Jos aloitetaan siitä tieteellisestä faktasta että maailma jatkaa laajenemistaan koko ajan, siis avaruus, voiko se loppua? Tarkoitan, että eikö se ole kuin ympyrä joka jahtaa omaa häntäänsä? Alkaa toisesta päästä ja jatkuu, ja tuho tulee perässä (jos tulee) ja jatkaa kohti alkua joka liikkuu koko ajan kauemmas.
Menikö yli hilseen? Anteeksi, ei ollut tarkoitukseni.
Mieltäni on askarruttanut myös kristinuskon vaikutus eri uskontoihin. Onko maailmalla oikeastaan loppua? Siis uskonnolliselta näkökulmalta? Vai onko kaikki puhe maailmanlopusta saanut alkunsa kristillisestä uskosta?
Hindujen elämä on yhtä kehänkiertämistä, uudestisyntymää. Onko heillä maailmanloppua? Entäpä Buddhalaisuudella?Onko heillä maailmanloppua? Entäpä muilla idän/aasian uskonnoilla?
Skandinaaviseen viikinkiuskontoon kuuluu käsitys maailmanlopusta, mutta sekin on saanut kristillisiä piirteitä. Tärkein on kuitenkin se, että maailma syntyy uudestaan maailman lopun jälkeen, kaikki palaa alkuun, jäähän ja lumeen. Heille ei siis olekaan maailman loppua.
Vai miten maailman loppu edes määritellään. Maailma tulee luultavasti aivan hyvin toimeen täällä ilman ihmiskuntaakin, joka määrittelee itse sen, loppuuko maailma vai ei. Vai onko maailman loppu jotain muuta?
Itkijälle saa antaa vastauksia, jos joku osaa. Jaettu tieto on moninkertainen tieto.
Ps. Pahoittelen kirjoitusvirheitäni
Menikö yli hilseen? Anteeksi, ei ollut tarkoitukseni.
Mieltäni on askarruttanut myös kristinuskon vaikutus eri uskontoihin. Onko maailmalla oikeastaan loppua? Siis uskonnolliselta näkökulmalta? Vai onko kaikki puhe maailmanlopusta saanut alkunsa kristillisestä uskosta?
Hindujen elämä on yhtä kehänkiertämistä, uudestisyntymää. Onko heillä maailmanloppua? Entäpä Buddhalaisuudella?Onko heillä maailmanloppua? Entäpä muilla idän/aasian uskonnoilla?
Skandinaaviseen viikinkiuskontoon kuuluu käsitys maailmanlopusta, mutta sekin on saanut kristillisiä piirteitä. Tärkein on kuitenkin se, että maailma syntyy uudestaan maailman lopun jälkeen, kaikki palaa alkuun, jäähän ja lumeen. Heille ei siis olekaan maailman loppua.
Vai miten maailman loppu edes määritellään. Maailma tulee luultavasti aivan hyvin toimeen täällä ilman ihmiskuntaakin, joka määrittelee itse sen, loppuuko maailma vai ei. Vai onko maailman loppu jotain muuta?
Itkijälle saa antaa vastauksia, jos joku osaa. Jaettu tieto on moninkertainen tieto.
Ps. Pahoittelen kirjoitusvirheitäni
Vastaukset 2
Vanhimmat
Avaruudella ja siten maailmankaikkeudella on tieteellisesti olemassa loppu.
Nythän maailmankaikkeudessa eletään kirkasta, tähtien syntymisen aikaa. Tämä ei kuitenkaan jatku ikuisesti.
Tähtiä ei synny loputtomiin, vaan pikkuhiljaa tähdet sammuvat yksi kerrallaan, kunnes maailmankaikkeudessa vallitsee ensin hämärä ja sitten pimeys.
Jäljelle jää vain valtavia mustia aukkoja, jotka syövät sammuneet tähdet, toisensa ja kaiken munkin materian. Mustat aukotkaan eivät kuitenkaan ole ikuisia, vaan nekin luhistuvat jossain vaiheessa.
Viimein tulee hetki, jolloin koko maailmankaikkeus on tyhjä, joitakin irrallisia fotoneja lukuunottamatta. Toki siihen on aikaa vielä noin google vuotta.
Mielenkiintoista on, voiko joku kuvitella että maailmankaikkeuden lopun jälkeen olisi olemassa vielä jotain "henkistä" elämää. Jossainhan sen oletetun taivaan ja Jumalankin pitäisi sijaita. Mene ja tiedä.
Jumalan Sanaan,joka sanoo,että kerran tämä nykyinen maa ja taivas katoaa,mutta Jumala luo uuden taivaan ja uuden maan vanhurskaille,jotka ovat syyttömiksi julistettu Jumalan Pojan Jeesuksen sovintoveren kautta-hänen ristinkuolemansa lahjoitti meille ikuisen elämän,joka on tarjolla kaikille,jotka Hänet vastaanottavat täällä nykyisessä maailmassa.Syntiinlankeemus paratiisissa joka joskus sijaitsi täällä maailmassa-aikaansai sen,että ihminen vieraantui Jumalasta ja sen synnin seuraukset ovat nähtävissä maailmassa.Jumala ei kuitenkaan lakannut rakastamasta luomaansa ihmistä,vaan on antanut kaikille mahdollisuuden palata takaisin Hänen yhteyteensä:hän antoi meille vapauden valintoihin ja jokainen ihminen jossainvaiheessa elämäänsä tulee valinnan eteen,kun Hän kutsuu eli herättää ihmisen ajattelemaan Häntä ja taivasasioita ja tätä aikaa kutsutaan etsikkoajaksi-tällöin ihmisellä on mahdollisuus-niinkuin sanotaan-tulla uskoon uskomalla Jeesukseen ja saamalla syntinsä anteeksi.Tällöin myöskin saa sisäisen varmuuden iankaikkisesta elämästä,sekä tulevaisista tapahtumista,eikä tarvitse pelätä,eikä epäillä tai pohtia mitä maailmankaikkeudelle tapahtuu.koska kaikki on kirjoitettuna Raamatussa,Jumalan sanassa-ja Raamatussa sanotaan:taivas ja maa katoavat,mutta Hänen sanansa ei koskaan katoa.Jokainen joka uskoo Jeesukseen sillä on oleva iankaikkinen elämä.Taivas on uskovan määränpää-autuas eli onnellinen olotila Jumalan läsnäolossa,Hänen,joka on Rakkaus.