Luonnontilassa ihmisiä ohjaa oma hyöty ja jokainen on oma tuomarinsa. Luonnontila on siis kaikkien sotaa kaikkia vastaan. Tällaisessa tilassa mikään korkeampi kulttuuri eikä tekninen tietämys olisi mahdollista. Ihmiset eläisivät jatkuvan kuolema pelon alaisina ja ihmiselämä olisi silloin yksinäistä, köyhää, likaista, eläimellistä ja lyhyttä.
Valinnanvapautta pohdittaessa pitäisi myös ottaa huomioon, että OIKEUS on vapautta tehdä tai olla tekemättä, kun taas LAKI määrää ja säätää jommankumman. Näin laki ja oikeus eroavat aivan yhtä paljon kuin velvollisuus ja vapaus, jotka ovat yhden ja saman asian suhteen yhteensopimattomia.
Luonnontilaan kyllä päästään takaisin kun tuhotaan kaikki mitä sivistysvaltio/järjestäytynyt kristillinen yhteiskunta on luonut. Luonnontilassa ihmiset sitten pitäisivät toimintaohjeena vain luonnollista itsesäilytyslakia; luonnonoikeutta.
Luonnontilassa ei olisi oikeata eikä väärää, vaikka ihmiset seuraisivatkin luonnollista oikeuttaan itsesäilytykseen (rajaton toisten tappaminenhan ei olisi luonnonoikeuden mukaista, mutta se ei myöskään olisi "väärin").
Missä taas ei olisi yhteistä valtaa, ei olisi lakiakaan; missä ei ole lakia, ei ole myöskään epäoikeudenmukaisuutta ... eikä silloin ole mitään eroa sen välillä, mikä on minun ja mikä on sinun.
Itse uskon niin, ettei terveellä ja vastuuntuntoisella ihmisellä voi olla täysin vapaata tahtoa; tekoa kyllä voidaan kutsua vapaaksi silloin kun sitä ei estä mitkään ulkoiset seikat. Ihmisten tietoisuus ja ihmisen kehittymisen edellytys taas on siinä, että hän kykenee säilyttämään aikaisempia vaikutelmia (mielikuvia) ja pystyy myös vertailemaan niitä uusiin vaikutelmiin, eli henkisesti terveellä ihmisellä on myös omatunto/syyllisyydentunto!
Monet ateistit kyselevät varmaankin siksi usein itseltään ja toisiltaan, että mitä kursseja heidän kannattaisi opiskellessaan käydä, että heitä tulisi hyviä opettajia,poliiseja, upseereita,tuomareita,johtajia,biologeja yms.
Mutta eikö heidän pikemminkin kannattaisi joskus kysyä myös, mitä heidän tarvitsee oppia kasvaakseen ihmisolennoiksi? Koska jos he haluavat tulla hyviksi em. ammateissa tai menestyä muissa tehtävissä, heidän olisi kehitettävä niitä taitoja, joiden avulla he oppisivat paremmin ymmärtämään maapallolla kanssaan eläviä veljiään ja siskojaan.
Mutta miten me voimme sitten kehittää ymmärtämystämme? Miten meistä voi tulla asiantuntijoita yksinkertaisessa ihmisten tuntemisessa? Koulussa kun ei valitettavasti voi oppia, kuinka kasvaa ihmiseksi.
Vastaus tähän on hyvin yksinkertainen; Kouluissa pitäisi alkaa kirkkohistorian asemesta opettamaan kristillistä etiikkaa, niin, että nuoret oppisivat jo varhain, että vasta Jeesuksen opetuksia luettuaan ja tultuaan elävään uskoon, he alkavat ymmärtämään, että meidän elämämme tarkoituksena on kehittää henkistä luonnettamme, että meidän on vapautettava se jumalallinen voima, joka meissä kussakin on, ihmeellinen voima, joka vaistomaisesti yllyttää meitä kaikkia uskossa olevia alituisesti johonkin korkeampaan ja parempaan. Ja kun me vapautamme tuon voiman niin me sallimme Jumalan tehdä työtä meissä ja meidän kauttamme, ei yksin omaksi hyödyksemme vaan myös toisten hyväksi ja Jumalan kunniaksi. Siten vain ainoastaan kristinusko selvittää meille selkeästi Jumalan ja ihmisen läheisen yhteyden salaisuuden -- sen siteen, joka yhdistää meidän jumalallisen henkemme jumaluutemme lähteeseen ----uskoontulon , niinkuin me sitä nimitämme, uskon, joka on jokaisen ihmissielun esikoisoikeus.
