Marxilaisuus tieteenfilosofiana
Olen koonnut seuraavaan jotain keskeistä filosofia tieteestä, jotta kiinnostus tieteelliseen ajatteluun saisi uutta kipinää, jos ei muuten niin vähintään vastaväitteenä, joka voi sytyttää roihun puolustautumisenkautta tutkia itse tieteen rakennetta kuin asioita tieteellisin metodein.
Tietämisen varmuus on tavoite, jota tavoitellaan luokkayhteiskunnasta vapaan tieteen ja sen kehittyvien menetelmien avulla. Luokkayhteiskunnan tulee vastaavasti valjastaa, tietäminen palvelee johtavaa luokkaa ja sen valtaa. Tämä seikka vääristää väistämättä tiedettä ja tieteen tekijöiden ajattelua. Tällä hetkellä tiedeyhteisöt ovat riippuvaisia kaupallisesta rahoituksesta ja joka sanelee monia seikkoja joissa tiedeyhteisön tulisi olla ehdottoman vapaa.
Tieteellinen ajattelu on perusteiltaan samanlaista kuin arkiajattelu, se sisältää lisäksi keinoja joilla arkiajattelun haittoja ja ongelmia voidaan vähentää.
Ihmiset eivät yleensä muuta käsityksiään, jos heidän omat kokemuksensa maailmasta puhuu muuta. Tästä syystä entinen pappikin joutui sanomaan, älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan tehkää niin kuin minä opetan. Tässä ilmeneekin samalla juuri se miksi ihmisen tulee nousta arkiajattelijasta ensin tiedostavalle tasolle ja sitten vielä filosofiselle (tieteellisen ylittävälle) tasolle (luova näkijä, joka perustaa käsityksensä kulloiseenkin tieteellisesti tiedostettuun totuuteen, mutta ei jää sen vangiksi vaan pystyy ylittämään sen asettamat rajat).
Tieteen arvot ovat todellisuutta koskevan tiedon kartuttamisessa ja objektiivisen totuuden etsinnässä.
Tieteen kriteerit ovat taasen tieteen objektiivisuus, julkisuusperiaate, tiede on kehittyvää, tiede on itsenäistä riippumatonta, tieteen tulokset ovat tiedeyhteisön hyväksymiä. Näiden keskeisten seikkojen on toteuduttava, jotta voi sanoa tieteen tuloksien olevan tieteellisiä. Marxilaisuus on erinomaisesti täyttänyt tämän porvaritieteilijöiden esittämän vaatimuksen.
Tieteellinen maailmakatsomus viittaa siihen mitä ajattelen maailmasta, vertaa tätä Maailmankuvaan, toiseen tapaan muodostaa tieteellistä käsitystä maailmasta ja sen ilmiöistä. Tieteellistä maailmankatsomusta pidetään tiedeyhteisöissä syvällisempänä tarkastelutapana, kuin maailmankuvan antamaa kokonaisuutta. Paitsi kuvaa maailmasta, Tieteellinen maailman katsomus antaa ikään kuin tulkintaohjeet ja tien kulkea maailmassa.
”Ensinnäkin maailmankatsomuksen ”tieteellisyys” ei voi merkitä sitä, että sen kaikki osat olisivat erityistieteiden tuloksia. Tietoteoria (a) ja arvoteoria (c) ovat filosofian osa-alueita. Vaikka filosofia voikin parhaimmillaan olla yhtä järjestelmällistä ja kriittistä kuin mikä tiede tahansa, on silti aiheellista tehdä ero filosofian ja erityistieteiden (kuten fysiikan, psykologian, jne.) välillä – niiden tutkimuskohde ja metodit ovat erilaisia, eikä filosofian johtopäätösten pätevyydelle ole yhtä objektiivisia kriteerejä kuin reaalitieteissä.
