kun on oikeasti paha olla...

Olen ulkopuolinen, ahdistunut, pelkään. Mulla on turvaton olo. Käyn ylikierroksilla, en osaa rauhottua. mutta silti oon aina väsynyt kun oon yksin.

Kaipaisin että joku voisi pitää mua oikeesti kädestä vaikka vaan kiinni ja että voisin välillä tukeutua toisen olkapäähän ja itkeä.

Joudun ottamaan rauhottavia välillä kun muuten revin hiukset päästä ja lyön itteeni.

Mä en vaadi paljon mutta silti tiedostan kuinka paljon vaadin.

kyynel on lähel tulos...

14

781

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kohtalotoveri

      Tänä keväänä minulla ollut myös valtava ahdistus päällä ja ylikierroksilla koko keho. Olo tuntuu sietämättömältä, se ei ole tunnin tai kahden olotila, vaan jatkuva. Rauhoittavat auttavat vähän. Onko ketään ystävää/perhettä kenen luokse voisit silloin mennä tai soittaa kun "kohtaus" päällä? Masennuslääkkeitä yritin aloittaa, mutta sivuvaikutukset tekivät olon hirveäksi. En osaa kuvailla sitä ahdistuksen määrää, jonka ne lääkkeet aiheutti. Lisäksi fyysinen olo oli hirveä, sydän löi mielettömän kovaa ja vapisutti ja heikotti. Lihakset nyki jne. Oma oloni alkaa jo pikkuhiljaa tasaantumaan (on lähes normaali), kovasti odotan silti pääsyä psykologille. Kertomaan mikä mieltä painaa, mikä saa mielen ja kropan niin jännittyneeseen/ahdistuneeseen tilaan. Onko paikkakunnallasi esim. mielenterveystoimistoa tai jotain kriisikeskusta, jonne voisit ottaa yhteyttä? Terveyskeskuslääkäriltä saat lähetteen psykologille. Tiedän että on vaikea jaksaa hoitaa asioita eteenpäin, vaikkapa raahautua lääkäriin. Siltikin paikalleen jässähtäminen ja kattoon tuijottaminen on pahinta, siitä on vaikea nousta. Toivon sinulle voimia jaksaa päivä kerrallaan elämää eteenpäin. Kunpa voisin vakuuttaa että se ahdistus ei kestä loputtomiin, joskus se loppuu! Tulee ensin pieniä valonpilkahduksia, sitten vähän isompia ja lopulta jaksaa taas tarttua elämään kiinni. Ei enää ahdistakaan niin paljon, siitä saa uskomattomasti voimaa. Takapakkeja tulee, mutta myös askelia eteenpäin. Mikä on pikkuhiljaa kertynyt sisääsi, poistuu myös pikkuhiljaa. Tiedän myös sen tunteen kun on väsynyt, sitä on oikeasti niin loputtoman väsynyt! Ahdistus on niin voimia kuluttavaa kun käy jatkuvilla kierroksilla, että ihmisen kehokin voi väsyä. Anna itsellesi lupa olla väsynyt, nuku jos nukuttaa. Suo itsellesi jotain mikä tuottaa sinulle iloa ja mielihyvää. Jos osaat, pyri rentouttamaan itsesi lihas lihakselta päästä varpaisiin. Älä rankaise itseäsi lyömällä ja repimällä. Sinä olet arvokas ihminen. Anna itkun tulla jos se on tullakseen, itke kaikki paha pois. Katsele ja kuuntele kevättä, vaikka avoimesta ikkunasta, jos et jaksa ulos mennä. Tulee vielä päivä, kun jaksat. Jos mahdollista, tilaa aika hierontaan. Se on rentouttavaa kehollesi. Älä jää asiasi kanssa yksin, apua on saatavilla. Voimia jaksamiseen!

      • Erittäin hyvä kuulla että ymmärrät mistä puhun...Käyn terapiassa ja syön lääkkeitä. Ne ei tee elämästä sen arvoista mutta tasoittavat huomattavasti pahaa oloa. Kiitos kun jaksoit vastata aidosti.


