Maastrichtin sopimuksen mukaan EU:n tavoitteisiin kuuluu "kansanvallan ja oikeusvaltioperiaatteen kehittäminen ja lujittaminen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen". (J.1 art 2) Juuri näinhän julkisesssa asiakirjassa on vakuutettavakin.
Ulkopolitiikkaa käsittelevään lukuun sisällytettynä demokratia-periaatetta voidaan tulkita niin, että esim. kehitysmaat, joissa demokratia yleensä on huonolla tolalla, saattavat joutua EU:n painostuksen kohteeksi. "Euroopan yhdysvallat" saattaa omaksua jonkinlaisen maailmanpoliisin roolin kaikkine nopean toiminnan joukkoineen yhtä hyvin kuin Yhdysvallatkin.
Omia jäsenvaltioitaan EU voi myös painostaa oman mallinsa mukaisen demokratian hyväksymiseen. Demokratiassa EU:n suuret maat saavat enemmän ääniä pienten on taivuttava niiden tahtoon. Demokratia on enemmistövaltaa.
Demokratialla voidaan myös perustella EU:n laillisuutta. EU-maiden enemmistö on kansanäänestyksissä etukäteen hyväksynyt juuri EU:n tavan hallita. Äänestysten vuoksi EU-kansojen enemmistö pitää unionia täysin legitiiminä eikä valita. Näin äänestykset veivät pohjan tulevaisuuden mahdollisilta kapinoilta ja irrottautumisyrityksiltä. Joka maassa niitä ei tosin uskallettu järjestää suuren rahan voimakkaasta tuesta ja poliittisesta manipulaatiosta huolimatta. "Kansanvaltaa" ym. voidaan vain tulkita monella eri tavalla. Aikoinaan sosialistiset maatkin vakuuttelivat olevansa maailman demokraattisimipia maita. Kuitenkin niitä voidaan paremmin pitää demokratian irvikuvina. Euroopan unioniksi integroituneet valtiot ovat epäilemättä olleet maailman harvoja demokraattisia maita, jos demokratiana pidetään monipuoluejärjestelmää, vapaita vaaleja, vapaata lehdistöä jne.
Demokratia voi kuitenkin vaihtua diktatuuriksi Euroopassakin. Siihen ei tarvita edes poikkeusoloja, vaikka sellaisetkin saadaan helposti aikaan taloudellisen laman myötä. Kansan ei tarvitse enää edes äänestää johtajikseen "hitlereitä". Se on jo äänestänyt.
EU:n oloissa demokratiavaje on jo yleisesti tunnettu asia. Päätäntävallan siirtämistä kansallisilta parlamenteilta EU:lle on toteutettu ja toteuteutaan edelleen. Kansanedustuslaitosten merkitys hallitusten rinnalla on vähentynyt. Hallituksetkin ovat tulleet riippuvaisiksi muiden EU-maiden hallituksista ja nämä EU:n virkamiehistä. EU voi määritellä kansanvaltaiseksi oman järjestelmänsä, oikeusvaltioksi oman oikeusjärjestelmänsä ja ihmisoikeuksiksi ne säädökset, joita se tulee säätämään riippumatta siitä, miten monille varpaille se samalla astuu.
Ulkopolitiikkaa käsittelevään lukuun sisällytettynä demokratia-periaatetta voidaan tulkita niin, että esim. kehitysmaat, joissa demokratia yleensä on huonolla tolalla, saattavat joutua EU:n painostuksen kohteeksi. "Euroopan yhdysvallat" saattaa omaksua jonkinlaisen maailmanpoliisin roolin kaikkine nopean toiminnan joukkoineen yhtä hyvin kuin Yhdysvallatkin.
Omia jäsenvaltioitaan EU voi myös painostaa oman mallinsa mukaisen demokratian hyväksymiseen. Demokratiassa EU:n suuret maat saavat enemmän ääniä pienten on taivuttava niiden tahtoon. Demokratia on enemmistövaltaa.
Demokratialla voidaan myös perustella EU:n laillisuutta. EU-maiden enemmistö on kansanäänestyksissä etukäteen hyväksynyt juuri EU:n tavan hallita. Äänestysten vuoksi EU-kansojen enemmistö pitää unionia täysin legitiiminä eikä valita. Näin äänestykset veivät pohjan tulevaisuuden mahdollisilta kapinoilta ja irrottautumisyrityksiltä. Joka maassa niitä ei tosin uskallettu järjestää suuren rahan voimakkaasta tuesta ja poliittisesta manipulaatiosta huolimatta. "Kansanvaltaa" ym. voidaan vain tulkita monella eri tavalla. Aikoinaan sosialistiset maatkin vakuuttelivat olevansa maailman demokraattisimipia maita. Kuitenkin niitä voidaan paremmin pitää demokratian irvikuvina. Euroopan unioniksi integroituneet valtiot ovat epäilemättä olleet maailman harvoja demokraattisia maita, jos demokratiana pidetään monipuoluejärjestelmää, vapaita vaaleja, vapaata lehdistöä jne.
Demokratia voi kuitenkin vaihtua diktatuuriksi Euroopassakin. Siihen ei tarvita edes poikkeusoloja, vaikka sellaisetkin saadaan helposti aikaan taloudellisen laman myötä. Kansan ei tarvitse enää edes äänestää johtajikseen "hitlereitä". Se on jo äänestänyt.
EU:n oloissa demokratiavaje on jo yleisesti tunnettu asia. Päätäntävallan siirtämistä kansallisilta parlamenteilta EU:lle on toteutettu ja toteuteutaan edelleen. Kansanedustuslaitosten merkitys hallitusten rinnalla on vähentynyt. Hallituksetkin ovat tulleet riippuvaisiksi muiden EU-maiden hallituksista ja nämä EU:n virkamiehistä. EU voi määritellä kansanvaltaiseksi oman järjestelmänsä, oikeusvaltioksi oman oikeusjärjestelmänsä ja ihmisoikeuksiksi ne säädökset, joita se tulee säätämään riippumatta siitä, miten monille varpaille se samalla astuu.
Vastaukset 1
Vanhimmat
On se hyvä, ettei meidän idiootit Helsingin herrat enää niin paljon sotke meitin asioita.
Ja loppujen lopuksi kaikki herrat aina sotkee kaiken.
Ihan sama.