Olen pistänyt merkille, että USA:n presidentin puoluekannalla ja päivän politiikalla on selkeä vaikutus tv-sarjoihin, joita maassa tehdään.
Esimerkiksi Bill Clintonin kaudella tehtiin enemmän lämpimiä ja erilaisuutta suvaitsevaisia tv-sarjoja. Hyvänä esimerkkinä poliisisarja Rooman sheriffi. Vaikka sarja kuvasikin välillä synkkiäkin asioita, siinä oli pohjimmiltaan optimistinen vire. Sheriffin perheen ja oikeusistuntojen tiimoilla sarjassa käytiin dialogia amerikkalaisesta arvomaailmasta, uskonnosta, etnisistä ja seksuaalisista vähemmistöistä ja politiikasta.
George W. Bushin myötä tv-sarjojen maailma muuttui synkemmäksi ja arvot kovemmiksi. WTC-iskut vielä korostivat sitä puolta. Clintonin kauden sarjoissa esiintyi erilaisia uusperheitä positiivisessa valossa, mutta Bushin kaudella palattiin korostamaan ydinperheen ylivertaisuutta.
Hyvä esimerkki bushilaisesta sarjasta on 24, joka julisti, että tarkoitus pyhittää keinot terrorismin vastaisessa sodassa. Kiduttamista sarjassa kuvattiin oikeutettuna keinona selvittää totuus ja kidutetuksi joutuvat henkilöt olivat lopulta aina jollakin tavalla kyseenalaisia ja epäillyttäviä henkilöitä vaikkeivät olisi lopulta olleet syyllistyneet mihinkään. Eräs sarjan kovien arvojen huipentuma oli kun puolustusministerin rauhanaktivistipoika osoittautui lopulta olevan kaikkea, mitä vastaan Bushin politiikka soti. Paitsi, että hän oli naiivi rauhan aatteen kannattaja, hän oli myös pilvenpolttaja ja homoseksuaali.
Tosin kakkosnelosessa uskallettiin lopulta tehdä USA:n presidentistäkin konna kun tosielämässä istuvan presidentin suosio alkoi painua alemmaksi. Mahdollisesti 24 siloitti myös Barack Obamalle tietä kohti Valkoista taloa näyttämällä mustan miehen vallan kahvassa.
Kaapelikanavien, kuten HBO:n sarjoihin poliitiikalla ei kuitenkan ole ollut niin suurta vaikutusta.
Esimerkiksi Bill Clintonin kaudella tehtiin enemmän lämpimiä ja erilaisuutta suvaitsevaisia tv-sarjoja. Hyvänä esimerkkinä poliisisarja Rooman sheriffi. Vaikka sarja kuvasikin välillä synkkiäkin asioita, siinä oli pohjimmiltaan optimistinen vire. Sheriffin perheen ja oikeusistuntojen tiimoilla sarjassa käytiin dialogia amerikkalaisesta arvomaailmasta, uskonnosta, etnisistä ja seksuaalisista vähemmistöistä ja politiikasta.
George W. Bushin myötä tv-sarjojen maailma muuttui synkemmäksi ja arvot kovemmiksi. WTC-iskut vielä korostivat sitä puolta. Clintonin kauden sarjoissa esiintyi erilaisia uusperheitä positiivisessa valossa, mutta Bushin kaudella palattiin korostamaan ydinperheen ylivertaisuutta.
Hyvä esimerkki bushilaisesta sarjasta on 24, joka julisti, että tarkoitus pyhittää keinot terrorismin vastaisessa sodassa. Kiduttamista sarjassa kuvattiin oikeutettuna keinona selvittää totuus ja kidutetuksi joutuvat henkilöt olivat lopulta aina jollakin tavalla kyseenalaisia ja epäillyttäviä henkilöitä vaikkeivät olisi lopulta olleet syyllistyneet mihinkään. Eräs sarjan kovien arvojen huipentuma oli kun puolustusministerin rauhanaktivistipoika osoittautui lopulta olevan kaikkea, mitä vastaan Bushin politiikka soti. Paitsi, että hän oli naiivi rauhan aatteen kannattaja, hän oli myös pilvenpolttaja ja homoseksuaali.
Tosin kakkosnelosessa uskallettiin lopulta tehdä USA:n presidentistäkin konna kun tosielämässä istuvan presidentin suosio alkoi painua alemmaksi. Mahdollisesti 24 siloitti myös Barack Obamalle tietä kohti Valkoista taloa näyttämällä mustan miehen vallan kahvassa.
Kaapelikanavien, kuten HBO:n sarjoihin poliitiikalla ei kuitenkan ole ollut niin suurta vaikutusta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
viikset.