Valinnanvapautta pohdittaessa pitäisi myös ottaa huomioon, että OIKEUS on vapautta tehdä tai olla tekemättä, kun taas LAKI määrää ja säätää jommankumman. Näin laki ja oikeus eroavat aivan yhtä paljon kuin velvollisuus ja vapaus, jotka ovat yhden ja saman asian suhteen yhteensopimattomia.
Luonnontilaan kyllä päästään takaisin kun tuhotaan kaikki mitä sivistysvaltio/järjestäytynyt kristillinen yhteiskunta on luonut. Luonnontilassa ihmiset sitten pitäisivät toimintaohjeena vain luonnollista itsesäilytyslakia; luonnonoikeutta.
Luonnontilassa ei olisi oikeata eikä väärää, vaikka ihmiset seuraisivatkin luonnollista oikeuttaan itsesäilytykseen (rajaton toisten tappaminenhan ei olisi luonnonoikeuden mukaista, mutta se ei myöskään olisi "väärin").
Missä taas ei olisi yhteistä valtaa, ei olisi lakiakaan; missä ei ole lakia, ei ole myöskään epäoikeudenmukaisuutta ... eikä silloin ole mitään eroa sen välillä, mikä on minun ja mikä on sinun.
Itse uskon niin, ettei terveellä ja vastuuntuntoisella ihmisellä voi olla täysin vapaata tahtoa; tekoa kyllä voidaan kutsua vapaaksi silloin kun sitä ei estä mitkään ulkoiset seikat. Ihmisten tietoisuus ja ihmisen kehittymisen edellytys taas on siinä, että hän kykenee säilyttämään aikaisempia vaikutelmia (mielikuvia) ja pystyy myös vertailemaan niitä uusiin vaikutelmiin, eli henkisesti terveellä ihmisellä on myös omatunto/syyllisyydentunto!
Monet ateistit kyselevät varmaankin siksi usein itseltään ja toisiltaan, että mitä kursseja heidän kannattaisi opiskellessaan käydä, että heitä tulisi hyviä opettajia,poliiseja, upseereita,tuomareita,johtajia,biologeja yms.
Mutta eikö heidän pikemminkin kannattaisi joskus kysyä myös, mitä heidän tarvitsee oppia kasvaakseen ihmisolennoiksi? Koska jos he haluavat tulla hyviksi em. ammateissa tai menestyä muissa tehtävissä, heidän olisi kehitettävä niitä taitoja, joiden avulla he oppisivat paremmin ymmärtämään maapallolla kanssaan eläviä veljiään ja siskojaan.
Mutta miten me voimme sitten kehittää ymmärtämystämme? Miten meistä voi tulla asiantuntijoita yksinkertaisessa ihmisten tuntemisessa? Koulussa kun ei valitettavasti voi oppia, kuinka kasvaa ihmiseksi.
Vastaus tähän on hyvin yksinkertainen; Kouluissa pitäisi alkaa kirkkohistorian asemesta opettamaan kristillistä etiikkaa, niin, että nuoret oppisivat jo varhain, että vasta Jeesuksen opetuksia luettuaan ja tultuaan elävään uskoon, he alkavat ymmärtämään, että meidän elämämme tarkoituksena on kehittää henkistä luonnettamme, että meidän on vapautettava se jumalallinen voima, joka meissä kussakin on, ihmeellinen voima, joka vaistomaisesti yllyttää meitä kaikkia uskossa olevia alituisesti johonkin korkeampaan ja parempaan. Ja kun me vapautamme tuon voiman niin me sallimme Jumalan tehdä työtä meissä ja meidän kauttamme, ei yksin omaksi hyödyksemme vaan myös toisten hyväksi ja Jumalan kunniaksi. Siten vain ainoastaan kristinusko selvittää meille selkeästi Jumalan ja ihmisen läheisen yhteyden salaisuuden -- sen siteen, joka yhdistää meidän jumalallisen henkemme jumaluutemme lähteeseen ----uskoontulon , niinkuin me sitä nimitämme, uskon, joka on jokaisen ihmissielun esikoisoikeus.