"Tieteellisen maailmankatsomuksen on kuitenkin oltava kaikilta osiltaan tieteen ihanteita kunnioittavaa siinä mielessä, että se on filosofisilta osiltaan avoin, kriittinen ja itseäänkorjaava. Erityisesti tämä merkitsee sitä, että tietoteoriaa ja arvoteoriaa ei tule omaksua dogmaattisesti auktoriteetin menetelmän avulla, vaan niille on annettava selkeä ja vakuuttava filosofinen perusta. Tästä syystä tieteellinen maailmankatsomus on myös kiihkottomampi ja suvaitsevampi kuin muut maailmankatsomukselliset järjestelmät.
Tieteellistä maailmankatsomusta luonnehtii tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan tieteellinen metodi on paras ja luotettavin menetelmä maailmaa koskevan tiedon hankkimiseksi. Julkisesti koeteltavissa olevan aineiston kunnioittaminen, oletusten kriittinen arvioiminen ja pitäytyminen luonnollisiin selityksiin yliluonnollisten sijasta – nämä ovat tieteen metodin tunnusmerkkejä. Siten tieteellisen maailmankatsomuksen osa (b) sisältää tieteellisen maailmankuvan – sekä kohdasta (a) riippuen mahdollisesti joitakin tiedepohjaisia filosofisia yleistyksiä.
Tieteellinen maailmankatsomuksen läpikotainen epädogmaattisuus ja kriittisen metodin kunnioitus riittää erottamaan sen uskonnollisista maailmankatsomuksista, joihin liittyvissä tietoopillisissa näkemyksissä tyypillisesti oletetaan, että yleinen ja erityinen ”jumalallinen ilmoitus” voi toimia sekä uskonnollisen maailmankuvan, että eettisen arvotiedon lähteenä.”
”Tieteellisessä maailmankatsomuksessa hyväksytään periaatteessa vain yksi maailmaa koskeva tiedon tavoittelun keino – tieteellinen menetelmä – kun taas uskonnollisissa katsomuksissa joudutaan sen lisäksi (tai sen sijasta) vetoamaan johonkin menetelmään, joka ei täytä tieteellisyyden kriteerejä.” sanoo Ilkka Niiniluoto teoksessaan; ”Tiede, filosofia ja maailmankatsomus”. Tieteellinen maailmankuva viittaa siihen mitä ajattelen maailmasta.
Jatkuu seuraavassa viestissä Suomi 24 listan sensuuri vehkeilyjen vuoksi.
Olen koonnut seuraavaan jotain keskeistä filosofia tieteestä, jotta kiinnostus tieteelliseen ajatteluun saisi uutta kipinää, jos ei muuten niin vähintään vastaväitteenä, joka voi sytyttää roihun puolustautumisenkautta tutkia itse tieteen rakennetta kuin asioita tieteellisin metodein.
Tietämisen varmuus on tavoite, jota tavoitellaan luokkayhteiskunnasta vapaan tieteen ja sen kehittyvien menetelmien avulla. Luokkayhteiskunnan tulee vastaavasti valjastaa, tietäminen palvelee johtavaa luokkaa ja sen valtaa. Tämä seikka vääristää väistämättä tiedettä ja tieteen tekijöiden ajattelua. Tällä hetkellä tiedeyhteisöt ovat riippuvaisia kaupallisesta rahoituksesta ja joka sanelee monia seikkoja joissa tiedeyhteisön tulisi olla ehdottoman vapaa.
Tieteellinen ajattelu on perusteiltaan samanlaista kuin arkiajattelu, se sisältää lisäksi keinoja joilla arkiajattelun haittoja ja ongelmia voidaan vähentää.
Ihmiset eivät yleensä muuta käsityksiään, jos heidän omat kokemuksensa maailmasta puhuu muuta. Tästä syystä entinen pappikin joutui sanomaan, älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan tehkää niin kuin minä opetan. Tässä ilmeneekin samalla juuri se miksi ihmisen tulee nousta arkiajattelijasta ensin tiedostavalle tasolle ja sitten vielä filosofiselle (tieteellisen ylittävälle) tasolle (luova näkijä, joka perustaa käsityksensä kulloiseenkin tieteellisesti tiedostettuun totuuteen, mutta ei jää sen vangiksi vaan pystyy ylittämään sen asettamat rajat).
