongelmana.
Sälytät kasvatuksesta vastuun pelkästään äidille.
Kyllä se kuuluu molemmille vanhemmille ja myös niille joille vanhemmat usein pakosta joutuvat antamaan vastuuta.
Useimmiten kuitenkin päiväkodeissa kasvattajilla on parempi koulutus kasvatuksesta ja ehkäpä vähäinen päiväkotimäärä voi olla jopa lapselle parempi siltä kantilta että sopeutuu paremmin muihin yhteisöihin.
Liika on tietenkin liikaa ja murentaa perhekeskeisyyttä.
Jos lapsen joutuu hoitoon viemään niin parasta on pienet hoitopaikat hoitajan omassa kodissa ja niitä onkin paljon.
On myös huonoja hoitopaikkoja mutta vielä enemmän on huonoja vanhempia.
Mutta, lapsen suhdetta biologiseen äitiin ei voi mikään muu suhde korvata.Ei edes oman isän suhde.Äitisuhdehan on erittäin läheinen jo lapsen ollessa kohdussa.Siis tämä suhde on aivan eritasoinen kuin muut ihmissuhteet ja siksi äiti suhteessa tapahtuvat tekijät ovat kaikkein voimakkaimpiä lapsen kehityksessä.
Vaikka näistä asioista puhutraan Raamatussa/kin, niin nöistä on myös tutkittua tietoa.
Niin, hyvä lapsen kasvuympäristö suojeleekin tätä äiti/lapsi suhdetta.
PS.
Muuten Raamatussa on kaksi mielenkiintoista ilmoitusta. "Löytäneeköhän uskoa maan päältä" ja toinen on ihmistenb pelkotilat ja niihin menehtyminen.(Kysymys ei siis ole itsetuhoisuudesta tms).
Niin, ei tarvitse olle erikoien tutkijakaan kun selkeästi voi havaita, miten ihminen,- joka on joutunut kasvamaan vaikeissa olosuhteissa, niin aikuistuessaan hänen kehityksensä on ohjautunut pelkotiloihin, mitä mnonasti Suomalainen mies "hoitaa" humala hakuisuudellaan.
Ei tarvitse paljoakaan käyttää luovaa mielikuvitusta ja ymmärtää miten kohta pikapuolin lapsella on sellaiset kasvuympäristö, jossa hän kasvaa erittäin sairaaksi ihmiseksi,- ajatellen psyykkisiä asioita.Siis ihmisella aikuistuneena on erittäin alhainen ongelmien sietokyky. Siis hyvän sietokyvyn omaava ihminen ei reagoi ylikorostuneesti ympäristöstä tuleviin "ärsykkeisiin".Nykyisin pohditaan ympäristön vaatimuksista tai paineista.
Niin, seuraappa mihin suuntaan ollaan ohjaamassa parisuhdetta ja perheyksikön toimintaa, jossa lapsen tulisi kasvaa.Kun ihminen sanoo,- etei tällä ole vaikutusta, niin todellisuudessa se merkitsee samaa kuin pään laittamista pensaasen.
Niin, elämme mielenkiintoisia aikoija.
vaikea uskoa todeksi.
Tiedän kuitenkin äitejä (omakin äitini) joita lapsi on vierastanut lyhyenkin hoitoajan jälkeen.
Siis tarkoitan vauva-ikäisenä, jos on vaikka sairaalassa hoidossa jonkun aikaa niin vierastaa äitiään joten ei tuo voi pitää paikkaansa.
No, ymmärrän hyvin miksi tavallinen ihminen ei usko edes tutkimuksiin, jotka liittyvät äidin ja lapsen väliseen suhteeseen.Niin, puhumattakaan Raamatuhn ilmoituksiin näillä aluella.
Asia on helposti uskottavissa kun perehtyy syvällisemmin ihmisen kehitykseen ja erikoisesti kehityksen ongelmoitumiseen.Pohdit, miten lapsi mahdollistuu vierestamaan omaa äitiään.Tuo on totta ja onhan tapauksia, joissa lapsi ei edes tunne äitiään.Juuri tuossa onkin tapahtunut jo vakavia takaiskuja ajatellen lapsen kehitystä.Näistä tekijöistähän juuri syntyy lapsen kehitykseen taantumista tai väärään suuntaan ohjaantumista.