Vastaukset 15
Vanhimmat
ensiksi höpötät valinnanvapaudesta ja sitten mainostat pakkokääntämistä kouluissa, olet samanlainen kun äärimuslimi!
"Vastaus tähän on hyvin yksinkertainen; Kouluissa pitäisi alkaa kirkkohistorian asemesta opettamaan kristillistä etiikkaa, niin, että nuoret oppisivat jo varhain, että vasta Jeesuksen opetuksia luettuaan ja tultuaan elävään uskoon,"
-mistä tiedät että kristillisyys on juuri se ainoa uskonto?
ettet kuulu itsellesi, ennen kuin olet Kristuksen oma. Sinulla ei ole kykyä hallita itseäsi, ennen kuin Jumalan Henki omistaa sinut. Mutta kun Kristus ottaa ihmisen elämän ihmeellisiin käsiinsä, silloin Hän antaa ihmiselle kyvyn hallita itsensä, ohjata ja hillitä himojaan ja halujaan ja mielialojaan.
Moni ateisti/agnostikko tälläkin hetkellä liiankin usein ja loputtomiin asti ihmettelee ja kyselee itseltään saamatta kuitenkaan koskaan vastausta:"Kuinka voin koskaan koota yhteen elämäni pirstaleet?"
Kuka voisikaan?
Koska et ole luonut itseäsi, et myöskään pysty luomaan itseäsi uudelleen. Mutta jos kuulut Kristukselle, silloin kuulut myös itsellesi. Ja jos Kristus omistaa sinut, sinä omistat elämän.
Eli: Hyvä ja luottamuksellinen suhde Jumalaan on lopulta yhtä kuin täydellinen elämisen taito.
Jos taas Kristus ei ole saanut sinua omakseen, niin silloin kaikki on erittäin huonosti, koska et loppujen lopuksi omista mitään, silloin et itse kuulu edes itsellesi.
Sen vuoksi joudut jatkuvasti vaikeuksiin ja kyselet: "Miksi?" "Minkä tähden en pysty hallitsemaan itseäni?"
Muut uskonnot?
Minä elän omaa elämääni omalla tavalallani tehden omat valinnat, sinä ulkoistit oman elämäsi luistakseen vastuustasi.
"Minä elän omaa elämääni omalla tavalallani tehden omat valinnat..." sisältää kovasti itsekkään lähestymistavan.
"...sinä ulkoistit oman elämäsi luistakseen vastuustasi." Oikein hyvin sisäistetty ateistinen propaganda.
Eikö juuri kristinuskokin monen muun uskonnon ohella opeta vastuuta itsestä ja lähimmäisestä.
-"Rakasta lähimmäistä kuin itseäsi."
-"Jos lähimmäiseltä puuttu jotain, anna ihokkaasi (=aluspaitasikin)."
-"Minkä teet yhdelle vähimmistä, sen teet Minullekin."
-"Minkä JÄTÄT TEKEMÄTTÄ yhdellekin vähäisimmistä, sen jätätte tekemättä minullekin."
- Luomakunta on jätetty ihmisen käyttöön ja ihminen on siitä vastuussa
- jne jne
Uskontoihin perustuva etiikka ja moraali on HENKILÖKOHTAISTA ja YHTEISÖLLISTÄ vastuuta toisita ja luomakunnasta. Siihen sisältyy myös vastuu oman osansa hoitamattomuuksista (tekemättömistä töistä).
Mutta hyvin mielellään änkyrätateistit tekevät ensin mielessään oman sovelluksensa ja sen pohjalta sitten arvioivat omaa mielikuvaansa!!!
Taas sitä otetaan rusinat pullasta. Tottakai uskonnot opettavat hyviä asioita, mutta myös paljon huonoja. Ohitat nämä huonot puolet, etkä käsittele asiaa siis tasapuolisesti.
Tottakai jokainen tietysti puoltaa omaa maailmankatsomustaan ja väittää sitä parhaaksi.