      • saisinpa olla

        mulla on samanlaista, mutta ongelmanani on se, että minulla on alle kouluikäinen lapsi, jota en meinaisi jaksaa hoitaa ja huolehtia, teen kaiken väkisin. perustarpeet ja kaikki hoituu, ihan tavallista elämää pyrin elämään tämän kanssa, vaikka itellä vaikea olla monien ongelmien vuoksi, joiden aiheuttajat ovat myös ulkoapin tulevat ongelmat, itse en ole aiheuttanut kaikkea tätä. lääkkeitä vaan tyrkytetään terkalla kun alkaa puhumaan, minulle se ei ole oikea vastaus, kun tiedän ettei ne hoida syytä kuntoon ja saavat noita kuvailemianne sivuoireita aikaan. minulle ei ole mistään apua, kuten ei monelle muullekaan. semmosia me vaan ollaan, ei tueta oikeasti toisiamme ei olla läsnä. toisen sisälle on vaikea katsoa ja nähdä miten ja mistä syystä tämä kärsii, ei sitä aina tiedosta ihminen itsekään vaikka olisi kuinka hyvä itsetutkiskelija. jo siksi olisi hyvä pyrkiä olemaan ihmisiä kohtaan ymmärtäväinen. yksi hyvä ystävä korvaa lääkkeet. mutta mistäs sellaisia nykyään löytäisi, on vaan tultava toimeen omin neuvoin. ite vaihdoin lähes koko valtaisan omaisuuteni yhteen hyvään rakastettuun ja ystävään, usein olen epäillyt näitä valintojani joista olen saanut putkiaivojen keskuudessa arveluttavan maineen. jos he tietäisivät tekojeni syyt niin ymmärtäisivät ja saisin varmasti tukea enemmän. mutta kun omia asioitaan ei kannata puhua, vaikka ne olisivat kuinka loogisia tahansa. voivat palata bumerangina takaisin muodossa jota ei olisi halunnut, voi kun olemme luotettava kansa olevinaan, pihkat sanon minä.


      • saisinpa olla kirjoitti:

        mulla on samanlaista, mutta ongelmanani on se, että minulla on alle kouluikäinen lapsi, jota en meinaisi jaksaa hoitaa ja huolehtia, teen kaiken väkisin. perustarpeet ja kaikki hoituu, ihan tavallista elämää pyrin elämään tämän kanssa, vaikka itellä vaikea olla monien ongelmien vuoksi, joiden aiheuttajat ovat myös ulkoapin tulevat ongelmat, itse en ole aiheuttanut kaikkea tätä. lääkkeitä vaan tyrkytetään terkalla kun alkaa puhumaan, minulle se ei ole oikea vastaus, kun tiedän ettei ne hoida syytä kuntoon ja saavat noita kuvailemianne sivuoireita aikaan. minulle ei ole mistään apua, kuten ei monelle muullekaan. semmosia me vaan ollaan, ei tueta oikeasti toisiamme ei olla läsnä. toisen sisälle on vaikea katsoa ja nähdä miten ja mistä syystä tämä kärsii, ei sitä aina tiedosta ihminen itsekään vaikka olisi kuinka hyvä itsetutkiskelija. jo siksi olisi hyvä pyrkiä olemaan ihmisiä kohtaan ymmärtäväinen. yksi hyvä ystävä korvaa lääkkeet. mutta mistäs sellaisia nykyään löytäisi, on vaan tultava toimeen omin neuvoin. ite vaihdoin lähes koko valtaisan omaisuuteni yhteen hyvään rakastettuun ja ystävään, usein olen epäillyt näitä valintojani joista olen saanut putkiaivojen keskuudessa arveluttavan maineen. jos he tietäisivät tekojeni syyt niin ymmärtäisivät ja saisin varmasti tukea enemmän. mutta kun omia asioitaan ei kannata puhua, vaikka ne olisivat kuinka loogisia tahansa. voivat palata bumerangina takaisin muodossa jota ei olisi halunnut, voi kun olemme luotettava kansa olevinaan, pihkat sanon minä.

        käytössä messengeriä tai sähköpostia. voisin kommentoida sun tekstejä siellä ja ehkä vaihtaa jatkossa enemmänkin kaikenlaisia asioita jos vaa tulis keskustelua...jos haluut jutella muualla nii mä voin kyllä antaa oman osotteeni sitten ellet halua sitä pistää tähä muiden nähtäville.