Tieteen arvot ovat todellisuutta koskevan tiedon kartuttamisessa ja objektiivisen totuuden etsinnässä.
Tieteen kriteerit ovat taasen tieteen objektiivisuus, julkisuusperiaate, tiede on kehittyvää, tiede on itsenäistä riippumatonta, tieteen tulokset ovat tiedeyhteisön hyväksymiä. Näiden keskeisten seikkojen on toteuduttava, jotta voi sanoa tieteen tuloksien olevan tieteellisiä. Marxilaisuus on erinomaisesti täyttänyt tämän porvaritieteilijöiden esittämän vaatimuksen.
Tieteellinen maailmakatsomus viittaa siihen mitä ajattelen maailmasta, vertaa tätä Maailmankuvaan, toiseen tapaan muodostaa tieteellistä käsitystä maailmasta ja sen ilmiöistä. Tieteellistä maailmankatsomusta pidetään tiedeyhteisöissä syvällisempänä tarkastelutapana, kuin maailmankuvan antamaa kokonaisuutta. Paitsi kuvaa maailmasta, Tieteellinen maailman katsomus antaa ikään kuin tulkintaohjeet ja tien kulkea maailmassa.
”Ensinnäkin maailmankatsomuksen ”tieteellisyys” ei voi merkitä sitä, että sen kaikki osat olisivat erityistieteiden tuloksia. Tietoteoria (a) ja arvoteoria (c) ovat filosofian osa-alueita. Vaikka filosofia voikin parhaimmillaan olla yhtä järjestelmällistä ja kriittistä kuin mikä tiede tahansa, on silti aiheellista tehdä ero filosofian ja erityistieteiden (kuten fysiikan, psykologian, jne.) välillä – niiden tutkimuskohde ja metodit ovat erilaisia, eikä filosofian johtopäätösten pätevyydelle ole yhtä objektiivisia kriteerejä kuin reaalitieteissä.
"Tieteellisen maailmankatsomuksen on kuitenkin oltava kaikilta osiltaan tieteen ihanteita kunnioittavaa siinä mielessä, että se on filosofisilta osiltaan avoin, kriittinen ja itseäänkorjaava. Erityisesti tämä merkitsee sitä, että tietoteoriaa ja arvoteoriaa ei tule omaksua dogmaattisesti auktoriteetin menetelmän avulla, vaan niille on annettava selkeä ja vakuuttava filosofinen perusta. Tästä syystä tieteellinen maailmankatsomus on myös kiihkottomampi ja suvaitsevampi kuin muut maailmankatsomukselliset järjestelmät.
Tieteellistä maailmankatsomusta luonnehtii tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan tieteellinen metodi on paras ja luotettavin menetelmä maailmaa koskevan tiedon hankkimiseksi. Julkisesti koeteltavissa olevan aineiston kunnioittaminen, oletusten kriittinen arvioiminen ja pitäytyminen luonnollisiin selityksiin yliluonnollisten sijasta – nämä ovat tieteen metodin tunnusmerkkejä. Siten tieteellisen maailmankatsomuksen osa (b) sisältää tieteellisen maailmankuvan – sekä kohdasta (a) riippuen mahdollisesti joitakin tiedepohjaisia filosofisia yleistyksiä.
Tieteellinen maailmankatsomuksen läpikotainen epädogmaattisuus ja kriittisen metodin kunnioitus riittää erottamaan sen uskonnollisista maailmankatsomuksista, joihin liittyvissä tietoopillisissa näkemyksissä tyypillisesti oletetaan, että yleinen ja erityinen ”jumalallinen ilmoitus” voi toimia sekä uskonnollisen maailmankuvan, että eettisen arvotiedon lähteenä.”