Ateismissa on vain se ero, ettei siitä voi rakentaa maailmankatsomustaan, sillä ateismi käsittää vain jumaliin uskomattomuuden.
Ethän sinäkään ole tehnyt ninkuin raamattun jeesus käski.
sillä sinähän et ole myynyt omaisuuttasi ja auttanut köyhiä, ottanut kodittomia asumaan asuntoosi.
"Uskontoihin perustuva etiikka ja moraali on HENKILÖKOHTAISTA ja YHTEISÖLLISTÄ vastuuta toisita ja luomakunnasta"
-Jeps, ainakin siinä vaiheessa kun ruvetaan vääräuskoisia sortamaan ja joukkomurhaamaan pyhän rakkauden nimissä.
Nuo aloituksesi ovat kuin isoja banderolleja joita heiluttelet ilmassa ihmisten luettavaksi. Ne ovat selvästi julistusta, eivät yksityisen ihmisen puhetta toiselle ihmiselle. Minä puhun sinulle nyt kuin toiselle ihmiselle.
Kerro minulle mistä olet saanut päähäsi nuo julistukset? Oletko itse keksinyt ne vai otatko niitä jostakin valmiina? Oletko keskustellut monien ateistien kanssa rehellisesti ja pitkään, jutellut vaikkapa aamuun asti, kertonut omasta elämästäsi ja kysellyt ja kuunnellut ateistin elämästä? Mihin perustuu "tietosi" siitä millaista on ateistin elämä? Kerro, minua kiinnostaa.
En tunnista itseäni ollenkaan noista sinun kuvauksistasi.
En juokse rahan perässä, elän aika vaatimattomasti enkä välitä muodista tai trendeistä vähääkään. Olen ystävällinen kaikille kohtaamilleni olennoille, niin ihmisille kuin eläimillekin. Nostelen kastematoja asvaltilta sateen jälkeen, vien ikkunassa pörräävät ampiaiset ja kimalaiset ulos varovaisesti ja päästän ne vapauteen. En läträä viinan ja huumeiden kanssa, en tupakoi. En harrasta syrjähyppyjä. Kuuntelen klassista musiikkia, Bach on suosikkini. Viihdyn yksin ja hiljaisuudessa, erityisesti yksin metsässä, päivällä ja yöllä, kesällä ja talvella.
Minulla on kesämökki mutta se on niin hatara ettei sitä voi edes lämmittää - siellä on sama lämpötila kuin ulkona. Olen viettänyt siellä pitkiä aikoja kaikkina vuodenaikoina, palellen talvella ja hyttysiä ja ampiaisia väistellen kesällä. Olen onnellinen mökistäni ja tontistani ja kaikista niistä kasveista ja eläimistä jotka siellä viihtyvät. Tunnen niitä kohtaan lempeyttä ja rakkautta ja yritän elää siellä häiriten luontoa mahdollisimman vähän.
Minulla ei ole vihollisia enkä vihaa ketään. En ole katkera vaan yleensä hyväntuulinen ja tyyni. Nautin elämästäni enkä koe sen olevan mitenkään sirpaleina, päinvastoin olen elänyt suurinpiirtein samalla lailla jo hyvin pitkään sillä tällainen elämä sopii minulle. Autan jokaikistä joka apuani pyytää, ja tunnen mielihyvää ja iloa siitä että voin auttaa ja ilahduttaa muita. En haluaisi kenenkään kärsivän, ja ajatus kaikkivaltiaasta Jumalasta joka tuomitsisi ihmisiä ikuiseen piinaan on minulle käsittämätön.
Muutamia kertoja olen ollut yksin vuorella ja katsonut alas laaksoissa uneen vaipuvia kyliä. Minut on aina vallannut suuri hellyys ja yhteenkuuluvaisuuden tunne niitä siellä alhaalla kylissä iltatoimissaan ja yöpuullaan olevia ihmisiä kohtaan enkä voi kuvitella että lähettäisin heille minkäänlaista onnettomuutta, olivatpa heidän elämänsä miten epätäydellisiä tahansa ja uskoivatpa he mihin hyvänsä.