      • acinonyx-jubatus kirjoitti:

        käytössä messengeriä tai sähköpostia. voisin kommentoida sun tekstejä siellä ja ehkä vaihtaa jatkossa enemmänkin kaikenlaisia asioita jos vaa tulis keskustelua...jos haluut jutella muualla nii mä voin kyllä antaa oman osotteeni sitten ellet halua sitä pistää tähä muiden nähtäville.

        osote näkyy profiilissani jos tuntuu siltä...


    • kirjottaja

      osaskin vastata sulle niin hyvin. Mistä sun ahdistus, pelko, yksinäisyys ja turvattomuus johtuvat? Oletko hakenut jostain apua pahaan oloosi?

      • Ne johtuu siitä kun lapsena äiti oli liian paljon poissa. Vakavan sairauden takia.
        Olen hakenut apua. Käyn terapiassa ja syön lääkkeitä. Ne tasapainottavat tätä pahaa oloa. Eivät kuitenkaa tee elämästä elämisen arvoista. tai ehkä tekevätkin siltä osin.


      • olet...
        acinonyx-jubatus kirjoitti:

        Ne johtuu siitä kun lapsena äiti oli liian paljon poissa. Vakavan sairauden takia.
        Olen hakenut apua. Käyn terapiassa ja syön lääkkeitä. Ne tasapainottavat tätä pahaa oloa. Eivät kuitenkaa tee elämästä elämisen arvoista. tai ehkä tekevätkin siltä osin.

        uskaltanut hakea apua. Moni jää pyörittelemään ongelmia itsekseen, eikä ymmärrä että ei selviä yksin tilanteesta vaan tarvitsee toisten apua. Toivottavasti saat asiasi selvitettyä, vaikka se ei varmasti helppoa olekaan ja toipuminen vie aikaa. Kaikkea hyvää sinulle!


      • olet... kirjoitti:

        uskaltanut hakea apua. Moni jää pyörittelemään ongelmia itsekseen, eikä ymmärrä että ei selviä yksin tilanteesta vaan tarvitsee toisten apua. Toivottavasti saat asiasi selvitettyä, vaikka se ei varmasti helppoa olekaan ja toipuminen vie aikaa. Kaikkea hyvää sinulle!

        ei sun tarvi tietää mutta tulipahan mieleen että mistähän sitä voisi saada tälläisiä ystäviä enemmän. onkohan jotain palstoja. joilla olisi samankaltaisia ajatuksia. ettei tarvitsisi olla vaa yksin näiden kanssa. kahviseura olisi varmaa parasta mutta luulen että moni ymmärtäisi senkin "väärin". olen itse turusta päin kotoisin.


      • .......
        acinonyx-jubatus kirjoitti:

        ei sun tarvi tietää mutta tulipahan mieleen että mistähän sitä voisi saada tälläisiä ystäviä enemmän. onkohan jotain palstoja. joilla olisi samankaltaisia ajatuksia. ettei tarvitsisi olla vaa yksin näiden kanssa. kahviseura olisi varmaa parasta mutta luulen että moni ymmärtäisi senkin "väärin". olen itse turusta päin kotoisin.