Niin,- kun lapsi on äidin kohdussa, niin lapsen seurustelu äidin kanssa on voimakasta. Lapsi jopa aistii äidin mielialat.Ilot, surut ja yleensä äidin reagoimiset yleensä.Terve kehitys jatkuu lapsen synnyttyä, siten että äiti hoivaa lastaan ja on lä'heisessä suhteessa lapseensa.Lapsi/vauva, muuten ymmärtää erittäin paljon sanatonta viestintää eli on jatkumo kohdussa olostaan.
Juuri ihmisen/vauvan kehitys häiriintyy, jos lapsi vieroituu äidistään.Kaikkien pahinta onkin, jos lapsi erotetaan Biologisesta äidistään, jolloin tämä vahva side katkaistaan " väkivaltaisesti".Todella lapsi ei tunne vuosien päästä enää äitiään tai on vieroittunut äidistään.Juuri tämä tila kasvattaa ihmisestä epävarman ja juurettoman ja erikoisesti tämä ilmentyy ihmisessä siten, että hänellä aikuisuudessa on vaikeuksia synnyttää sidettä/keinoa toiseen ihmiseen.Siis ihminen tuntee itsensä yksinäiseksi, vaikka on ihmispaljouden keskellä.Häneltä puuttuu kyky solmia/rakentaa se silta toiseen ihmiseen, joka poistaisi sen yksinäisyyden.
Niin, asia mitä pohdit, niin on jo merkki lapsen peruskehityksen häiriintymisestä.Mutta, ei vauvakaan vieraannu äidistään muutamassa viikossa.Vauva tunnistaa erittäin hyvin oman äitinsä.Muuiten Kuopiossa aikoinaan tehtiin väitöskirja, jonka aiheena oli vauvan tunnistaminen oman äitinsä.Siis aivokäyrien kautta/reagoimisen todettiin, miten pieni vauva todella tunnistaa oman äitinsä.Ymmärrätkö, miten kohtalokasta onkaan kun pieni vauva huomaa kadottaneensa äitinsä siitä tutkakentästään, jolla vauva seuraa äitinsä sijaintia.
No, nämä on niitä "henkimaailman asioita", mutta erittäin mielenkiintoisia ja tulee samalla ymmärretyksi millaiseksi Jumala loi ihmisen ja ihmisen kehityksen ja miten hyvin se istuu Raamatun ilmoituksien kanssa yksiin.Raamatussa on todella paljon äidin ja lapsen/kodin suhteesta,- niin eikä turhaan.
PS.
Seuraappa rikollisten ihmisten lapsuutta ja havainnoi yhtäläisyydet.Taas vanhempien ammateilla ei ole mitään merkitystä.On aivan sama onko vanhemmat alkoholisteja tai pappeja tai lääkäreitä.
Olisikohan tuosta jotain tieteellistä näyttöä.
Yritin löytää vaan en löytänyt.
Vauvan ymmärrys tuskin alkaa kohdussa vaan vasta syntymän jälkeen.
Vieraantumisen tunne äidistä voi alkaa vasta kun vauva ymmärtää aivoillaan, tunnistaa äänet, sitten enemmän kun alkaa näkemäänkin silmillään ja alkaa tunnistamaan ihmisiä jotka ovat läheisiä olkoonkin he ketä tahansa ja siitä vierastaminen johtuu, vauvan joutuessa toisten hoitoon ja palatessa äidin luokse.
Vauvan vierastamis-ilmiö on ihan selkeä fakta siitä, joka osoittaa, vasta vauvan kasvaessa tapahtuvan sen kenet hän läheisekseen kokee.
Mielenkiintoisia todisteita on löytynyt seksuaalivietin kehittymistä toiseen sukupuoleen.
Ihmisethän ei normaalisti koe mitään seksuaaliviettiä sisariin tai veljiin.
Israelissa asuu ihmisiä myös yhteisöissä, jossa toisille sukua olemattomat lapset kasvavat samassa yhteisössä ja he eivät aikuisenakaan koe seksuaalista vetovoimaa niihin jotka ovat heidän kanssaan kasvaneet, vaikka eivät ole sukulaisia.
On myös huomattu että sisaret ja veljet, jos ovat kasvaneet erillään ja tapaavat aikuisina, niin tuntevat seksuaaliviettiä toisiinsa.
Yhdessä kasvaminen siis vaikuttaa siihen kehen tuntee tai ei tunne seksuaaliviettiä, mutta se ei tietenkään ole kaava siihen että kasvaessa vois myös homoseksuaaliksi tulla kasvatuksen myötä vaan kyllä se "sukupuolisuus" määräytyy jo paljon aiemmin.