Olen lukenut elämäni aikana paljon sekä uskonnollista että filosofista kirjallisuutta, kaiken muun ohella, ja ajatellut paljon. Elämäni perustuu kaikkeen siihen tietoon jonka olen kerännyt, käsitellyt ja oivaltanut. Raamattu on vain yksi kirja, eikä ristiriitaisuudessaan ja kummallisessa suhteettomuudessaan mitenkään parhaasta päästä kun elämänkatsomusta pohditaan.
Jos et tietäisi että olen ateisti, miten tuomitsisit minut?
tunnen hyvin monia ateisteja, tunnen julkikommunisteja ja tunnen jopa yhden natsinkin. Vaikka en jaa heidän elämänkatsomustaan, on minusta aina virkistävää ja mielenkiintoista keskustella heidän kanssaan. Kaikilta heiltä oppii uutta, saa itselleenkin uusia näkökantoja. Luultavasti olet saanut minusta vähän yksioikoisen kuvan kirjoituksesi perusteella. Ehkä olen väärässä.
Minä en tuomitse ketään, ja jos joskus tuomitsisinkin, niin tekisin silloin sen vain omissa nimissäni.
Joh. 3:16-17: Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
Halusin kirjoittaa tämän ihan vain sen vuoksi, että näämme kuinka laidasta laitaan ateisteja on. Tällä palstalla on alle 30 vakkarikirjoittajaa, ja jo heidän joukostaan löydämme kaksi näin erilaista ihmistä.
En minäkään juokse rahan perässä, mutta tienaan silti kohtuullisesti. Tuhlaan suurimman osan rahoistani muihin kuin itseeni, mutta silloin tällöin pitää itseäänkin hemmotella. En välitä muodista tai trendeistä vähääkään, mutta katson aina ulos mennessäni, että olen suhteellisen siistin näköinen, tottakai hyvää tyyliä noudattaen. En välitä muotimerkeistä pätkääkään, vaan luon omia trendejäni. Rakastan mukavia vaatteita. PYRIN olemaan ystävällinen kaikille kohtaamilleni ihmisille ja käyttäytyä mahdollisimman herrasmiesmäisesti, tosin se ei aina onnistu. Kastematoja en edes katso, vaan katson suoraan eteenpäin kävellessäni ja kastemadot jäävät jalkooihini tod.näk. Ampiaiset ja kimalaiset yritän päästää ulos, mutta yleensä vain mätkin ne lätkällä kuoliaiksi. En käytä huumeita tai tupakkaa, enkä ole alkoholisti, mutta joka viikko tulee silti juhlittua. En harrasta syrjähyppyjä. Kuuntelen klassista musiikkia, Mozart, Handell ja Andrea Bocelli ovat suosikkejani. Viihdyn seurassa ja hiljaisuudessa, se luo tasapainoa elämään. Minulla ei ole mökkiä, en ole mökki ihminen. Tarvitsen sähköä ja nautin jääpalakoneestani. Vihaan hyttysiä. Yritän säästää luontoa, mutta se ei aina ole päällimmäisenä mielessäni. Minullakaan ei ole tietääseni vihollisia enkä vihaa ketään. En ole katkera vaan yleensä analyyttinen ja tyyni (paitsi väsyneenä jolloin ajatukset katkeilevat konsanaan, enkä oikein pyty keskittymään). Nautin elämästäni täysin siemauksin, enkä anna kuolemanpelon haitata menoa. Lakikin saa joskus väistyä minun tieltäni, sillä oman ideologiani mukaan lakia voi taivuttaa, kunhan ei riko toisen ihmisen oikeuksia/vapauksia tai aiheuta tällaista "läheltä piti"-tilannetta. Autan jokaista tuttua/puolituttua joka apuani pyytää, mutta vältän antamasta pummeille rahaa. En minäkään haluaisi kenenkään kärsivän, ja ajatus kaikkivaltiaasta Jumalasta joka tuomitsisi ihmisiä ikuiseen piinaan on minulle käsittämätön. Taivas olisi minulle helvetti, niin myös helvetti, joten minunlaiseni ihmiset joutuvat helvettiin väistämättä. On se jumala uskomaton....