        En kyllä osaa sanoa.. Ite olen saanut elää hyvän lapsuuden, enkä mitään kovin dramaattista oo joutunu kokemaan, niin en hirveesti tuollasista palstoistakaan oikein tiedä. Turun seutukin on aika tuntematonta mulle ku oon täältä pohjosempaa kotosi. Luulen et sulle vois tehdä hyvää joku vertaistukiryhmä tai palsta jossa voisit tutustua uusiin ihmisiin ja keskustella sellasten ihmisten kans jotka on kokenu jotain samaa ku sinä. Osaiskohan se sun terapeutti neuvoa sieltä Turun suunnalta jotain tuollaista ryhmää tai suositella netistä jotain hyviä palstoja?


    • Toivon että joskus on joku kenen kans vois melkee päivittäin vaihtaa kuulumisia samantapaisista asioista.

      • H.R.

        Kyllähän meidän kanssa voi täällä vaihtaa aina muutaman sanan. Ystävätkö voisivat mahdollisesti pelastaa sut tuosta kurimuksesta?


      • H.R. kirjoitti:

        Kyllähän meidän kanssa voi täällä vaihtaa aina muutaman sanan. Ystävätkö voisivat mahdollisesti pelastaa sut tuosta kurimuksesta?

        lisää ystäviä tosiaa.. ja sellast vähä kuin "kohtalo" toveria mutta sillee että jaksaisi vaihtaa molempien asioita ettei vain menis liian itsekkääks se touhu.


      • Xyanide^^
        acinonyx-jubatus kirjoitti:

        lisää ystäviä tosiaa.. ja sellast vähä kuin "kohtalo" toveria mutta sillee että jaksaisi vaihtaa molempien asioita ettei vain menis liian itsekkääks se touhu.

        Näistä sun nykyisistä ystävistäkö ei sitten kohtalotovereita löydy? Tai edes sellaista jolle uskaltaisi avautua näistä sun ongelmista?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Taisin tehdä virheen

      Kaipaan sua enemmän kuin kuvittelin. Luulin, että helpottuisin, mutta olinkin täysin väärässä. Vieläkö vastaisit minulle
      Ikävä
      74
      3930
    2. Koronarokotus sattui oudon paljon nyt sairaanhoitaja Tanja 46 istuu pyörätuolissa

      Pitkä piina piikistä Kun Tanja Vatka käy suihkussa, tuntuu kuin ihoa revittäisiin raastinraudalla irti. Hän on kärsinyt
      Maailman menoa
      189
      3195
    3. Hyvä että lähdit siitä

      Ties mitä oisin keksinyt jos oisit jäänyt siihen, näit varmaan miten katoin sua.... 😘🤭😎💖
      Ikävä
      47
      2986
    4. Nyt tuntuu siltä, että on pakko päästä puhumaan kanssasi

      Tuntuu että sekoan tämän kaiken takia. Miehelle
      Ikävä
      70
      2570
    5. Olisitko mies valmis?

      Maksamaan naisellesi/vaimollesi/tyttöystävällesi elämisestä syntyvät kulut, ruokailun, vuokran ja muut välttämättömät me
      Ikävä
      368
      2310
    6. Mitä haluat sanoa kaivatullesi?

      Onko ikävä? Milloin näitte viimeksi?
      Ikävä
      172
      1971
    7. Nainen, mulla olisi sulle pari vinkkiä

      Kerro vain ongelmasi niin annan siihen vinkin. :/
      Ikävä
      78
      1595
    8. Miksi mediheli

      Mitä on tapahtunut ku poliiseja ja ambulanssi pyöri aamusta keskustassa
      Kiuruvesi
      33
      1515
    9. vieläkin sanoa voin...

      💖💛💖💛💖💛💖💛💖 💛 Beijjjbeh 💛 Kaks vuotta tänään täällä. Miten hitossa jotkut on jaksaneet kymmeniä vuos
      Ikävä
      23
      1408
    10. Nainen onko sulla supervoimmia ?

      Voisitko auttaa miestä mäessä? Tarjota auttavan käden ja jeesata tätä miestä? Tai antaa olla et sä kuitenkaan auta.
      Ikävä
      39
      1382
    Aihe