”Tieteellisessä maailmankatsomuksessa hyväksytään periaatteessa vain yksi maailmaa koskeva tiedon tavoittelun keino – tieteellinen menetelmä – kun taas uskonnollisissa katsomuksissa joudutaan sen lisäksi (tai sen sijasta) vetoamaan johonkin menetelmään, joka ei täytä tieteellisyyden kriteerejä.” sanoo Ilkka Niiniluoto teoksessaan; ”Tiede, filosofia ja maailmankatsomus”. Tieteellinen maailmankuva viittaa siihen mitä ajattelen maailmasta.
Jatkuu seuraavassa viestissä Suomi 24 listan sensuuri vehkeilyjen vuoksi.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tuleeko kaltaisistasi epäonnistuneista yrittäjistä ja porvareista
katkeroituneita, itseänsä kommunisteiksi kutsuvia teoreetikkoja.
Menisit töihin ja lopettaisit itsesäälisi, perkele.
missä minä olen epäonnistunut?? Katso sivuiltani http://tuotantotapa.spaces.live.com/ ja http://ribdesign.jalbum.net/
Olen työkyvyttömyyseläkkeellä Helsingin hovioikeuden minulle tehdyn oikeusmurhan ja fyysisten vikojeni vuoksi.
yhteistyökykyinen.
Kykeneehän Hande yhteistyöhön jopa ryöstökapitalistin jugend järjestön kanssa!
On Handella kykyjä!
Yhtä kykyä ei vain ole.
Objektiivisen tieteellisyyden kykyä.
Eikä ajattelun.
Ilmeisesti Anna Politkovskajakin sai vain ansionsa mukaan!
tai hullu..
Niin se suomenkielikin kehittyy..
Nolla pilkku nolla nolla!!
Kunnioitatko lihapullan ihanteita kuten tuolla alempana jätit huomiotta peekorean
kansan fyysiset kärsimykset.
Kannatat yhden suvun vallan pitoa ehdoitta.
Olet sinä saatana oikein demokraatin perikuva!
Tieteesi on lopetettu käytännössä toimimattomana.
Onneksi jäi edes satu niin saat sillä lohduttautua kun et saanut varastettua
itsellesi kapitalistin asemaa.
Hahahahahhaaa!
Onpas siinä hienoa tieteellistä teoriaa kommunismista. Jaksoin lukea ensimmäiset 5 riviä. Oletkos Rainesto koskaan ajatellut kommunismin teorian ja käytännön kohtaamista? Ja sitä, miksi ne niin harvoin kohtaavat ja mitä siitä aiheutuu.
Tavallinen kommunisti, kuten esim minä, kohtaan elämässäni asioita nimeltä TYÖTTÖMYYS, SAIRAUS, ASUNNOTTOMUUS, VÄHÄVARAISUUS, NÄLKÄ, PUUTE, SYRJINTÄ, TYÖPANOKSEN HYVÄKSIKÄYTTÖ joitain mainitakseni.
Kun tavallinen kansa kokee päivittäin mainitsemiani asioita elämässään ja kun kommunistien johtohenkilöt harrastavat pääasiassa esittämääsi tieteellistä teoreettista pohdintaa ei ole mikään ihme, jos kansan kannatus kommunismille on todella pieni. Johto toistelee 1800-luvulla keksityn uskonnon raamatullista liturgiaa, kansa elää tätä päivää vuonna 2009.
kapitalisteihin ja porvareihin, kuka sen on kieltänyt? Nuo luettelmasi epäkohdat ovat juuri heidän tuottamiaan, joten ei ainakaan teoreettisesti sinun ole tarve niitä tutkia, koska kohtaat päivittäin ne suoraan itse.
Kapitalisti riistää työnteolla kommunistiksi itseään kutsuvalla ihmusrauniolla, jolla ei ole työtä, rahaa ja ruokaa.
Menee taas tuo handen filosofointi ultraufotasolle... teki kapitalisti mitä tahansa niin aina meidän komureppanat itkevät räkä nenästä roikkuen...
Vai onko jossain sosialistisessa maassa kansantulo per kapita, kansan oikeudet
ja vapaudet VÄHINTÄÄN samat kuin Suomessa.
Rainesto pakeneekin tästä keskustelusta taas hame korvissa pusikkoon.