Muutamia kertoja olen ollut yksin vuorella ja katsonut alas laaksoissa uneen vaipuvia kyliä. Minut on aina vallannut suuri hellyys ja yhteenkuuluvaisuuden tunne niitä siellä alhaalla kylissä iltatoimissaan ja yöpuullaan olevia ihmisiä kohtaan enkä voi kuvitella että lähettäisin heille minkäänlaista onnettomuutta, olivatpa heidän elämänsä miten epätäydellisiä tahansa ja uskoivatpa he mihin hyvänsä.
Olen lukenut elämäni aikana paljon sekä uskonnollista että filosofista kirjallisuutta, kaiken muun ohella, ja ajatellut paljon. Elämäni perustuu kaikkeen siihen tietoon jonka olen kerännyt, käsitellyt ja oivaltanut. Raamattu on vain yksi kirja, eikä ristiriitaisuudessaan ja kummallisessa suhteettomuudessaan mitenkään parhaasta päästä kun elämänkatsomusta pohditaan.
Jos et tietäisi että olen ateisti, miten tuomitsisit minut?
"Joh. 3:16-17: Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi."
- En millään tajua miten tuo tarina uppoaa ihmisiin. Siinähän ei ole mitään järkeä.
"Ateistin tärkeämpää näyttää hyvältä kuin olla hyvä
Kirjoittanut: uskis / Tänään / klo 10:00
Meitä uskoviahan on lapsuudestamme saakka kehotettu kertomaan totuus, ja meille on elämämme joka vaiheessa vakuuteltu, että "rehellisyys maan perii", kun taas ateistien totuudenkertomisentaito sisältäkypsytetyt juustot ei juurikaan kehity vuosien mittaan. Kumma kyllä, ateistinen ja materialistinen yhteiskuntamme ei todellakaan kannusta totuuden puhumiseen.
Ateisti tietää kokemuksesta, että häntä rangaistaan silloin, kun hän puhuu totta. Siksi hän ei hyvin usein puhukaan totta eikä myönnä edes selviä virheitään.
Jos hän kertoo totuuden tekemästään vääryydestä, hän tietää,että häntä yleensä rangaistaan.
Jos hän kertoo totuuden tunteistaan tai peloistaan, hän pelkää,että häntä pilkataan.
Jos hän paljastaa kaipuunsa,hän pelkää,että häntä ivataan.
Jos hän tunnustaa rakkautensa, hän pelkää että tulee toisinaan torjutuiksi.
Jos hän näytää, ettei pidä jostakin, hän pelkää,että hänet suljetaan yhteisön ulkopuolelle.
Jos hän paljastaa vihansa, hän pelkää,että hänen vastustajansa iskee häntä viha aseenaan.
Ateisti oppii näin karttelemaan totuutta. Hän rakentaa suojavalleja sen ympärille. Hän luo myyttejä, jotka häikäisevät hänen silmänsä niin, ettei hän näe totuuden loimotusta. Hän karttaa totuutta kuin se olisi kammottava rutto. Hänelle on kerrottu, että todenpuhujat ovat yksinkertaisia--nenästävedettäviä hölmöjä. Totuus on muuttunut kirosanaksi hänen korvissaan.
"Luoja varjelkoon häntä totuudelta!" Etenkin itseään koskevalta totuudelta.
Hän pitää "psyykkisiä vaatteitaan" yllään kätkeäkseen kuka hän on, koska hän tietää,että yhteiskuntamme ei kannusta meitä sen perusteella, mitä me olemme, vaan sen perusteella, miltä me näytämme.
Siksi hänelle on paljon,paljon tärkeämpää näyttää hyvältä kuin olla hyvä."
Ole hyvä ja lue tuo kirjoittamasi aloitus oikein ajatuksella läpi.
"Minä en tuomitse ketään, ja jos joskus tuomitsisinkin, niin tekisin silloin sen vain omissa nimissäni."
Ja lue tuo kummallinen ristiriitainen väitteesi tuossa yläpuolella.
Ymmärrätkö että olet yleistänyt aika suurpiirteisesti sanomalla "ateistit sitä" ja "ateistit tätä" ilman että sinulla on esittää faktoja väitteittesi tueksi?
Kertoisitko nyt onko tuo mitä harrastat ystävällistä ja rakentavaa keskustelua? Onko se rehellistä? Eikö sinua hävetä että heittelet tuollaisia valheellisia ja loukkaavia yleistyksiä ihmisistä joita et tunne?
Jos olet sitä mieltä että Jumala on olemassa ja ne, jotka eivät usko Jumalaan joutuvat kadotukseen niin ole hyvä ja usko vain, se on sinun henkilökohtainen asiasi.
Mutta älä tuppaudu ateistien palstalle heittelemään valheita joille ei ole mitään perusteita, se ei enää ole henkilökohtainen asia vaan solvausta tai jotakin vielä pahempaa.
Ymmärrätkö että paras tapa käännyttää ihmisiä olisi osoittaa miten hyvyys, ystävällisyys ja rakkaus kumpuavat uskovaisesta ihmisestä kuin suloinen auringon lämpö?
Käsittääkseni useimmat ateistit arvostavat rehellisyyttä ja totuutta, siksi varmaan olemmekin ateisteja. Valheiden ja ennakkoluulojen syytäminen atesiteille ei saa meitä vakuuttumaan sinun uskosi paremmuudesta, se vain korostaa sitä että sinä uskovaisena käyttäydyt aivan eri tavalla kuin mitä saarnaat ja "opetat". Se saa ainakin minut halveksimaan sinun säälittäviä ja erittäin epäonnistuneita yrityksiäsi käännyttää meitä "totuuden ja rakkauden uskontoon" solvaamalla meitä ja esittämällä suoranaisia valheita.
Ja mitä mahdoitkaan itse tästä asiasta sanoa...
"Meitä uskoviahan on lapsuudestamme saakka kehotettu kertomaan totuus"
niinpä tietysti.
Uskonnoissa ei ole mitään sellaista etiikkaa, jota minä kannatan. Ne ovat kaikki järjestään alistususkontoja.
Ei kristinuskoa yhteiskunnan säilyttämiseen tarvita.
Käsitykseni mukaan ihmiselle on evoluution saatossa kehittynyt laumaelämiseen tarvittavat taidot, jotka kehittyessään ovat päässeet tasolle, jossa niitä voidaan moraaliksikin nimittää. Eivät ole kristittyjen ansiota, olivat olemassa jo ennen teidän uskontoanne.
Ja mistä hemmetistä sinä olet saanut minusta (puhut ateisteista) aivan väärän käsityksen, sinä olet tänään kuvannut minut täysin väärin. Älä yleistä, kun et näy ateisteja tuntevan.
On olemassa, hän pitää eniten ateisteista, jos ylipäätään korvaansa lotkauttaa millekkään. Maailmassa on tuhansia uskontoja ja jumalia, joten on jo sen perusteella äärimmäisen epätodennäköistä että jumala olisi olemassa.
Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että jos on olemassa Jumala, hän ei välitä maailmasta tai mistään muustakaan mitään, ei teidän rukouksistanne, sodista, lasten nälänhädästä tai mistään muustakaan. Mikä Jumala sellainen sitten olisi? Toki Jumala on kaikkivoipa ja määrää mikä on oikein ja mikä väärin, ei ihminen. Jos kaikkivaltias määräisi että vaimon murhaaminen on sallittua, se olisi sallittua. Samoin kaikkivaltias voi määrätä sodat, nälänhädät ynnä muut asialliseksi toiminnaksi, jonka hän on päättänyt hyväksyä. Joten, tällainenkin Jumala olisi ihan ok, ainakin minun mielestäni.
... Jos olisin itse kaikkivaltias Jumala, minua lähinnä v*tuttaisi kaikenmaailman jumalanpalvelijat sun muut. Kaikki rukoilisi minua tekemään asioita heidän puolestaan, eivätkä itse tekisi mitään. Samaan aikaan nämä rukoilijat toimisivat täsmälleen päinvastoin kuin itse opettavat, kuten sinäkin. Jos Jumala on olemassa, hän on niin suuri, ettei hän kaipaa ihmisen palveluksia.
Yksi piristävä poikkeus tässä kaikessa ärsyttävässä joukossa olisi, nimittäin ateistit ja agnostikot, heistä ei olisi harmia. Itse en ainakaan odottaisi ihmisiltä mitään kunnioitusta ja jumalanpalveluksia, saati uhrauksia tarvitsisi, universumin ja fysiikan lakien määrittämisen jälkeen.